PS ARKISTO
Valtiovarainministeri Riikka Purra arvostelee oppositiota taloudellisesta irrallisuudesta ja leväperäisyydestä. Eduskunnan välikysymyskeskustelussa oppositiopuolueet heittelivät hillittömiä menolupauksia ilman minkäänlaista yhteyttä julkisen talouden realiteetteihin.
Eduskunnan välikysymyskeskustelussa tänään kävi jälleen ilmi, kuinka oppositio – erityisesti SDP ja keskusta – elää taloudellisessa todellisuudesta irrallisessa kuplassa, jossa rahalla ei ole juurikaan merkitystä ja ongelmat ratkaistaan esittämällä lisää menoja.
Valtiovarainministeri Riikka Purra tekee päivän tapahtumista yhteenvetoa somekanavillaan. Olipa taas välikysymyskeskustelu, Purra lataa, ja sanoo ihmetelleensä omassa vastauspuheenvuorossaan sitä, että valtiovarainministerillä oli loppujen lopuksi todella vähän kommentoitavaa.
– Ai miksikö? Tietenkin siksi, että opposition puheenvuoroissa ja vaatimuksissa rahalla ei taas ollut mitään roolia. Julkinen talous ei ollut konteksti. Päinvastoin rajallisista resursseista ei mainittu mitään – niiden ei annettu haitata.
– Keskusta ja sosialidemokraatit heittelivät ilmoille ”vaihtoehtojaan” kuin liukuhihnalta, hillittömän kalliita, ja vaativat lisää rahaa sinne tänne. Puolueiden ”talousihmiset” eivät ottaneet osaa keskusteluun, vaan vastuu oli annettu erityisesti pehmeissä aiheissa kunnostautuneille (nais-)edustajille.
Purran mukaan nykyään oppositio tekee kahdenlaisia välikysymyksiä. Sellaisia, joissa rahalla ei ole mitään roolia tai sen rajoitteita ei edes muisteta, joissa arvostellaan säästöjä ja vaaditaan lisää menoja. Ja sitten sellaisia, joissa arvostellaan liian vähäisiä säästöjä – mutta vaaditaan silti lisää menoja.
– Sosialistisimmasta avauksesta ei tänään(-kään) vastannut kuitenkaan salin vasen laita vaan vasemmiston apupuolue keskusta. Se ehdotti TAKUUTYÖTÄ. Ilman hintalappua tietenkin – mitään arviota kustannuksista ei ole, mutta helposti päästäisiin varmasti miljardin paremmalle puolelle. Ikään kuin valtio voisi rahalla pakottaa yrityksiä luomaan työpaikkoja. Vai julkiselle sektorilleko palkkaus tehtäisiin?
– Takuutyömalli on perinteinen oireenhoito, jota yleensä voisi kuvitella esitettävän vasemmalta. Mitenkään se ei puutu itse sairauteen eli talouskasvun puutteeseen. Mutta sen siis esitti omasta mielestään yrittämisestä jotakin ymmärtävä keskusta. Uskomatonta.
Viime kädessä kaikki työpaikat syntyvät yrityksiin, valtiovarainministeri muistuttaa.
– Talouskasvu on se, joka synnyttää työpaikkoja. Investointien lisääntyminen, tuottavuuden paraneminen. Tämä hallitus haluaa työpaikkoja yksityiselle sektorille. Olemme siksi parantaneet yritysten toimintaedellytyksiä. Olemme tehneet työllistämisen kynnyksestä matalamman, jotta tulevaisuudessa olisi enemmän kasvua, joka on ainoa keino sosiaalipolitiikan ulkopuolella parantaa työllisyyttä, lisätä työpaikkoja niin nuorille kuin kaikille muillekin.
– Työpaikkoja ei pidemmällä tähtäimellä luoda tukitoimilla, ei sillä, että poliitikot käyttävät palopuheita eduskunnassa oppositioroolistaan käsin, vaan juuri niillä toimilla, joita tämä hallitus on aika vaikeassa tilanteessa samaan aikaan julkista taloutta sopeuttaessaan tehnyt.
Olipa taas välikysymyskeskustelu...
— Riikka Purra (@ir_rkp) June 16, 2026
Omassa vastauspuheenvuorossani ihmettelin aivan aluksi sitä, että valtiovarainministerillä oli loppujen lopuksi todella vähän kommentoitavaa. Ai miksikö? Tietenkin siksi, että opposition puheenvuoroissa ja vaatimuksissa rahalla ei taas ollut… pic.twitter.com/SBXksGRXJL
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman pitää hallituksen esitystä tärkeänä kokonaisuutena, joka tuo konkreettista helpotusta suomalaisten arkeen ja tukee talouden kasvua.
Eduskunnassa käsitellään keskiviikkona vuosien 2027–2030 julkisen talouden suunnitelmaa. Perussuomalaisten kansanedustajat ja valtiovarainvaliokunnan jäsenet Ville Vähämäki, Sami Savio, Jari Ronkainen, Jari Koskela ja Minna Reijonen korostavat sopeutustoimien välttämättömyyttä ja valtion rahojen tarkkaa käyttöä ydintehtäviin.
Valtiovarainministeri Riikka Purra peräänkuuluttaa tasapainoista talouskasvua ja korostaa että asennemuutostakin tarvitaan tässä ajassa. Purra painottaa, että Suomi ei voi jatkaa nollakasvun tiellä eikä museoida maataan äärimmäisen ympäristömoralismin takia.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman kohtasivat politiikan toimittajien järjestämässä talousdebatissa. Lindtman odotetusti moitti hallituksen talouspolitiikkaa. Purra kuitenkin huomautti Lindtmanille talouskasvun merkeistä ja siitä, että välttämättömät sopeutukset hyödyttävät myös palkansaajaa, ja kokonaisuus vahvistaa työllisyyttä.
Hallitus esittää vuoden 2026 toiseen lisätalousarvioon useita toimia, jotka kohdistuvat muun muassa maahanmuuttopolitiikan järkevöittämiseen, työllisyyteen ja puolustukseen. Määrärahat kasvavat yhteensä 420 miljoonalla eurolla, ja tuloarvioita korotetaan 131 miljoonalla eurolla.
Perussuomalaiset on jo pidempään puhunut käänteestä Suomen taloudessa, mutta valtamedia on tähän saakka lähinnä ohittanut asian sähkeillä ja pikku-uutisilla. Tilastokeskuksen tänään vahvistaman uutisen jälkeen Taloussanomat ja Ylekin joutuivat tunnustamaan, että Suomen talous on kääntynyt selvään kasvuun. Taloussanomien mukaan kasvu Suomessa on nyt jopa vauhdikkaampaa kuin muualla Euroopassa.
Eduskunta keskusteli tänään tiistaina julkisen talouden alijäämän kattamisesta. Valtiovarainministeri Riikka Purra arvosteli eduskunnassa jyrkästi opposition talouslinjaa.
Oppositiossa SDP on profiloitunut hallituksen leikkauksia moittimalla. Demokratiaan kuuluu mielipiteiden moninaisuus, siinä ei ole mitään vikaa. Mutta kuinka tosissaan SDP leikkausvastaisuudessaan oikein on?
Valtiovarainministeri ja perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoo Suomen taloudessa näkyvän pitkästä aikaa aidosti myönteisiä merkkejä vuosien heikon kehityksen jälkeen. Hallituksen vastuullinen talouspolitiikka alkaa hänen mukaansa näkyä sekä teollisuudessa että suomalaisten arjessa.
KOLUMNI | Talous on kääntynyt kasvuun, ja se tulee sotkemaan hallituksen epäonnistumisen varaan laskeneen vasemmiston suunnitelmia monella tapaa, kertoo perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.
Viikon suosituimmat
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho arvioi Suomen Uutiset perusasiaa -ohjelman tuoreessa jaksossa länsimaiden tilannetta, maahanmuuton seurauksia ja sitä, miksi hänen vuosikymmeniä sitten esittämänsä huomiot ovat vasta nyt nousseet poliittiseen valtavirtaan.
Helsinki on käyttänyt lähes 200 miljoonaa euroa pyöräilyinfrastruktuuriin. Tuore väitöstutkimus Helsingin yliopistosta osoittaa, että rahat eivät ole muuttaneet kaupunkilaisten liikkumistottumuksia.
Kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että STEA keskeyttää Helsinki Pride ry:n valtionavustukset ja Kela katkaisee yhteistyönsä järjestön kanssa.
Ruotsidemokraatit ilmoitti kesäkuun alussa haluavansa totaalisen huivikiellon maan julkisille paikoille. Burka ja niqab eli ”islamistiset vaatekappaleet” joutivat jo aiemmin puolueen kieltolistalle. Islam-puolue Nyansin puheenjohtaja repi viimeisimmästä kannanotoista pelihousunsa ja uhkailee jo avoimesti ruotsidemokraatteja.
Henkilöautot, bussit ja asunnot paloivat soihtuina yössä, kun raaka veitsihyökkäys kärjistyi katuväkivallaksi eri puolilla Pohjois-Irlantia. Belfastissa tapahtunut puukotus oli saanut ihmiset suunniltaan. Sudanilaismies viilteli hirvittävästi uhriaan keittiöveitsellä ja kuvat sosiaalisessa mediassa kiihdyttivät kansalaiset raivoon.
Eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä hallituksen esitys kansalaisuuslain kiristämisestä, jonka näkyvin uudistus on uusi kansalaisuuskoe. Kansalaisuuskokeen suorittamisvelvoitteesta järkyttynyt vasemmisto-oppositio perustelee kielteistä kantaansa muun muassa mahdollisella psykologisella stressillä, jota kokeen suorittaminen saattaa aiheuttaa kansalaisuutta hakeville.
Eduskunta hyväksyi keskiviikkona kansalaisuuslain kolmannen kiristyspaketin. Lain myötä kansalaisuuden vaatimuksiin tulee kansalaisuuskoe. Vasemmisto-opposition perustelut uudistuksen vastustamiselle hämmentävät perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koposta.
Vasemmistoliiton europarlamentaarikot ehdottivat viikonloppuna kuorossa perustuloa taiteilijoille. Tuki tälle punavihreiden perinteiselle äänestäjäkunnalle olisi esimerkiksi 1 300 euroa kuussa. Päälle omat tienestit. Taiteilijaksi saattaisi tällä kurin ilmoittautua moni ihan tavallinenkin taivaanrannan maalari.
Perussuomalaisten pitkä ja johdonmukainen työ Suomelle elintärkeiden uudistusten toteuttamiseksi on tuottanut tulosta myös vuonna 2026. Kiristyksiä on tullut muun muassa maahanmuuttoon ja vankeusrangaistuksiin, minkä lisäksi hallitus on korjannut ennätysmäärän edellisten hallitusten tekemiä, Suomea heikentäviä päätöksiä.
Sosiaali‑ ja terveysministeriö leikkaa STEA‑avustuksia rajusti vuodelle 2027, ja järjestöt joutuvat kilpailemaan noin kolmanneksen pienemmästä potista. Perussuomalainen sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman linjaa, että avustuksia suunnataan jatkossa vain toimintaan, joka tuottaa todennettua hyötyä ja keskittyy aitoon kohtaavaan työhön. Järjestöt, jotka keskittyvät vaikuttamistyöhön, neuvontaan tai rajattuihin identiteettiryhmiin, jäävät ilman tukea.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
