

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Mitä tapahtuu hyvinvointivaltiolle, kun iso osa aikuistuvasta väestöstä ei pysty jatko-opintoihin tai käymään töissä
Luku- ja kirjoitustaito on ehdoton edellytys sille, että ihminen voi tulla osaksi toimivaa yhteiskuntaa. Voimakkaana jatkuvan maahanmuuton myötä lukutaidottomuudesta on tullut kasvava osa pohjoismaista todellisuutta. Pisa 2022 -tutkimuksen mukaan kehnoimmillaan vain alle viidennes suomalaisten koulujen oppilaista osaa lukea edes tyydyttävästi.
Pisa 2022 -tutkimuksen ensitulokset julkaistiin joulukuussa 2023. Tutkimuksen yhteydessä tarkasteltiin erillisen yliotoksen avulla tarkemmin maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osaamista ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä. Edellinen vastaava tarkastelu tehtiin 2012.
Suomen maahanmuuttajataustaisista oppilaista suuri osa oli Pisa-määritelmän mukaan heikkoja osaajia.
Matematiikassa heikkoja osaajia oli ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaisista oppilaista 58 prosenttia ja toisen sukupolven maahanmuuttajataustaisista oppilaista 43 prosenttia.
Kantaväestön oppilaista heikkoja matematiikan osaajia oli 22 prosenttia.
Luettua ei ymmärretä
Maahanmuuttajataustaisilla oppilailla heikkojen matematiikan osaajien osuus ei ollut muuttunut tilastollisesti merkitsevästi vuodesta 2012. Sen sijaan lukutaidossa heikkojen osaajien osuus oli kasvanut.
Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaisista oppilaista peräti 61 prosentilla ja toisen sukupolven maahanmuuttajataustaisista oppilaista 39 prosentilla oli heikko lukutaito 2022. Heikosti ja välttävästi lukevia oli heistä yhteensä 82,2, prosenttia.
Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden lukutaito oli kaikkien suomalaisoppilaiden tavoin heikentynyt vuoteen 2012 verrattuna.
Kantaväestön oppilaiden osaaminen heikkenee
Matematiikassa ja luonnontieteissä osaamiserot maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestön oppilaiden välillä olivat kaventuneet. Erojen kaventuminen johtuu kantaväestön oppilaiden tulosten voimakkaammasta heikkenemisestä.
Toisen sukupolven maahanmuuttajataustaiset oppilaat menestyivät kaikilla arviointialueilla ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaisia oppilaita paremmin.
Osaamistasoltaan heikoilla oppilailla ei OECD:n määritelmän mukaan katsota olevan riittäviä tietoja ja taitoja osallistuakseen täyspainoisesti yhteiskunnan toimintoihin, kuten jatko-opintoihin ja työelämään.
10 000 oppilaan osaaminen tutkittiin
Tutkimukseen osallistui Suomesta 241 koulua ja 10 239 oppilasta. Aineistossa oli yhteensä 1 866 (noin 18%) maahanmuuttajataustaista oppilasta, joista 1 060 oli ensimmäisen sukupolven ja 806 toisen sukupolven maahanmuuttajataustaisia oppilaita.
Yliotos ei vaikuta itse Pisa-tuloksiin, koska maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osuus palautetaan Suomea koskevissa tuloksissa vastaamaan suhteellista osuutta (noin 7 %) koko oppilasaineistossa.
Sosioekonomisessa taustassa eroja
Toisen sukupolven maahanmuuttajataustaisista oppilaista 14 prosenttia ja ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaisista oppilaista vain 8 prosenttia sijoittui Suomessa korkeimpaan sosioekonomiseen neljännekseen.
Kantaväestön oppilailla tämä osuus oli 26 prosenttia. Matalimpaan sosioekonomiseen neljännekseen kuului toisen sukupolven maahanmuuttajataustaisista oppilaista 43 prosenttia ja ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaisista oppilaista yli puolet eli 52 prosenttia. Kantaväestössä osuus oli 23 prosenttia.
Ruotsin tiellä ollaan
Ruotsissa on maan Tilastokeskuksen viimeisimmän tutkimuksen mukaan 780 000 työikäistä 16–65-vuotiasta ihmistä, joiden luku- ja kirjoitustaidot ovat vajavaiset. Tutkimus on tosin jo vanha ja uudet tulokset tulevat tämän vuoden lopussa.
Yleisesti arvioidaan, että uudet luvut ovat entisiäkin selvästi synkemmät.
Lukutaidottomuus johtaa väistämättä syrjäytymiseen. Arki ei suju, jos ihminen ei pysty maksamaan laskuja, käymään kaupassa, varaamaan aikaa lääkärille tai ylipäänsä hankkimaan tietoa uudesta kotimaastaan.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- OECD:n määritelmä heikot osaajat PISA-määritelmä kantaväestön oppilaat Pisa 2022 -tutkimus matematiikan osaaminen sosioekonominen tausta luetun ymmärtäminen maahanmuuttajataustaiset oppilaat Ruotsin tie luku- ja kirjoitustaito jatko-opinnot työelämä Syrjäytyminen koulu
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Kansalaisuuden vaatimukset muuttuvat tiukempaan suuntaan – edellytettävä asumisaika nousee viidestä kahdeksaan vuoteen

Tuore tutkimus: 60 prosentilla maahanmuuttajataustaisista lapsista ei edellytyksiä selviytyä yhteiskunnassa – Purra: Vastaus ei voi olla lisää kotouttamista ja yhä löysempiä vaatimuksia
Tuoreen yliopistotutkimuksen mukaan maahanmuuttajataustaisista oppilaista 61 prosentilla on niin heikko lukutaito, ettei heillä katsota olevan riittäviä tietoja ja taitoja osallistuakseen täyspainoisesti yhteiskunnan toimintoihin, kuten jatko-opintoihin ja työelämään.

