
PS ARKISTO
Kalliit sotarikosoikeudenkäynnit Suomessa jatkuvat – Meri: ”Onko edessämme oikeudenkäyntivyöry?”
Lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri on pettynyt ulkoministeri Pekka Haavistolta saamaansa vastaukseen Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) kehittämisestä siihen suuntaan, että sotarikosoikeudenkäynnit käytäisiin ensisijaisesti kansainvälisin voimavaroin, eikä yksittäisen maan kustannuksilla.
– Suomessa käsitellään aika ajoin muissa maissa tapahtuneita sotarikoksia, koska syytetyt ovat syystä tai toisesta Suomessa. Kysyin ministeri Pekka Haavistolta, miten Suomi kehittäisi järjestelmää niin, ettei näistä kalliista sotarikosoikeudenkäynneistä koituva jättilasku tulisi vain Suomelle maksettavaksi.
– Haavisto kertoo vastauksessaan lähinnä nykytilasta ja siitä, että ICC:tä ei olla kehittämässä tähän suuntaan. Sopimuksia on kuitenkin mahdollista muuttaa ja syytäkin, kun maailma muuttuu ja tulee uusia tarpeita ja tilanteita esiin, Leena Meri kertoo.
Ruanda-oikeudenkäynti maksoi viisi miljoonaa euroa
Meri sanoo, ettei Suomi ole kauaskantoinen tässäkään asiassa.
– Tiedämme, että Lähi-idässä on jatkuvasti erilaisia konflikteja, ja vuoden 2015 siirtolaiskriisin seurauksena on jo nyt käyty pitkin Eurooppaa oikeudenkäyntejä sotarikoksista. Suomessa olivat esimerkiksi terrorismista syytetyt veljekset, jotka lopulta saivat jättimäiset korvaukset Suomen valtiokonttorilta.
Tunnettuja, vastaavanlaisia oikeudenkäyntejä on Suomessa ollut jo useita. Julkisuudessa on puitu mm. Ruanda-oikeudenkäyntiä, joka on yksi Suomen historian kalleimmista oikeudenkäynneistä. Tuolloin kulut nousivat kaikkinensa jopa viiteen miljoonaan euroon.
Isisläisten laskuja maksetaan vielä pitkään
Tänä keväänä Pirkanmaan käräjäoikeus alkoi käsitellä Liberian sisällissotaan liittyviä epäiltyjä sotarikoksia. Liberian toinen sisällissota käytiin vuosien 1999-2003 välillä.
– Pidän riskinä, että Isis-naisten ja muiden Isiksen riveissä taistelleiden kohdalla tullaan vielä käymään kalliita, vaikeita oikeudenkäyntejä, jotka kaatuvat näyttökysymyksiin. Lasku tulee tietysti Suomelle, Meri toteaa.
– Sotarikosoikeudenkäynnit vaativat erityisosaamista ja resursseja, joita olisi yhteisellä kansainvälisellä rikostuomioistuimella. Siksi itse kehittäisin ennemmin ICC:tä tähän suuntaan.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Kansainvälinen rikostuomioistuin Ruanda-oikeudenkäynti sotarikosoikeudenkäynnit Liberia Isis-taistelijat veronmaksajat Lähi-itä kustannukset Leena Meri Pekka Haavisto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Meri: Sotaoikeudenkäynnit käytävä kansainvälisessä rikostuomioistuimessa

Lakivaliokunnan perussuomalaiset jäsenet: Ulkomaalaisasiat eivät vähene rahaa lappaamalla – tuomioistuimien ruuhkiin puututtava turvapaikka- ja maahanmuutolainsäädäntöä kiristämällä

Hallinto-oikeudet ruuhkautuneet ulkomaalaisasioista – Perussuomalaiset: ”Loputon rahan kippaaminen on lopetettava”

Turvapaikanhakijoiden oikeusturvaan miljoonia – Meri: ”Meillä on tärkeämpiäkin kohteita, jotka suorastaan huutavat rahoitusta”

Pariisin terroristi: “Ei mitään henkilökohtaista” – Bataclanin terrori-iskua puidaan nyt oikeudessa
Viikon suosituimmat

Valkoisen teinin tappajasta tuli Amerikan mustien sankari
Texasissa nuorten miesten nujakka päättyi toisen nuoren kuolemaan, koska musta nuorukainen oli tuonut koulun urheilukisoihin repussaan veitsen ja päätti käyttää sitä. Nyt valkoisen teinipojan tappajasta on tullut Amerikan mustien sankari, jolle ihmiset ovat lahjoittaneet jo yli puoli miljoonaa dollaria.

