
Ministeri Tavio: Lisäleikkaus kehitysapuun – hallitus panostaa resursseja suomalaisten ostovoimaan ja talouskasvun tukemiseen
Hallitus on päättänyt 100 miljoonan euron lisäleikkauksesta kehitysapuun vaalikauden loppuun mennessä.

PS ARKISTO
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion julkaisema graafi osoittaa, kuinka paljon tämä hallitus leikkaa suomalaisten hyvinvoinnille toissijaisista menoista - kuten kehitysavusta.
Kehitysavusta leikataan enemmän kuin koskaan ennen. Hallitusohjelmassa (2023) sekä viime vuoden riihessä ja tämän kevään puoliväliriihessä päätetyt säästöt näkyvät selvänä pienentymisenä varsinaisessa kehitysyhteistyössä.
– Samaan aikaan tehostamme toimintaa suuntaan, jossa kaupan ja kehityksen yhteys tiivistyy. Kun autamme kehittyviä maita teollistumaan suomalaisien yrityksien avulla, huomioimme kehitysyhteistyössä myös Suomen omat taloudelliset intressit, Ville Tavio kirjoittaa X:ssä.
Kehitysavusta leikataan enemmän kuin koskaan ennen. Hallitusohjelmassa (2023) sekä viime vuoden riihessä ja tämän kevään puoliväliriihessä päätetyt säästöt näkyvät selvänä pienentymisenä varsinaisessa kehitysyhteistyössä.
— Ville Tavio (@VilleTavio) May 7, 2025
Samaan aikaan tehostamme toimintaa suuntaan, jossa… pic.twitter.com/VAYTZIM7NU
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Hallitus on päättänyt 100 miljoonan euron lisäleikkauksesta kehitysapuun vaalikauden loppuun mennessä.

Eduskunta keskusteli tänään ulkoasiainvaliokunnan mietinnöstä liittyen kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selontekoon. Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew korostaa, että kehitysyhteistyön määrä on suhteutettava oman maamme talouden tilanteeseen.

Perussuomalaisten mielestä Suomi ei voi yksin ratkaista kaikkia maailman ongelmia eikä maailmanparantamista voida tehdä suomalaisten veronmaksajien kustannuksella. Perussuomalaisten mukaan Suomessa tulee aina huolehtia ensisijaisesti omasta kansallisesta edusta ja suomalaisten hyvinvoinnista.

Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n tutkimuksen mukaan enemmistö suomalaisista haluaa taittaa valtion velkaantumisen ja on valmis lisäleikkauksiin julkisista menoista.

SDP:n tuoreesta vaihtoehtobudjetista ilmenee, että demarit tahtoo kiristää verotusta - ja samalla kanavoida koko ajan yhä enemmän lisää veronmaksajien rahaa ulkomaille ja maahanmuuttoon.

Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom tyrmistyi keskustan halusta lisätä kehitysavun rahoitusta jättileikkausten keskellä.


Eilisessä eduskuntakeskustelussa keskusta kritisoi hallituksen päätöstä leikata kehitysapua 1,2 miljardilla eurolla tämän hallituskauden aikana. Keskustan mielestä kehitysavun määrää tulisi päinvastoin lisätä.
Viikon suosituimmat

Aiemmin Kelan pääjohtajanakin toiminut, entinen sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä (kesk) pitää hallituksen päättämiä järjestöleikkauksia mahdollisuutena, ei uhkana. Hänen mukaansa päällekkäistä järjestökenttää on karsittava, ja järjestöjen on yritysten tavoin kannettava vastuunsa taloudellisesti vaikeina aikoina.


Kelan maksamat keskeisimmät toimeentuloa turvaavat etuudet vieraskielisille ovat viime vuonna kasvaneet noin 1,8 miljardiin euroon. Osuus on viidenneksen koko väestöstä. Luvut käyvät ilmi Kelan tuoreesta julkaisusta.

Vastaanottokeskuksia ylläpitävät yksityiset yritykset ovat raportoineet hyvistä taoloudellisista tuloksista viimevuosiin asti. Satojen miljoonien liikevaihtoa pyörittävät firmat toimivat pääosin veronmaksajien rahoilla. Yrittäjien hunajapurkki on nyt sulkeutumassa, sillä hallitus on suitsinut turvapaikkaturismia ja maahanmuuttajien oma vastuu kotoutumisestaan korostuu.

Ceutan hallitsemattoman maahantulon aiheuttama kriisi on muuttumassa yhä vakavammaksi sisäpoliittiseksi ongelmaksi Espanjassa. Sadat tuhannet espanjalaiset osoittivat keskiviikkona mieltään eri puolilla maata vaatien ratkaisua Ceutan tilanteeseen ja pääministeri Pedro Sánchezin vasemmistohallituksen eroa. Madridissa poliisi vastasi mielenosoittajille kyynelkaasulla ja kumiluodeilla.

Kelan tuore tiedote kehuu, että aiempaa harvempi vieraskielinen saa toimeentulotukea. Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen tyrmää uutisoinnin puolitotuutena – samaan aikaan jo 41 prosenttia kaikesta toimeentulotuesta menee vieraskielisille.

Vaikka eliitti ja valtamedia muuta väittävät, maahanmuuttokriittisyys on tänään politiikan vuolainta valtavirtaa Euroopassa. Sen todistaa osaltaan entinen ruotsalainen kommunisti, joka oli liian kriittinen vasemmistopuolueelle. Nyt omassa puolueessaan näyttäisivät valtiopäivien ovet olevan apposen auki. Perusajatus on se, että kansalaisia on kahta lajia: “tuottavia ja loisivia”.

Urheilujätti Nike tippuu indeksistä osakekurssin sukellettua lähes 80 prosenttia vuoden 2021 huipusta. Epäonnistunut vasemmistohenkinen markkinointi on kiihdyttänyt yhtiön alamäkeä.

Oulussa 85-vuotiaan naisen törkeästä raiskauksesta tuomittu Nahom Hagos on jälleen syytettynä raiskauksesta. Kyseessä on jo kolmas raiskaussyyte, jota käsitellään oikeudessa.

Yhdysvaltain poliittisen polarisaation on usein liberaalissa mediassa selitetty johtuvan ennen kaikkea oikeiston radikalisoitumisesta. Nyt tuore vertaisarvioitu tutkimus haastaa tämän yleisen käsityksen. Yli 35 000 vastaajan pitkittäistutkimuksessa selvisi, että vuosina 1988–2024 vasemmistolaiset liikkuivat 11-kertaisesti enemmän vasemmalle kuin mitä oikeistolaiset oikealle.



Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää