

LEHTIKUVA
Kehitysyhteistyön sopeutukset tarkentuvat – vähennyksiä muun muassa monenkeskiseen yhteistyöhön ja humanitaariseen apuun
Hallitusohjelman mukaiset vähennykset kohdistuvat erityisesti maa- ja aluekohtaiseen kehitysyhteistyöhön. Niin sanotut maaohjelmat loppuvat hallituskauden aikana Afganistanissa, Keniassa, Mosambikissa ja Myanmarissa. Vähennyksiä kohdistuu myös monenkeskiseen yhteistyöhön, humanitaariseen apuun sekä kehityspoliittisiin lainoihin ja sijoituksiin.
Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaisesti ulkoministeriön hallinnoimasta varsinaisesta kehitysyhteistyöstä sekä laina- ja sijoitusmuotoisesta kehitysyhteistyöstä vähennetään hallituskauden aikana aikaisempaan budjettikehykseen verrattuna yhteensä 1 030 miljoonaa euroa. Ulkoministeriön tänään julkaistu kehysehdotus vuosille 2024-2028 tarkentaa sopeutusten kohdentumista.
Humanitaarista apua vähennetään
Suurimmat vähennykset kohdistuvat maa- ja aluekohtaiseen yhteistyöhön, josta vähennetään kehyskauden aikana yhteensä reilut 500 miljoonaa euroa. Monenkeskisen yhteistyön kokonaistaso laskee noin 160 miljoonaa euroa. Humanitaarista apua vähennetään yhteensä noin 130 miljoonaa euroa varsinaiselta kehitysyhteistyömomentilta.
Ukrainan humanitaarisen avun tarpeisiin on varauduttu vastaamaan asianmukaisesti osana Ukrainan kokonaistukea. Näiden lisäksi kehityspoliittisiin lainoihin ja sijoituksiin tehdään vuosittainen 60 miljoonan euron leikkaus.
– Leikkaukset lähtevät siitä, että hallitusohjelman linjaukset toteutuvat ja että nykyisistä sitoumuksista pidetään kiinni. Kehitysyhteistyössä sopeutuksia on parempi kohdistaa selkeisiin kokonaisuuksiin kuin leikata kaikkialta kategorisesti saman verran, toteaa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio.
Tuki Ukrainalle jatkuu
Kehysehdotus vahvistaa, että Suomen tuki Ukrainalle jatkuu järkkymättömänä. Tällä vaalikaudella Ukraina on ylivoimaisesti Suomen suurin kehitysyhteistyökumppani. Hallitusten välinen yhteistyö jatkuu myös Etiopiassa, Nepalissa, Somaliassa ja Tansaniassa. Palestiinassa yhteistyötä jatketaan joulukuussa valmistuneen selvityksen pohjalta, toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset huomioiden.
Keniassa ja Mosambikissa maaohjelmatyyppinen yhteistyö lopetetaan hallitusti kuluvan hallituskauden aikana. Aasiassa suurimmat kehitysyhteistyöbudjetin vähennykset kohdistuvat Afganistaniin ja Myanmariin, joissa Suomi ei tee yhteistyötä maiden hallintojen kanssa.
Maaohjelmien lisäksi sopeutuksia tullaan tekemään läpileikkaavasti kehitysyhteistyössä. Viime syksynä leikkaukset tehtiin muun muassa Vihreään ilmastorahastoon ja Maatalouden kansainväliseen kehitysrahastoon (IFAD), joka on YK-järjestö.
Vähennykset toteutetaan asteittain
Vähennykset toteutetaan asteittain ja kohti hallituskauden loppua, mikä mahdollistaa hallitun sopeuttamisen ja kehitysyhteistyömäärärahojen tehokkaan suunnittelun. Nykyiset maaohjelmat jatkuvat vuoden 2024 loppuun asti. Vuosien 2024 ja 2025 aikana linjataan muun muassa maittain kohdentuvien kokonaisuuksien jatko sekä kansalaisjärjestöjen ja kehityspankkien uudet rahoituskierrokset.
Tulevina vuosina varsinaisen kehitysyhteistyömomentin kokonaisuus vaihtelee 600-630 miljoonan euron vuositasolla. Lisäksi kehityspoliittiset lainat ja sijoitukset ovat 70 miljoonaa euroa vuodessa. Tämän lisäksi Ukrainaa tuetaan erillisen momentin kautta 58 miljoonalla eurolla vuodessa. Hallituskauden painopisteet tarkentuvat kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteossa keväällä 2024.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- monenkeskinen yhteistyö maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö kehitysavun leikkaus kehitysyhteistyömäärärahat kehityspolitiikka humanitaarinen apu Kehitysyhteistyö Hallitusohjelma Ville Tavio Petteri Orpo Ukraina
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Suomelta tukea Israeliin – Tavio: Hamasin tulee vapauttaa panttivangit

Vihreään ilmastorahastoon leikkaus

Perussuomalaiset tyytyväisiä ulkoministeriön budjettiin – tuki Ukrainalle jatkuu, kehitysapua ei jatketa Venäjän hyökkäystä tukeville maille

Ville Tavio: Suomi seisoo Ukrainan rinnalla ja tukee myös suomalaisyritysten osallistumista Ukrainan jälleenrakentamiseen

”From the River to the Sea” – Suomen palestiinalaisten siirtokuntayhdistys järjesti mielenosoituksen holokaustin uhrien muistopäivänä

Tel Avivin hallinto-oikeus päätti: Palestiinalaiset seksuaalivähemmistöt oikeutettuja turvapaikkaan Israelissa

Sakari Puisto Ylen aamussa: ”Kroonisten alijäämien ongelma ja velkaantuminen pitää hoitaa – olisi äärimmäisen noloa joutua EU:n tarkkailuluokalle”

Ukraina on Suomen suurin kehitysyhteistyökohde – perussuomalaiset ministerit: Suomen tuki jatkuu niin kauan kuin on tarvetta

Afganistanin kehitysyhteistyön maaohjelma lopetetaan
Viikon suosituimmat

Antikainen ja Peltokangas esittävät ministerien kelposuusvaatimusten tiukentamista: Ministereiksi vain Suomen kansalaisia
Perussuomalaisten kansanedustajat Sanna Antikainen ja Mauri Peltokangas esittävät ministerien kelpoisuusvaatimusten tiukentamista. He ovat jättäneet eduskunnassa toimenpidealoitteen, jonka mukaan ministerinä voisi toimia vain henkilö, jolla on yksinomaan Suomen kansalaisuus.

Koposelta ehdotus: ”Jokainen voisi itse päättää, haluaako maksaa tuloistaan kehitysapua”
Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen ehdottaa, että suomalaiset veronmaksajat voisivat itse valita veroilmoituksessaan, maksavatko he osuutensa kehitysavusta tuloistaan vai eivät.

Vasemmisto käy jo kuntoilunkin kimppuun – Aittakumpu: ”Kaikki ei tule valmiina yhteiskunnalta – sosialismi, se vain ei toimi”
Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu arvostelee vihervasemmiston näkemyksiä, joissa liikkumista ja itsestä huolehtimista pidetään merkkinä haitallisesta oikeistolaistumisesta. Aittakummun mukaan liikuntaharrastukset opettavat ihmiselle kärsivällisyyttä sekä tavoitteellisuutta, ja hän kannustaa suomalaisia ottamaan itse vastuuta omasta hyvinvoinnistaan valtion jatkuvan holhouksen sijaan.

Järkyttävä tilasto – PS-Nuoriso laski poliittisten nuorisojärjestöjen saamat tuet
Opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisojärjestöille jakamat tuet paljastavat yli kymmenen vuotta kestäneen rakenteellisen epäsuhdan, jolla pönkitetään vanhojen valtapuolueiden asemaa Suomessa.

Purra: Ruotsin vasemmiston voitto nojasi maahanmuuttajaääniin, antisemitismiin ja terrorismin tukemiseen
Valtiovarainministeri Riikka Purra kritisoi voimakkaasti Ruotsin vasemmistopuolueen vaalimenestystä ja europarlamentaarikko Li Anderssonin suhtautumista siihen. Purra kuvaa, että vasemmiston vaalimenestys nojasi maahanmuuttajaääniin, moskeijoiden kannustukseen sekä ehdokkaiden antisemitismiin ja Hamas-myönteisyyteen.

Ruotsin vaaleista tulossa sittenkin jännitysnäytelmä – oikeistohallituksella vimmattu loppukiri
Ruotsissa käydään valtiopäivävaalit sunnuntaina. Asetelmat ovat kutkuttavat. Monet pitivät sosiaalidemokraattien vaalivoittoa vielä kesällä itsestäänselvyytenä, mutta oikeistoblokki on tehnyt veret seisauttavan loppukirin.

Ruotsin vaaleissa yllätyskäänne: vihervasemmisto ja oikeisto tasoissa SVT:n ennusteessa
Demareilla valtiopäivävaalit menivät historiallisen huonosti ja myös ruotsidemokraatit ottavat takapakkia. Näin siis SVT:n ennusteen mukaan. Vasemmisto- ja oikeistoblokit ovat käytännössä tasoissa, kun lasketaan puolueiden mahdollinen paikkaluku valtiopäivillä.

Porvaripuolueille täystyrmäys Ruotsin vieraskielisiltä: Malmön Rosengårdissa demareiden ja vasemmistopuolueen yhteinen kannatus lähes 100 prosenttia
Sosialidemokraattien ääntenkalastelu erityisesti muslimien piirissä näyttää onnistuneen erinomaisesti. Malmön Rosengårdissa vasemmiston kannatus oli peräti 95,2 prosenttia. Nyt koetun perusteella muslimien vaikutus tulee vääjäämättä lisääntymään vasemmiston poliittisissa linjauksissa.

PS-Nuoriso: Kokoomus ja RKP pelastivat nuorisojärjestöjensä hillotolpat – kärsijöinä valtio ja veronmaksajat
Kokoomus ja RKP ovat hallituksessa tyrmänneet uudistuksen, jolla opetus- ja kulttuuriministeriö ministeri Mika Poutalan johdolla olisi muuttanut nuorisojärjestöille maksettavaa tukea oikeudenmukaisemmaksi. Nykyinen aikansa elänyt järjestelmä suosii pitkän historian omaavia järjestöjä valtavilla tukisummilla, vaikka niiden jäsenmäärä ja toiminnan taso eivät enää vastaisi tuen tasoa.

Lähes joka neljäs vanki on ulkomaalainen – Vigelius vaatii automaattisia karkotuksia
Ulkomaalaisten vankien määrä on kasvanut 76 prosenttia kymmenessä vuodessa, kertoo oikeusministeriö. Ulkomaalaisten vankien määrän kasvu selittää koko vankimäärän kasvusta jopa neljä viidesosaa. Suomen 3 900 vangista nyt 950 eli joka neljäs on ulkomaalainen.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS-Naiset 2/2026

Lue lisää
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2026

Lue lisää














