Koronapandemia jätti Suomeen mittavan hoitovelan, jonka purkaminen on hallituksen keskeinen tehtävä – ”Monet haasteista eivät ole ratkaistavissa rahalla”

Torstaina oli perussuomalaisen sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuson vuoro pitää valtion vuoden 2024 talousarvioesityksen lähetekeskustelun ministeripuheenvuoronsa. Juuso painotti mittavaa hoitovelkaa, jonka koronapandemia maahan jätti. Pelkkä raha ei kuitenkaan auta asiassa, kertoi Juuso.

– Koronapandemian aikana yhteiskuntaan kertyi mittava hoitovelka, jonka purkaminen on tämän hallituksen tehtävä. Erityinen haaste on mielenterveyspalveluiden saatavuuden lisääminen, johon hallitusohjelmassa pyritään vastaamaan, sanoi sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso.

– Hyvinvointialueet kehittävät omaa toimintaansa itsehallintonsa puitteissa, hallitus taas ohjaa hyvinvointialueita valtiovarainministeriön johdolla.

Sosiaali- ja terveysministeriön johdolla tehdään siis tarvittavat uudistukset, jotta hyvinvointialueilla on edes mahdollisuus onnistua työssään. Kiireisimpänä kohteena Juuso näkee palveluverkkoon ja henkilöstön saatavuuteen liittyvät toimet.

– Monet haasteista eivät ole ratkaistavissa rahalla, vaan keskeinen ongelma on henkilöstöresurssin rajallisuus.

Vahva ja välittävä Suomi tarvitsee ammattilaisensa

Hallitusohjelmassa on tavoitteeksi asetettu vahva ja välittävä Suomi, joka pystyy turvaamaan kaikenikäisille sosiaali- ja terveyspalvelut tulotasosta ja asuinpaikasta riippumatta. Tämänkin hyvinvoinnin perustana on kestävä talous – ja ammattitaitoinen henkilöstö, Juuso kertoi.

– Hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus nojaa talouden tasapainoiseen kehitykseen, joka edellyttää yhtäältä talouskasvua ja toisaalta rakenteellisia uudistuksia, joita sosiaali- ja terveysministeriössä sekä hyvinvointialueilla ollaan nyt tekemässä.

– Ammattihenkilölainsäädäntöä on uudistettava siten, että oikeat henkilöt tekevät oikeita asioita ja ammattilaisten työaika saadaan mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön, Juuso arvioi.

– Sote-alan houkuttelevuutta on lisättävä, koska työvoimapula ei koske pelkästään julkista sektoria tai edes Suomea – ja tilanne tulee pahenemaan entisestään väestön ikääntyessä ja hoivatarpeen kasvaessa.

Säästöistä huolimatta kyse on suurista rahoista

Sosiaali- ja terveysministeriön talousarvioesityksellä lisätään siis sosiaali- ja terveyspalveluiden vaikuttavuutta ja puretaan hoitojonoja. Huomiota kiinnitetään sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön ja palvelujen saatavuuteen sekä digitalisaation edistämiseen.

Sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan määrärahataso on kehyskauden alussa vuonna 2025 noin 15,8 miljardia euroa, ja se laskee kehyskauden lopussa noin 15,2 miljardiin euroon.

Edelliseen kehyspäätökseen verrattuna määrärahataso laskee noin 160 miljoonaa euroa kehyskauden alussa ja noin 460 miljoonaa euroa kehyskauden lopussa. Määrärahatasoihin vaikuttavat hallitusohjelman mukaiset uudistukset ja tarvearvioiden muutokset.

Sosiaali- ja terveysministeriön pääluokkaan osoitetaan hallitusohjelman mukaisesti vuodesta 2025 alkaen toimintamenosäästö, jonka taso nousee 48,2 miljoonaan euroon vuonna 2027. Säästöt koskevat hallinnonalan kaikkia virastoja ja laitoksia, myös Työterveyslaitosta, Kelaa ja koulutuskorvauksia. Tarkemmin nämä säästöt kohdennetaan, kun suunnitellaan julkista taloutta vuosille 2025-2028.

Myös soteen investoidaan

Hallitusohjelman mukaiseen investointiohjelmaan vuonna 2024 käytetään hieman yli 80 miljoonaa euroa, kertoi Juuso.

– Tällä summalla digitalisoidaan sosiaali- ja terveydenhuoltoa, edistetään henkilöstön saatavuutta erityisellä hyvän työn ohjelmalla ja jatketaan edellisen vaalikauden työtä lisäämällä koulutusmääriä, selkeyttämällä henkilöstön työnjakoa, tukemalla alan veto- ja pitovoimaa ja rekrytoimalla myös kansainvälisesti.

– Rahaa käytetään myös ikäihmisten toimintakyvyn, kotona pärjäämisen ja omaishoitajien tukemiseen. Paljon puhuttuihin yksityislääkäreiden vastaanottopalkkioiden Kela-korvauksiin käytetään noin 65 miljoonaa euroa, Juuso sanoi.

Nuoria ei ole unohdettu

Hallitus aikoo kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän vaikuttavuutta pysyvällä kahdeksan miljoonan euron määrärahalla. Nuoriin kohdistuvaan erityiseen huolenpitoon käytetään hieman yli kolme miljoonaa euroa.

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön YTHS:n toteuttamaan opiskeluterveydenhuoltoon ehdotetaan valtion rahoitusta 68,7 miljoonaa euroa, jossa on huomioitu määräaikainen miljoonan euron lisäys opiskelijoiden mielenterveydenpalvelujen tukemiseen.