MTV Uutiset otti selvää, mistä maista suomalaisiin korkeakouluihin haetaan – Halla-aho: “Kukaan muu kuin toimittaja ei luullut, että Suomeen tultaisiin opiskelemaan länsimaista”
"Jos luulit, että suomalaisiin korkeakouluihin haetaan opiskelemaan eniten esimerkiksi Saksasta tai Britanniasta, niin metsään meni", kirjoittaa MTV Uutiset artikkelissaan, jossa se on selvittänyt, mistä maista suomalaisiin korkeakouluihin haetaan opiskelemaan. - Kukaan muu kuin toimittaja ei luullut, että Suomeen tultaisiin opiskelemaan länsimaista, toteaa eduskunnan puhemies, perussuomalaisten Jussi Halla-aho Facebook-kirjoituksessaan.

Ulosottovelallisten tilanne paranee – Ari Koponen: ”Aito mahdollisuus päästä pois veloista”
Hallitus päätti puoliväliriihessä kirjauksesta, jolla etsitään keinoja auttaa ulosottovelallisia uuteen alkuun. Tarkoituksena on, että koron lisäksi myös velan pääoma tosiasiallisesti lyhenee.

Hallitus päätti tuhdista veronalennuksesta duunareille: Työn teosta jää jatkossa entistä enemmän rahaa käteen
Työn tekemisestä tulee Suomessa entistä kannattavampaa. Hallitus on päättänyt, että verotus kevenee pieni- ja keskituloisilla 525 miljoonaa euroa jo vuonna 2026 ja kevennys nousee 650 miljoonaan euroon seuraavana vuonna eli vuonna 2027.

Purra: “Suomalaisen veronmaksajan ei pidä kustantaa sitäkin lystiä, että joku roudaa jopa bisneksenä porukkaa tänne”

Purra myllyttää hyväuskoisia poliitikkoja: “Voisi kysyä, että miten mitään näin päätöntä voi edes keksiä”

SDP sulki perussuomalaiset ulos pormestarineuvotteluista – Vigelius: Nurmisen puheet yhteistyön tärkeydestä ovat ristiriidassa tekojen kanssa
Tampereen pormestariksi todennäköisesti nouseva Ilmari Nurminen (sd.) kertoi torstaina, että perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit on jätetty pois neuvotteluista Tampereen pormestariohjelmasta vuosille 2025–2029.

Manner-Espanjan sähköjärjestelmä romahti – yhteiskunta meni täysin sekaisin
Sähköt katkesivat tänään Espanjassa sekä Portugalissa ja kaaos iski välittömästi. Lähes kaikki modernin yhteiskunnan toiminnot ovat riippuvaisia toimivasta sähköverkosta, mikä tuli jälleen todistetuksi. Espanjan kansallinen kyberturvallisuusinstituutti tutkiikin, onko sähköverkon romahtamisen syynä kyberhyökkäys. Todennäköisin syy liittyy kuitenkin säätilaan.

Hallitus uusii YEL-työtulon – Marinin hallituksen kohtuuton ja typerä järjestely johtaisi katastrofiin
Yrittäjien eläkejärjestelyistä on ollut paljon puhetta nykyisen hallituksen puoliväliriihen yhteydessä. Voimassa oleva lainsäädäntö on Marinin hallituksen politiikan seurausta, ja erityisavustaja Asmo Maanselän (ps.) mukaan se johtaisi katastrofiin vuonna 2029.

Ruuan arvonlisävero laskee – kuluttajan ostovoima vahvistuu
Arvonlisäverotusta kevennetään alentamalla 14 prosentin arvonlisäverokantaan kuuluvien hyödykkeiden verokanta 13,5 prosenttiin vuodesta 2026 alkaen, valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi keskiviikkoiltana hallituksen puoliväliriihen tiedotustilaisuudessa.