
Lähes puolet Baltzaria kritisoineen tutkimuksen budjetista meni Baltzarin palkkoihin
Opetusministeriö myönsi Humanistiselle ammattikorkeakoululle 180 000 euroa Baltzarin kehittämän ”kulttuurienvälisen kokemuspohjaisen pedagogiikan” tutkimushankkeeseen. Hankkeen loppuraportti oli erittäin kriittinen Baltzarin pedagogiikkaa kohtaan. Siitä huolimatta melkoinen siivu hankkeen budjetista päätyi Baltzarin ja hänen avustajansa taskuihin.
Humanistisen ammattikorkeakoulun nykyinen rehtori Jukka Määttä kertoo Suomen Uutisille, että opetus- ja kulttuuriministeriö rahoitti vuonna 2011 tutkimushankkeen, jonka Humak toteutti.
– Baltzar ja hänen avustajansa olivat hankkeen ajan Humakin palkkalistoilla ja heidän palkkasummansa oli sivukuluineen yhteensä 76 000 euroa, rehtori Määttä kertoo.
Hankkeen kokonaisbudjetista meni siis 42 prosenttia, eli lähes puolet Veijo Baltzarin ja hänen avustajansa palkkoihin. Tämä siis lisänä siihen ainakin 650 000 euron apurahapottiin, jonka Baltzar ja Drom ry ovat onnistuneet vuodesta 2010 alkaen pumppaamaan itselleen eri tahoilta.
Täsmällistä Baltzarille ja tämän avustajalle maksettua kuukausipalkkaa rehtori Määttä ei pysty sanomaan.
– Sen on aikanaan määrittänyt esimies, eli tässä tapauksessa koulutusjohtaja.
Rehtori Määtän käsityksen mukaan Drom-yhdistykselle ei ole erikseen maksettu korvauksia esimerkiksi teatteriproduktioihin liittyen. Loput rahat (58 %) jäivät siis Humanistiselle ammattikorkeakoululle sen omien tutkijoiden palkkoihin ja muihin kustannuksiin.
Kuukausipalkka yhteensä 4 500 euroa
Hankkeen kokonaiskesto oli 11 kuukautta. Jos palkan sivukulut lasketaan kertoimella 1,5 niin Baltzarille ja hänen avustajalleen on maksettu palkkaa yhteensä 4500 euroa kuukaudessa. Tasan jaettuna tästä tulee sinänsä kohtuullinen 2 250 euroa/kk per nuppi.
Tämä palkka maksettiin siitä hyvästä, että Veijo Baltzar kirjoitti omaa ”Kokemuspohjainen filosofia” -kirjaansa ja avustaja avusti. Hankkeen kuluessa Baltzar toteutti myös Jumala on suuri -näytelmätuotannon ja piti omaa pedagogiikkaansa käsittelevän intensiivikoulutuksen, johon myös Humakin tutkijat osallistuivat.
Humak osoitti hankkeeseen kolme tutkijalehtoria, joilla oli tieteellisenä neuvonantajanaan uskontofilosofian professori, joka luki ja kommentoi tutkijalehtoreiden tekstejä. Tutkijalehtorit perehtyivät Baltzarin pedagogiikkaan lukemalla hänen kirjansa työversioita ja haastattelemalla näytelmäproduktion osallistujia.
Korkeat poliitikot tukemassa
Entinen pääministeri Paavo Lipponen toimi hankkeen suojelijana. Hanketta varten koottiin myös arvovaltainen ”strateginen ohjausryhmä”, jonka puheenjohtajana toimi Veijo Baltzar itse.
Ohjausryhmään kuuluivat entinen pääministeri Paavo Lipponen, kansanedustaja Pekka Haavisto, nuorisoasiainneuvos Olli Saarela, professori Juha Sihvola (varalla professori Sami Pihlström), koulutusjohtaja Katariina Soanjärvi (Humak) ja teatterinjohtaja Reima Jokinen (Aleksanterin teatteri).
Tutkimuksen lopputulos: Yhteistyötä ei jatketa
Tutkimusraportin johtopäätöksissä tutkijat ilmaisivat hyvin selväsanaisesti huolensa Baltzarin opetuksen eettisistä ongelmista. He olivat huolissaan siitä, että ohjaajan asema suhteessa opiskelijaan saattaa ilmetä vallankäyttönä ja manipulointina. Tutkijat puhuivat myös ”pedagogisen rakkauden” riskeistä.
– [..] esimerkiksi syrjäytymisvaarassa olevilla nuorilla saattaa olla erityinen tarve vahvaan kasvattajaan ja turvalliseen aikuiseen, raportissa kirjoitetaan.
– Joitakin opiskelijoita kohdellaan erityisinä, toiset puolestaan ”leimataan” negatiivisesti ja heitä kohdellaan sen mukaisesti.
Lopputulos oli se, että Humak ja opetusministeriö eivät jatkaneet yhteistyötä Baltzarin kanssa kehitelläkseen Baltzar-pedagogiikasta koulutusvientituotetta. Baltzar itse kommentoi raporttia todeten sen olevan ”länsimaisen kulttuurin mukaan teknisesti hyvin tehty, mutta osoittavan jälleen kerran valtaväestön kyvyttömyyttä uudistua”.
Mutta palkkarahat olivat siitä huolimatta jo Baltzarin taskussa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Reima Jokinen Katariina Soanjärvi Sami Pihlström Juha Sihvola Olli Saarela Humanistinen ammattikorkeakoulu Jukka Määttä Humak Opetusministeriö Drom ry Veijo Baltzar Pekka Haavisto Paavo Lipponen
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Baltzar on kylpenyt yhteiskunnan rahahanojen alla – selvitys kertoo, millaiseen setelisuihkuun voi päästä, kun hakijalla on oikeat aatteet ja arvovaltaiset tukijat

