

MATTI MATIKAINEN
Immonen: Kansainväliset sopimukset eivät saa estää vastuullista maahanmuuttopolitiikkaa
Poliitikot piiloutuvat kansainvälisten sopimusten taakse ja käyttävät sopimuksia perusteluna sille, ettei maahanmuuttopolitiikkaa sen vuoksi voisi muka tiukentaa Suomessa nykyistä enempää, kirjoittaa perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen blogissaan.
– Todellisuudessa Suomella on tällä hetkellä Pohjoismaiden löysin turvapaikkapolitiikka, mitä tulee esimerkiksi perheenyhdistämiskäytäntöihin. Tämä kertoo siitä, että tiukentamisen varaa löytyy – kyse on ainoastaan poliitikkojen tahtotilasta.
– On sanottu, että pakolais- ja ihmisoikeussopimukset velvoittivat Suomen päästämään maahan syksyllä 2015 yli 30 000 ”turvapaikanhakijaa”. Toisaalta EU:n Dublin-asetus ei olisi sitä edellyttänyt, ei myöskään Schengen-järjestelmä, Immonen muistuttaa.
Pakolaissopimus on vanhentunut eikä se toimi
Immonen huomauttaa, että halutessaan Suomi voisi tulkita pakolaissopimusta sekä EU:n lainsäädäntöä siten, ettei valtion olisi mikään pakko ottaa käsittelyyn turvallisten maiden kautta saapuvia turvapaikanhakijoita.
– Lisäksi Suomen poliittisten päättäjien tulisi uskaltaa lausua ääneen se tosiasia, että täysin erilaisiin olosuhteisiin aikoinaan luotu pakolaissopimus on vanhentunut, eikä se toimi. Se ei enää sovi nykyisenlaisiin muuttoliikkeiden määriin ja turvapaikanhaun korostumiseen.
– Pakolaissopimuksen uudelleen neuvottelu taas olisi pitkä prosessi, koska se pitäisi tehdä kansainvälisen oikeuden puitteissa ja yhteisymmärryksen löytyminen vahvasti jakautuneessa maailmassa olisi lähes mahdotonta, Immonen toteaa.
Suomen otettava mallia järkevistä maista
Immosen mielestä yksikään kansainvälinen sopimus ei saa estää Suomen valtiojohtoa suojelemasta omia kansalaisiaan. Jo nykyisin kansainvälisiä sopimuksia tulkitaan eri maissa eri tavoin, mikä näkyy mm. turvapaikanhakijoiden kohtelussa esimerkiksi Australiassa, Tanskassa, Itävallassa, Norjassa, Belgiassa ja Japanissa.
– Suomen tulee ottaa mallia edellä mainituista maista ja ryhtyä tulkitsemaan sopimuksia tiukimman mukaan.
– JOS joku sopimus käytännössä estää valtiojohtoa suojelemasta omaa kansaamme, silloin sellaisesta sopimuksesta tulee erota. Pakolaissopimuksesta, kuten muistakin kansainvälisistä sopimuksista, voi erota yhden vuoden ilmoitusajalla. Pidän enemmän kuin todennäköisenä, että koko muuttoliikkeitä koskeva kansainvälinen sopimusjärjestelmä hiljalleen murtuu, koska se ei yksinkertaisesti enää sovellu nykyiseen maailmaan, Immonen uskoo.
Artikkeliin liittyvät aiheet
- poliitikkojen tahtotila Dublin-asetus pakolaissopimus kansainväliset sopimukset Turvalliset maat Turvapaikanhakijat Suomi Olli Immonen EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Tavio: Sopimukset ovat irtisanottavissa – ”Jokaiselle maalle oma turvapaikkapolitiikka”

Halla-aho: Mykkänen ja hallitus eivät ole tehneet mitään raiskausten ehkäisemiseksi – eivätkä tule tekemään jatkossakaan

Perussuomalaisilta tiukkoja vaatimuksia turvallisuustilanteen parantamiseksi
Viikon suosituimmat

Ammattiliittojen kattojärjestö kipuilee kehitysapuleikkauksista, valitti hallinto-oikeuteen – tilinpäätös paljastaa, mihin rahat oikeasti menivät
Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK jätti viime viikolla valituksen hallinto-oikeuteen ministeri Ville Tavion päätöksestä leikata järjestön rahoitusta 6,4 miljoonalla eurolla. Järjestön retoriikan mukaan oikeusvaltiota olisi loukattu. SASK:n oma toimintakertomus kertoo rahoja käytetyn muun muassa hallituksen vastustamiseen ja sateenkaaritoimintaan.

Antikainen tyrmää Anna Kontulan kantelun: Kontula ei halua, että äärivasemmistolaisesta uhasta puhutaan
Kansanedustaja Sanna Antikainen pitää vakavana sitä, että vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula on tehnyt oikeuskanslerille kantelun sisäministeriön virkamiehestä, joka antoi hallintovaliokunnalle lausunnon sisäisen turvallisuuden selonteosta. Lausunnossa virkamies nimesi jihadistisen, äärioikeistolaisen sekä äärivasemmistolaisen ja anarkistisen ekstremismin merkittäviksi väkivaltauhkiksi Suomessa.

Strandman vaatii koululaisten kesälomien siirtämistä kahdella viikolla – asia etenee valmisteluun: ”Tämä on yksi onnistumisistani kansanedustajana”
Perussuomalaisten kansanedustaja ja erityisopettaja Jaana Strandman esittää toimenpidealoitteessaan koululaisten kesälomien siirtämistä kahdella viikolla eteenpäin sekä lukuvuoden rytmittämistä uudelleen siten, että kevätlukukaudelle voi tulla pidempi yhtenäinen vapaa pääsiäisen yhteyteen. Opetusministeriö laittoi asian lausunnoille.

Vähintäänkin erikoista: Tuomari pyysi anteeksi Trumpin murhayrityksestä epäillyltä
Presidentti Trumpin uusimmasta murhayrityksestä epäilty mies on vangittuna. Häntä on pidetty eristyksissä muista vangeista ja erityistarkkailussa itsemurhariskin takia. Ihmisoikeuksien edistämiselle omistautunut tuomari Zia Faruqui oli sitä mieltä, että murhaepäiltyä on kohdeltu poikkeuksellisen tiukasti, joten tuomari päätti aivan ensimmäiseksi pyytää tutkintavangilta anteeksi.

Rostila hermostui EU-mainonnalle: ”Kyse on härskistä tekopyhyydestä ja valtapelistä”
Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila hämmästelee Euroopan komission mainoskampanjaa. "Sananvapaus - turvataan se, mikä on tärkeää", mainostaa EU itseään samaan aikaan kun se ajaa yhä kovempia rajoituksia sananvapauteen ja yksityisyyden suojaan.

Britannia asetti pakotteita Suomeen turvapaikanhakijoita ohjanneille – Antikainen: Vieläkö löytyy rajalakia vastustavia eduskunnasta?
Rajalain jatko tulee taas tämän vuoden lopussa eduskunnan käsittelyyn, ja äänestys tulee olemaan menneiden vuosien tapaan tiukka. Nyt esityksen läpimenoa puoltaa myös Britannian uusi päätös. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii vasemmistoliittoa, vihreitä sekä rajaturvallisuuslakia vastustaneita demareita ja RKP:läisiä selittämään kantojaan uudelleen.

Punaviherkokoomuslaisten valvoma Helsingin energiayhtiö rahtaa pähkinänkuoria kaukaa Afrikasta – äänestäjä saa taas sitä mitä tilasi
Helsinki on ilmeisen aktiivisesti luopumassa kotimaisen polttoaineen käytöstä kaukolämmön tuotannossa. Energiayhtiö Helen lämmittää pääkaupunkia pähkinänkuorilla, jotka on laivattu Afrikan Norsunluurannikolta asti. Lieneekö kyseessä aito ympäristöteko, vai onko pähkinäralli pelkkää punaviherkokoomuslaisten poliittista hyvesignalointia.

Unkarin uusi johto lopettaa valtiollisen ”valhetehtaan” – valtamedia on demokratian uhka kaikkialla
Viktor Orbánin Unkarissa 80 prosenttia medioista muuttui vuosien saatossa vallan palvelukoiriksi. Toimittajat mustamaalasivat opposition edustajia ja sulkivat silmänsä hallituksen väärinkäytöksiltä. Kun oppositio voitti vaalit, valtamedia sai laittaa lapun uutisluukulle.

Aittakumpu vaatii Opetushallituksen purkamista ja siirtämistä opetus- ja kulttuuriministeriön alle
Pekka Aittakummun mukaan Opetushallitus on paisunut valtavaksi organisaatioksi, jossa virkamiehet pyörittelevät papereita ja kehittävät erilaisia hankkeita opettajille ja rehtoreille. Hänen mielestään virasto on muuttunut ideologiseksi hankekoneistoksi, jossa näkyy vahvasti vasemmistolainen aatemaailma. Aittakumpu vaatii koko laitoksen lakkauttamista.

SOSTEn pääsihteeri: Palkkakatto ei koske meitä – järjestö saa silti 84 prosenttia rahoistaan veronmaksajilta
SOSTE eli Suomen sosiaali ja terveys ry on ollut viime viikkoina esillä järjestöihin kohdistuvien leikkausten takia. Pääsihteeri Vertti Kiukas on arvostellut ministeri Wille Rydmanin linjausta järjestöjohtajien 75 000 euron palkkakatosta ja vaatinut, että muutoksia valmistellaan yhdessä järjestökentän kanssa.















