Helsingin yliopisto aloitti somalin kielen koulutusohjelman ja palkkasi lehtorin – juuri ketään ei kiinnosta: Viime vuonna aloitti yksi opiskelija, tänä vuonna toinen

Vuosina 2017-2018 vain seitsemän henkilöä on hakenut somalin kielen koulutusohjelmaan. Yliopisto perustelee kuitenkin opetusta kielivähemmistön kasvamisella. – Somalin kielen yliopisto-opetukselle on tarvetta erityisesti pääkaupunkiseudulla, jossa on suuri somalin puhujien yhteisö, dekaani Pirjo Hiidenmaa kertoo.

Helsingin yliopistossa alkoi viime vuonna somalin kielen tutkintokoulutus. Somalia on mahdollista opiskella yliopistotasolla ylempään loppututkintoon saakka, jolloin tutkintonimike on filosofian maisteri.

Valintakokeeseen saapui kolme

Suomen Uutisten saaman tiedon mukaan somalin opiskelu ei kuitenkaan ole herättänyt kiinnostusta, joten kysyimme asiasta yliopistolta. Humanistisen tiedekunnan dekaani Pirjo Hiidenmaa kertoo, että tällä hetkellä somalia opiskelee tutkinto-opiskelijana ainoastaan kaksi henkilöä. Viime vuonna aloitti yksi opiskelija ja tänä vuonna toinen.

– Vuonna 2017 hakijoita oli viisi, valintakokeeseen tuli kolme ja sisään otettiin yksi opiskelija. Tänä vuonna hakijoita oli viisi, valintakokeeseen tuli kaksi ja sisään otettiin yksi. Valinta on perustunut samaan valintakokeeseen kuin muissakin alkeista alkavissa kielissä. Nämä ovat siis koulutusohjelmien opiskelijoita, jotka suorittavat tutkinnon, Hiidenmaa sanoo.

Lehtori palkattiin viideksi vuodeksi

Helsingin yliopisto on kohdistanut vahvaa tukea somalin kielen opetukselle huolimatta siitä, että opetus ei juuri vedä opiskelijoita.

Elokuussa yliopistossa aloitti tehtävässään somalin kielen lehtori, jonka työhön kuuluvat kaikki opetustehtävät sekä jonkin verran hallintoa. Tehtävä julistettiin haettavaksi joulukuussa 2017, ja haku päättyi tammikuussa 2018. Hakijoita tuli viisi, ja heistä kolme kutsuttiin haastatteluun ja antamaan opetusnäyte.

Lehtorin tehtävä on määräaikainen ja kestää viisi vuotta. Lehtoriksi valittiin Liban Ali Hersi, joka on aiemmin tehnyt suomi–somali-sanakirjan.

– Liban Ali Hersi on valmistunut maisteriksi Helsingin yliopistosta 2009 ja sen jälkeen suorittanut opettajan pedagogiset opinnot Turun yliopistossa 2016. Pääaineena hänellä on ollut Helsingin yliopistossa Venäjän kieli ja kirjallisuus ja sivuaineena Suomen kieli ja kulttuuri. Tällä yhdistelmällä hänellä on kielenopettajan pätevyys. Somali on hänen äidinkielensä, Hiidenmaa kertoo.

Aiemmin yliopistossa ei ole ollut työsuhteista somalin kielen opettajaa, joten opetus on hoidettu palkkaamalla tuntiopettaja.

Uusia tutkinto-opiskelijoita ei oteta sisään ensi vuonna

Vähäinen kiinnostus on johtanut siihen, että somalin kieleen ei enää oteta ensi vuonna uusia tutkinto-opiskelijoita.

– Ensi syksynä somalin opinnoista tarjotaan 60 opintopisteen sivuainekokonaisuus, jonka yliopistossa opiskeleva voi liittää osaksi muuta tutkintoa. Tämä kokonaisuus antaa aineenopettajan pätevyyden peruskouluun ja lukioon, jos opiskelija suorittaa myös pedagogiset opinnot.

– Tutkinto-opetukseen osallistuvien opiskelijoiden lisäksi myös muiden opiskelijoiden on ollut mahdollista suorittaa somalin kielen alkeis- ja jatkokurssi. Tätä mahdollisuutta ovat käyttäneet erityisesti Afrikan kielten ja kulttuurien opiskelijat sekä yleisen kielitieteen opiskelijat. Tänä ja viime vuonna näillä kursseilla on ollut 10 opiskelijaa kummallakin, Hiidenmaa sanoo.

Islamilaisen teologian opetus alkoi

Somalin opetusta hän perustelee kielivähemmistön kasvamisella.

– Somalin kielen yliopisto-opetukselle on tarvetta erityisesti pääkaupunkiseudulla, jossa on suuri somalin puhujien yhteisö. Tarvitaan somalin kieleen teoreettisesti ja pedagogisesti perehtyneitä asiantuntijoita opettajiksi ja muihin kielen asiantuntijatehtäviin kuten tulkeiksi ja kääntäjiksi.

Helsingin yliopiston koulutuspoliittiset ratkaisut ovat viime aikoina herättäneet keskustelua. Tänä syksynä yliopistossa käynnistyi islamilaisen teologian opetus. Oppiaineeseen palkattiin oma lehtori.

Kesällä yliopisto ilmoitti, että kun yliopiston antiikin kulttuurin ja klassillisen arkeologian lehtori eläköityy, hänelle ei enää palkata seuraajaa. Päätös suututti monet opiskelijat, joiden mielestä lakkauttamalla antiikin kulttuurin ja klassillisen arkeologian lehtoraatin yliopisto heikentää opetuksen ja tutkimuksen pohjaa.

“Tieteen kaapuun puettua propagandaa”

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kirjoitti heinäkuussa yliopiston koulutuspolitiikasta Facebook-sivullaan. Halla-aho on itse valmistunut Helsingin yliopistosta filosofian tohtoriksi.

– Ajatus siitä, mikä on yliopiston ja korkeakoululaitoksen tehtävä, on muuttunut radikaalisti viime vuosina. Tärkeää tuntuu olevan tarjota ilmaista tai puoli-ilmaista englanninkielistä opetusta ulkomaalaisille, jotta nämä voivat valmistuttuaan lähteä tutkintoineen jonnekin, missä osaamisestaan saa paremman hinnan (ja missä voi työllistyä englannin kielellä).

– Tärkeää on myös tuottaa tieteen kaapuun puettua poliittista propagandaa (kuten “sukupuolentutkimus” ja “rasismitutkimus”), jolla ei ole sen paremmin kaupallisia sovelluksia kuin sivistyksellistäkään arvoa.