Musiikkipedagogi: Varoitukset Baltzarin toiminnasta kaikuivat kuuroille korville

SDP-Baltzar kertoi kulttitekniikoistaan avoimesti – virkamiehet lappasivat ihastuneina lisää rahaa

Baltzarin hakemustehtailu sai jatkua – opetusministeriö ei välittänyt tutkimusraportista

Sdp-pääministerit Lipponen ja Rinne hehkuttavat törkeästä ihmiskaupasta epäiltyä puoluetoveriaan Veijo Baltzaria vaalivideolla: ”Suuri suomalainen kulttuuripersoona, yhteiskunnallinen vaikuttaja”

Helsingin käräjäoikeus hylkäsi kulttuurineuvos Veijo Baltzarin kaikki syytteet – syyttäjä: Aikamoinen yllätys – ”Mitä todennäköisimmin tuomiosta valitetaan”
Viikon suosituimmat

Unkarin vaalit puhuttavat ympäri maailmaa – onko Orbánin aika ohi?
Tisza-puolueen johtaja Péter Magyar nousi suuresta tuntemattomuudesta Euroopan politiikan polttopisteeseen kahdessa vuodessa. Tänään unkarilaiset äänestävät, onko Tiszasta Viktor Orbánin Fidesz-puolueen haastajaksi.

Helsingin yliopiston katsaus: Ulkomaalaistaustaisten osuus raiskausrikoksista on 32 prosenttia
Helsingin yliopiston katsauksen mukaan seksuaalirikosten määrä on noussut ja korkeimmat tasot näkyvät Saharan eteläpuolisista maista kotoisin olevilla afrikkalaistaustaisilla sekä länsiaasialaistaustaisilla 18–29-vuotiailla miehillä.

SDP:n Mäkynen vihjailee valtion ruokakaupoilla – Vigelius: ’’Neuvostoliitossa se tarkoitti tyhjiä hyllyjä ja pulaa kaikesta’’
SDP:n kolmas varapuheenjohtaja Matias Mäkynen kutsuu valtion ruokakauppoja ’’harkinnan arvoiseksi ehdotukseksi’’.

Feminismi halusi eroon miesten ahtaista ja ”toksisista” roolimalleista, mutta kuinkas sitten kävikään?
Perinteisten sukupuoliroolien purkamisen ja moninaisemman mieskuvan piti vapauttaa ja tehdä elämästä helpompaa. Toisin kävi. Yhä useamman nuoren miehen kohdalla lopputulos näyttää olevan päinvastainen. Tuore yhdysvaltalaistutkimus kertoo sukupolvesta, jossa epäonnistumisen kokemus, yksinäisyys ja epätoivo ovat yleistyneet. Samalla moni kaipaa elämäänsä merkitystä juuri perinteisistä ihanteista, perheestä, vastuusta ja aikuisuuden selkeistä rakenteista. Vähitellen keskustelu poikien ja miesten asemasta on ainakin muuttunut entistä moniäänisemmäksi, eikä woke-feminismillä ole siitä enää yliotetta.

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?
Veronmaksajien kustantamassa mediassa väiteltiin tällä viikolla akateemisten herrojen Janne Saarikiven ja Teivo Teivaisen kesken nationalismista, mutta johtopäätökset jäivät piippuun vinoutuneen kysymyksenasettelun vuoksi.

Bergbomilta yllättävä lukusuositus: Jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom esittää yllättävän kehotuksen: jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit. Ne sisältävät niin pimeitä politiikkatoimia, että koen velvollisuudekseni välittää ne mahdollisimman laajasti suomalaisten tietoon, Bergbom sanoo.

Vasemmistohallituksen velkajuhlan lasku tuli maksuun – Mäkelä muistutti opposition vastuusta Suomen talousahdingosta
Perussuomalaisten Jani Mäkelä sekä kokoomuksen Jukka Kopra vaativat oppositiolta realismia ja vastuunkantoa. He korostivat MTV:n Asian ytimessä -ohjelmassa, että Suomen talousongelmien juuret ovat edellisen vasemmistohallituksen velkapolitiikassa. Miehet eivät hyväksyneet nykytilanteen vierittämistä yksin nykyhallituksen syyksi.

”DEI:stä on tullut kirosana” – monimuotoisuus saa kritiikkiä Hollywoodissa
Viihdealan ammattilaiset käyvät keskustelua siitä, onko monimuotoisuutta korostavien käytäntöjen yleistyminen kaventanut taiteellista vapautta, erityisesti vitsailun ja komedian osalta.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu politikoi – kehystää hallituksen maahanmuuttopolitiikan uudistukset ulkomaalaisten aseman heikentämiseksi
Yhdenvertaisuusvaltuutetun tuoreessa vuosikertomuksessa hallitusohjelman mukaiset maahanmuuttokiristykset – kuten nopeampi rajamenettely ja vastaanottorahan pienentäminen – esitetään suoraan “ulkomaalaisten asemaa heikentävinä muutoksina”. Sisäministeri Mari Rantanen nostaa esiin, miten virallisen raportin otsikoinnissa on vahvaa politikoinnin makua.

Euroopan vasemmisto muuttui nuivaksi – Suomessa toverit vielä jumittavat poteroissaan
Kotimaisen vasemmistomme ideologinen maahanmuuttokiihko vaikuttaa tänä päivänä jo muinaisjäänteeltä, kun viime vuosina vasemmistopuolueet kautta Euroopan ovat korjanneet linjaansa maahanmuuttokriittiseksi.
Uusimmat

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?

Vaalivallankumous sai Unkarin talouden nousukiitoon
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää










