

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Järjestäytynyt rikollisuus ui soten liiveihin Ruotsissa – hoitoalan vaikeudet kasvavat väärinkäytösten myötä
Rikollisjengit pyrkivät maksimoimaan tulonsa ja pesemään huumerahoja uimalla sisään yhteiskunnan ytimeen. Erityisesti sotesektori kiinnostaa rikollisverkostoja. Siellä liikkuvat valtavat rahat ja suurimmat mahdollisuudet. Samalla rikollinen toiminta on selkeä uhka koko hyvinvointijärjestelmälle.
Ruotsin talousrikoksia tutkiva virasto Ekobrottsmyndigheten varoitti lokakuun alussa siitä, että järjestäytynyt rikollisuus pyrkii yhä pontevammin tunkeutumaan terveydenhuollon miljardiapajille.
Viranomaisten valppaus ei ole valvojan mukaan ollut riittävää ja kehityssuunta on huolestuttava.
Rikollinen raha sijoitetaan yrityksiin, jotka toimivat terveydenhuollon eri sektoreilla hoivabisneksestä henkilövuokrauksen kautta hammashoitoon asti. Rikollisesta rahasta tulee valkopestyä ja laiton pääoma antaa yritykselle heti alusta ilmeisen kilpailuedun.
Sosiaali- ja terveydenhuollossa liikkuvat rahat ovat perinteisesti suurin menoluokka valtion budjetissa. Siksi on ymmärrettävä, että rikolliset suuntaavat sinne, missä saalistamisen taloudelliset mahdollisuudet ovat suurimmat.
Huumekaupasta hoitobisnekseen
Rikollisten itsensä tai lähipiirin omistama yritys pyrkii petosten, kiristyksen tai korruption avulla lyömään reiän yhteiskunnan hunajapurkkiin ja törkeästi juoksuttamaan yhteisiä verovaroja omaksi hyödykseen.
Yritysten todellinen omistuspohja pyritään hämärtämään bulvaanien ja väärennettyjen henkilötietojen avulla.
Näin rikollisuus taittuu huumekaupasta yhä sofistikoidumpaan muotoon, kuten on aiemmin nähty vaikkapa verkkorikollisuuden kohdalla. Samalla sotesektorin rahoitus vaikeutuu entisestään ja kansa kärsii rikollisjengien lihoessa.
Ja pohjoismaisen hyvinvointivaltion matka kohti kehitysmaata ottaa uusia kierroksia.
Rikolliset hyödyntävät poikkeusoloja
Talousrikostutkimusvirasto on parhaillaan nostamassa syytteitä kahta jengirikollista ja naisyrittäjää vastaan törkeistä veropetoksista. Kyseinen yritys sai kunnalta korvausta perhekotipaikkojen järjestämisestä lapsille ja nuorille.
Kun toiminnasta tuli sittemmin luvanvaraista paljastui, että yrityksen taustalla olevilla henkilöillä oli konkurssi- ja rikollisuustaustaa. Yhdellä syytetyistä oli yhteyksiä ”Kurdikettu” Rawa Majidin Foxtrot-verkostoon.
– Systeemin sisälle uidaan usein kriisien yhteydessä. Pakolaisaallon vuonna 2015 näimme kuinka moottoripyöräjengit ja muut rikollisverkostot pyrkivät hyötymään vastaanotto- ja tukiasumisen järjestämisestä, sanoo erikoistutkija Sara Persson Dagens Nyheterissä.
200 miljardin apajat
Toinen esimerkki ovat väärennetyt testitulokset ja todistukset. Näitä tapauksia tuli esiin koronakriisin yhteydessä.
Ruotsin kunnat ja alueet ostivat vuonna 2021 yksityiseltä sektorilta palveluita 194 miljardilla kruunulla. Pelkästään Tukholma osti palveluita 21 miljardilla eurolla.
Porvarihallitus on kutsunut koolle alan toimijat keskustelemaan tarvittavista lainmuutoksista soterikollisuuden kitkemiseksi yhteiskunnasta.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Sara Persson Ekobrottsmyndigheten vastaanottokodit huumerahat väärennetty henkilöllisyys pakolaistulva 2015 Rawa Majid Kurdikettu pohjoismainen hyvinvointivaltio kriisiaika hyvinvointijärjestelmä hammashoito kiristys bulvaani hoivapalveluyksiköt rikollisjengit petos huumekauppa Väärinkäytökset hyvinvointivaltio Jengirikollisuus Terveydenhoito korruptio sote
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Tukholman rikollisjengit yrittivät aselepoa – hallitus koventaa jengirikoksista luettavia tuomioita

Rikollisjengit yhteistuumin kaatamaan Kurdikettua – voi heijastua Suomenkin huumemarkkinoihin

Viranomaiset heräämässä yhteistyöhön Ruotsissa: ”Taistelu talousrikollisuutta vastaan on elämän ja kuoleman kysymys”

Tutkijat: Suomessa on useita ulkomailta johdettuja rikollisorganisaatioita

Jengirikollisuus tulee kalliiksi Ruotsin kansantaloudelle – maakuva ruvella, investoinnit kutistuvat ja työvoiman saanti vaikeutuu

Leväperäisyys kunnissa kustantaa veronmaksajille miljardeja – tekoäly paljastaa isännättömän rahan ongelman
Viikon suosituimmat

Saksa velvoittaa turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin – kieltäytyminen leikkaa avustusta
Kunnat voivat Saksassa määrätä turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin pientä korvausta vastaan. Työstä kieltäytyvä menettää osan avustuksistaan. Useat poliitikot haluavat laajentaa saman käytännön kaikkiin työkykyisiin sosiaaliavun saajiin. Vuonna 1993 säädetty laki on palaamassa aktiiviseen käyttöön poliittisten ristiriitojen aiheuttaman tauon jälkeen.

Ylen faktantarkistus maahanmuuton talousvaikutuksista on hataralla pohjalla – Suomen Perustan tutkija kertoo nyt, mitä Yle jätti kertomatta
Useita maahanmuuton talousvaikutuksiin keskittyviä tutkimuksia toteuttanut Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen ei ole vakuuttunut Ylen faktantarkistuksen laadusta. Salminen avaa X-tilillään Ylen faktantarkistuksen puutteet.

Kuka tai ketkä ovat ideoineet Tampereen kohutun Empatiataulun? – Kokoomuslainen apulaispormestari antaa videolla ratkaisevan vihjeen
Kokoomus ja SDP kiistelevät parhaillaan sosiaalisessa mediassa siitä, kuka vastaa Tampereen kohutun Empatiataulun suunnittelusta ja ideoinnista. Hanke on miellyttänyt erityisesti demaripormestari Ilmari Nurmista, mutta myös kokoomus on osallistunut sen edistämiseen.

Vantaalla ei haluta puhua maahanmuuton haittavaikutuksista: Valtuuston kokous meni hulinaksi – joukko valtuutettuja marssi ulos
Vantaan kaupunginvaltuustossa nähtiin maanantaina vihervasemmistolainen episodi, kun kokouksessa puhuttiin maahanmuutosta. Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Juha Järän puheenvuoroa häirittiin välihuutelulla, kun hän puhui maahanmuuton haitoista. Lopulta joukko vasemmistosiipeen kuuluvia valtuutettuja käveli ulos kokouksesta, joka jouduttiin keskeyttämään.

Yhdysvalloissa 2,6 miljoonaa laitonta maassaolijaa vähemmän kuin vuosi sitten – demokraatit yrittävät estää karkotuksia kaikin keinoin
Trumpin toisen presidenttikauden ensimmäisenä vuonna maasta poistui yli 2,6 laitonta siirtolaista. Suurin osa poistui vapaaehtoisesti, mutta pakkopalautuksiakin toimeenpantiin ennätysmäärä. Demokraatit ovat yrittäneet estää karkotuksia kaikin keinoin, jopa väkivallalla. Presidentti Obaman kaudella karkotuksiin suhtauduttiin paljon myönteisemmin, vaikka Obamakin karkotti paljon.

Vasemmistosirkus Vantaan valtuustossa – Antikainen tyrmää ulosmarssin: ”Kun faktat eivät riitä, alkaa kyynelshow ja marttyyrileikki”
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen puolustaa Vantaan valtuutettu Juha Järää ja ihmettelee, miksi kokoomuksen puheenjohtaja antoi vasemmistoliiton muuttaa valtuustosalin poliittiseksi teatteriksi.

Antikainen: Vasemmistoliiton kannattajista kolmannes hyväksyy poliittisen väkivallan
Vasemmistoliiton kannattajien joukossa poliittisen väkivallan hyväksyttävyys näyttää kasvaneen selvästi kahdessa vuodessa. Psykologian tohtori Oskari Lahtisen analyysin mukaan osuus niistä vasemmistoliittolaisista, jotka eivät vastusta väkivaltaa ”poliittisesti vaarallisia ihmisiä” kohtaan, nousi reilusta 20 prosentista (2022) noin 30 prosenttiin (2025). Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii kaikilta eduskuntapuolueilta - vasemmistoliitto mukaan lukien - nolletoleranssia poliittiselle väkivallalle.

Vigelius tyrmää empatiataulun: ”Mahdotonta hyväksyä”
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius korostaa, että Tampereen kohuttua empatiataulua on mahdotonta hyväksyä jatkovalmistelun jälkeenkään, ellei etukäteen tiedetä, millaista erityiskohtelua sillä perusteltaisiin kunnan palveluissa.

Yleisradion johtajia hemmotellaan taas – ökypalkkiot uudelleen käyttöön tänä vuonna
Yleisradio on ottanut taas käyttöön johdon hulppean palkitsemisjärjestelmän tämän vuoden alusta. Tulospalkitseminen koskee myös muuta henkilökuntaa. Suurin osa Ylen työntekijöiden ammattijärjestön (YOT) kyselyyn vastanneista ei kuitenkaan pidä kannustinjärjestelmää oikeudenmukaisena. Monet työntekijät kokevat, että palkitsemisen perusteet ovat jopa mielivaltaiset.

Toimeentulotukimenot kasvussa – jo yli puolet somaliaa ja arabiaa puhuvista nostaa tukea
Perustoimeentulotuen maksatus kasvoi viidenneksellä vuonna 2025. Tukea saaneissa kotitalouksissa asui noin kuusi ja puoli prosenttia Suomen väestöstä. Koko maan tasolla somalia ja arabiaa puhuvista noin puolet nostaa perustoimeentulotukea














