
Lähes puolet Baltzaria kritisoineen tutkimuksen budjetista meni Baltzarin palkkoihin
Opetusministeriö myönsi Humanistiselle ammattikorkeakoululle 180 000 euroa Baltzarin kehittämän ”kulttuurienvälisen kokemuspohjaisen pedagogiikan” tutkimushankkeeseen. Hankkeen loppuraportti oli erittäin kriittinen Baltzarin pedagogiikkaa kohtaan. Siitä huolimatta melkoinen siivu hankkeen budjetista päätyi Baltzarin ja hänen avustajansa taskuihin.
Humanistisen ammattikorkeakoulun nykyinen rehtori Jukka Määttä kertoo Suomen Uutisille, että opetus- ja kulttuuriministeriö rahoitti vuonna 2011 tutkimushankkeen, jonka Humak toteutti.
– Baltzar ja hänen avustajansa olivat hankkeen ajan Humakin palkkalistoilla ja heidän palkkasummansa oli sivukuluineen yhteensä 76 000 euroa, rehtori Määttä kertoo.
Hankkeen kokonaisbudjetista meni siis 42 prosenttia, eli lähes puolet Veijo Baltzarin ja hänen avustajansa palkkoihin. Tämä siis lisänä siihen ainakin 650 000 euron apurahapottiin, jonka Baltzar ja Drom ry ovat onnistuneet vuodesta 2010 alkaen pumppaamaan itselleen eri tahoilta.
Täsmällistä Baltzarille ja tämän avustajalle maksettua kuukausipalkkaa rehtori Määttä ei pysty sanomaan.
– Sen on aikanaan määrittänyt esimies, eli tässä tapauksessa koulutusjohtaja.
Rehtori Määtän käsityksen mukaan Drom-yhdistykselle ei ole erikseen maksettu korvauksia esimerkiksi teatteriproduktioihin liittyen. Loput rahat (58 %) jäivät siis Humanistiselle ammattikorkeakoululle sen omien tutkijoiden palkkoihin ja muihin kustannuksiin.
Kuukausipalkka yhteensä 4 500 euroa
Hankkeen kokonaiskesto oli 11 kuukautta. Jos palkan sivukulut lasketaan kertoimella 1,5 niin Baltzarille ja hänen avustajalleen on maksettu palkkaa yhteensä 4500 euroa kuukaudessa. Tasan jaettuna tästä tulee sinänsä kohtuullinen 2 250 euroa/kk per nuppi.
Tämä palkka maksettiin siitä hyvästä, että Veijo Baltzar kirjoitti omaa ”Kokemuspohjainen filosofia” -kirjaansa ja avustaja avusti. Hankkeen kuluessa Baltzar toteutti myös Jumala on suuri -näytelmätuotannon ja piti omaa pedagogiikkaansa käsittelevän intensiivikoulutuksen, johon myös Humakin tutkijat osallistuivat.
Humak osoitti hankkeeseen kolme tutkijalehtoria, joilla oli tieteellisenä neuvonantajanaan uskontofilosofian professori, joka luki ja kommentoi tutkijalehtoreiden tekstejä. Tutkijalehtorit perehtyivät Baltzarin pedagogiikkaan lukemalla hänen kirjansa työversioita ja haastattelemalla näytelmäproduktion osallistujia.
Korkeat poliitikot tukemassa
Entinen pääministeri Paavo Lipponen toimi hankkeen suojelijana. Hanketta varten koottiin myös arvovaltainen ”strateginen ohjausryhmä”, jonka puheenjohtajana toimi Veijo Baltzar itse.
Ohjausryhmään kuuluivat entinen pääministeri Paavo Lipponen, kansanedustaja Pekka Haavisto, nuorisoasiainneuvos Olli Saarela, professori Juha Sihvola (varalla professori Sami Pihlström), koulutusjohtaja Katariina Soanjärvi (Humak) ja teatterinjohtaja Reima Jokinen (Aleksanterin teatteri).
Tutkimuksen lopputulos: Yhteistyötä ei jatketa
Tutkimusraportin johtopäätöksissä tutkijat ilmaisivat hyvin selväsanaisesti huolensa Baltzarin opetuksen eettisistä ongelmista. He olivat huolissaan siitä, että ohjaajan asema suhteessa opiskelijaan saattaa ilmetä vallankäyttönä ja manipulointina. Tutkijat puhuivat myös ”pedagogisen rakkauden” riskeistä.
– [..] esimerkiksi syrjäytymisvaarassa olevilla nuorilla saattaa olla erityinen tarve vahvaan kasvattajaan ja turvalliseen aikuiseen, raportissa kirjoitetaan.
– Joitakin opiskelijoita kohdellaan erityisinä, toiset puolestaan ”leimataan” negatiivisesti ja heitä kohdellaan sen mukaisesti.
Lopputulos oli se, että Humak ja opetusministeriö eivät jatkaneet yhteistyötä Baltzarin kanssa kehitelläkseen Baltzar-pedagogiikasta koulutusvientituotetta. Baltzar itse kommentoi raporttia todeten sen olevan ”länsimaisen kulttuurin mukaan teknisesti hyvin tehty, mutta osoittavan jälleen kerran valtaväestön kyvyttömyyttä uudistua”.
Mutta palkkarahat olivat siitä huolimatta jo Baltzarin taskussa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Reima Jokinen Katariina Soanjärvi Sami Pihlström Juha Sihvola Olli Saarela Humanistinen ammattikorkeakoulu Jukka Määttä Humak Opetusministeriö Drom ry Veijo Baltzar Pekka Haavisto Paavo Lipponen
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Baltzar on kylpenyt yhteiskunnan rahahanojen alla – selvitys kertoo, millaiseen setelisuihkuun voi päästä, kun hakijalla on oikeat aatteet ja arvovaltaiset tukijat

Musiikkipedagogi: Varoitukset Baltzarin toiminnasta kaikuivat kuuroille korville

SDP-Baltzar kertoi kulttitekniikoistaan avoimesti – virkamiehet lappasivat ihastuneina lisää rahaa

Baltzarin hakemustehtailu sai jatkua – opetusministeriö ei välittänyt tutkimusraportista

Sdp-pääministerit Lipponen ja Rinne hehkuttavat törkeästä ihmiskaupasta epäiltyä puoluetoveriaan Veijo Baltzaria vaalivideolla: ”Suuri suomalainen kulttuuripersoona, yhteiskunnallinen vaikuttaja”

Helsingin käräjäoikeus hylkäsi kulttuurineuvos Veijo Baltzarin kaikki syytteet – syyttäjä: Aikamoinen yllätys – ”Mitä todennäköisimmin tuomiosta valitetaan”
Viikon suosituimmat

Etla: 44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla
Maahanmuuton kasvu tekee hallaa Suomen työttömyysluvuille. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan asiantuntijan mukaan lähes puolet työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla. Tästä huolestuttavasta tiedosta huolimatta lähes kaikki oppositiopuolueet esittävät talouden kasvutoimena maahanmuuttoa.

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) julkisti torstaina 19.11.2025 raportin ”Valtion budjetin menolisäykset COVID-19-pandemian aikana”. Tähän asti erityisesti SDP on perustellut Sanna Marinin hallituksen ennätyksellistä velkaantumista ja velkavuoren kasvua ennen kaikkea koronalla ja Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainassa.

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi
Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi valittu Elias Rosengrén on 26-vuotias perheenisä ja yhteiskuntatieteiden maisteri.

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä
Expressenin mukaan yli miljardi kruunua eli yli 90 miljoonaa euroa veronmaksajien rahoja on ohjautunut yksityiskouluihin ja esikouluihin, jotka ovat olleet sidoksissa ääri-islamistisiin arvoihin.

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse
Ruotsissa uuteen tuulivoimaan ei ole investoitu käytännössä laisinkaan kuluvan vuoden aikana. Myös Suomessa tuulivoimarakentaminen on selvästi hidastunut. Energiayhtiöt ovat huolissaan edullisesta sähköstä, mutta kuluttajalle se voi olla elinehto.

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin
Jengiväkivalta alkoi Ruotsissa käydä entistä tappavammaksi samoihin aikoihin, kun Ruotsiin saapui 163 000 turvapaikanhakijaa vuosina 2015–2016. Pelkästään Tukholmassa on jengien väkivaltaisuuksissa ammuttu hengiltä 196 ihmistä viimeisen 10 vuoden aikana. Nyt automaattiaseet ovat antamassa tilaa käsikranaateille.

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu
Jälleen yksi hallituksen maahanmuuttopolitiikan kiristyksistä on valmistumassa tällä viikolla, kun eduskunta keskustelee tänään ja äänestää huomenna ulkomaalaislain muuttamisesta. Muutoksella pidennetään pysyvän oleskelun saamisen asumisaikaa ja tiukennetaan ehtoja.

Antikainen: Mielenilmaus itärajalla palvelee Venäjän tavoitteita
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa, että hallitus ei saa avata itärajaa ennen kuin Venäjän toiminta muuttuu olennaisesti. Hän painottaa, että mielenilmaus rajalla palvelee vain Venäjän tavoitteita ja vaarantaa Suomen edun.

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton
Perussuomalaiset kritisoi voimakkaasti kaupungin vuoden 2026 talousarviota, joka nojaa epärealistisiin oletuksiin ja ideologisiin painotuksiin. Talousarvion valmistelijat ovat sivuuttaneet kasvavan velkataakan, muuttuvan väestörakenteen ja kaupungin ydintehtävien priorisoinnin.

Keskusta esittää julkisen talouden vahvistamista massamaahanmuutolla – Purra: ”Tätäkö maakunnissa halutaan?”
Keskusta on juuri julkaissut uusimman vaihtoehtobudjettinsa, joka lähinnä vaikuttaa siltä, että se on laadittu vaihtoehtoisessa todellisuudessa, sillä kepu muun muassa rahoittaisi uusia menoja perumalla veronkevennyksiä, joita ei edes tule ensi vuodelle. - Mieluiten näkisin ensi vuoden vaihtoehtobudjetin koskevan ensi vuotta, valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo.
