Adlercreutz ja Romakkaniemi haluavat Suomeen 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuosittain – Suomen Perustan toiminnanjohtaja: Tosiasiassa kauhuvisiosta on jo tullut totta
Muiden muassa RKP:n, kokoomuksen, Elinkeinoelämän keskusliiton, Keskuskauppakamarin, Hesarin ja Ylen visiot kymmenistä tuhansista uusista maahanmuuttajista vuosittain hirvittävät monia. Ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos kirjoittaa Facebookissa, että näin paljon ja enemmänkin maahanmuuttajia tulee Suomeen jo nyt.

Väestökello näyttää, miten ulkomaalaistaustaisten ihmisten osuus vauhdilla kasvaa Suomessa: Nykytahdilla joka neljäs helsinkiläinen on vieraskielinen jo vuonna 2038
Ajatuspaja Suomen Perustan tänään julkaisema vaestokello.fi-palvelu kuvaa maahanmuuttajataustaisten ihmisten osuutta Suomessa. Pääkaupunkiseudulla vieraskielisten ihmisten osuus kasvaa kiihtyvää tahtia.
Viikon suosituimmat

Somaliedustaja Mohamed Alin sepittämässä tarinassa juuri mikään ei ole totta – vasemmistopuolueen johto ampuu itseään jalkaan katsoessaan tumput suorina uskomatonta farssia
Ruotsin vasemmistopuolueen kansanedustaja Mohamed Alin ympärillä vellova skandaali jatkaa paisumista. Epäillyn vaalivilpin, ulosottovelkojen ja maksamattomien elatusmaksujen jälkeen hänen ansioluettelostaan on paljastunut roppakaupalla virheellisiä tietoja. Nyt myös vasemmiston omat jäsenet syyttävät puoluejohtoa ideologiansa hylkäämisestä.

Antikainen järkyttyi: Kymmenen päällikköä ja yli 80 työntekijää jakaa suomalaisten verorahoja maailmalle
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii ulkoministeriön kehitysapuhallinnon rajua keventämistä. Ulkoministeriön kehityspoliittisella osastolla työskentelee yli 80 henkilöä. Osastolla on yksi osastopäällikkö, kaksi apulaisosastopäällikköä ja seitsemän yksikköä omine päällikköineen. Siis yhteensä kymmenen päällikköä yhdellä osastolla.

Teemu Keskisarjan kolumni: Ylen tanskalainen roskapönttö
Miksi Tanskan hömppä valloittaa Suomessa julkisen palvelun median, ihmettelee Teemu Keskisarja.

Bergbom tulistui Veronika Honkasalolle: ”Suomi ei ole velkaa Somalialle”
Vasemmistoliiton kansanedustaja Veronika Honkasalo haluaa jatkaa leikkausuhan alla olevien Somalian järjestöhankkeiden rahoitusta. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom puolustaa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion ratkaisua olla myöntämättä hankkeille avustuksia, koska palautusyhteistyö Somalian kanssa ei toimi.

Purra palautti keskustan maan pinnalle: ”Tehän sen rahoituslain teitte”
Keskusta vaatii hallitusta tilille hyvinvointialueiden ongelmista, vaikka puolue itse oli rakentamassa nykyistä sote-rahoitusmallia viime hallituksessa. Valtiovarainministeri Riikka Purra muistutti eduskunnan kyselytunnilla keskustaa sen omasta vastuusta ja totesi hallituksen jo korjanneen rahoituslakia.

Somalian media noteerasi Tavion linjan – Yle uutisoi päätöksestä somaliksi
Somalian media on noteerannut ministeri Ville Tavion päätöksen torjua kansalaisjärjestöjen Somalia-hankkeet. Myös Ylen somalinkieliset uutiset teki aiheesta oman uutisvideon.

Ruotsin valtiopäivät muutti perustuslakia: Kansalaisuus pois maahanmuuttajataustaisilta rikollisilta ja huijareilta
Ruotsin valtiopäivät on hyväksynyt perustuslain muutoksen, joka mahdollistaa Ruotsin kansalaisuuden peruuttamisen, jos se on hankittu väärin tiedoin tai kaksoiskansalainen on syyllistynyt vakavaan rikokseen. Perustuslain muutos on hyväksytty, mutta toimeenpano riippuu seuraavan hallituksen lakiehdotuksista. Vasemmistopuolue ja vihreät vastustivat muutosta.

Grönroos Espoon ryöstösarjasta: ”Suomi alkaa olla samassa tilanteessa kuin Ruotsi”
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtajan Simo Grönroosin mukaan Espoon nuorten ryöstösarja on seurausta vuosia jatkuneesta epäonnistuneesta maahanmuuttopolitiikasta. Hän vaatii maahanmuuttopolitiikan kiristämistä, rikoksiin syyllistyneiden maahanmuuttajien karkottamista sekä poliisin resurssien turvaamista.

Greta Thunberg nauraa räkätti perustamalleen ilmastoliikkeelle – ”Vieläkö ne tekevät sitä?”
Greta Thunbergin yllättävä haastatteluhekotus on saanut ilmastoliikkeen totiset toverit tuohduksiin. Jokapaikan aktivisti nimittäin purskahti nauruun kuultuaan, että hänen käynnistämänsä Fridays for Future -liike järjestää edelleen mielenosoituksia Saksassa.

Seppänen jyrähtää Tavion Somalia-kohusta: ”Vain sairas maa löylyttää omaa ministeriään”
Vain sairas maa löylyttää omaa ministeriään siitä, että hän tekee poliittisen linjauksen kehitysavusta, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Lue uusin: PS-lehti 4/2026

Lue lisää
PS-Naiset 2/2026

Lue lisää
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää












