Muistatko vihreän kuntapoliitikon huikean kielitempun: Vaihteli edestakaisin äidinkieltään – suomesta ruotsiin ja taas takaisin suomenkieliseksi muutaman vuoden sisällä

Vihreitä edustava entinen Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Minerva Krohn tarttui hetkeen vaihtamalla kahdesti lyhyehkön ajan sisällä äidinkieltään. Taustalla oli halu ja pyrky tulla kielikiintiön turvin valituksi toimielimiin ja säilyttää omat asemat. Temppu kääntyi kuitenkin sittemmin tekijälleen poliittiseksi ongelmaksi.

Helsinkiläisen vihreitä edustavan kuntapoliitikon Minerva Krohnin kielikikkailu vuosina 2013-2014 liittyi Krohnin pyrkimyksiin tulla valituksi luottamustehtäviin kielikiintiöissä. Temppuilu kääntyi kuitenkin myöhemmin tekijälleen epäedulliseksi.

Krohn on äidinkieleltään suomenkielinen, mutta hän muutti äidinkielitietojaan netissä ensimmäisen kerran vuonna 2013, jolloin hänet asetettiin ehdolle Kuntaliiton hallitukseen ruotsinkieliselle kiintiöpaikalle. Vaihtaminen kannatti, sillä hänestä myös tuli Kuntaliiton hallituksen ruotsinkielinen jäsen keväällä 2013.

Ruotsinkielisyydestä tuli sittemmin asemien säilyttämisen este joulukuussa 2014, koska äidinkieltään vaihtanut Krohn havaittiin olevan epäkelpo toimimaan tehtävässään Helsingin opetuslautakunnan johtajana.

Ei tullut ajatelleeksi asiaa aiemmin

Uusruotsinkielisenä Krohnista oli tullut opetuslautakunnan sekä sen suomenkielisen jaoston puheenjohtaja marraskuussa 2013. Tuolloin Krohnin kielikelpoisuus jäi tarkistamatta.

Helsingin kaupungin johtosäännön mukaan lautakunnan 11 jäsenestä yhdeksän tuli olla suomenkielisiä ja kaksi ruotsinkielisiä. Krohn oli tuolloin laskettu suomenkieliseksi. Myöskään kuntalain mukaan ruotsinkielinen Krohn ei ruotsinkielisenä saanut toimia lautakunnan suomenkielisen jaoston johdossa.

Helsingin silloinen opetustoimen johtaja Rauno Jarnila huomautti, ettei kaupungin johtosääntö jousta Krohnin tapauksessa.

– Johtosääntö on yhtä vahva kuin laki, eikä siitä voi poiketa. Tämä on samankaltainen tilanne kuin se, jos jäsen muuttaa toiseen kuntaan. Yleensä ihmiset ovat niissä tilanteissa itse aloitteellisia, Jarnila sanoi.

Usein poliitikot ymmärtävät itse olla siirtymättä tehtäviin tai olla pyrkimättä niihin, mikäli he eivät ole oikeutettuja toimimaan tehtävässä. Krohn kuitenkin perusteli uusäidinkielisyydestään seurannutta pattitilannetta sillä, että häneltä ei kysytty kielisyydestä, eikä hän tullut ajatelleeksi asiaa.

Vanha veivaus pelasti lautakuntapaikan

Vihreä Krohn onnistui säilyttämään paikkansa Helsingin opetusasioiden johdossa tutulla veivauksella: vuoden 2014 lopussa hän vaihtoi netissä äidinkielensä takaisin suomeksi.

Helsingin Sanomille Krohn tuolloin perusteli kieliveivaustaan suvun perinteillä sekä sillä, että on työskennellyt pitkään kahdella kielellä. Äidinkielen vaihtaminen suomesta ruotsiksi aiemmin ei kuulemma liittynyt mitenkään Kuntaliiton hallituksen kiintiöpaikkaan.

Samassa yhteydessä Krohn joutui kuitenkin pohdiskelemaan mahdollista jatkoaan Kuntaliitossa, johon ensimmäinen äidinkielen vaihtoveivaus liittyi. Kuntaliiton sääntöjen mukaan hallituksessa tuli olla sekä varsinainen että varajäsen, jotka edustavat ruotsinkielistä väestöryhmää – ja Krohnin kuuluminen ruotsinkieliseen ryhmään oli vähintäänkin epäselvää.

Putosi valtuustosta kielikohun jälkeen

Krohnin itsensä kannalta tapahtumasarja päättyi kuitenkin tyydyttävällä tavalla. Suomenkieliseksi vaihdettuaan hän säilytti onnekkaasti paikkansa Kuntaliiton hallituksessa, vaikka hänet oli valittu sinne ruotsinkielisenä.

Vuonna 2017 osana Kuntaliiton 100 tasa-arvotekoa -kampanjaa Kuntaliitto julkaisi Tasa-arvo ajan tasalle -pikaoppaan, jonka julkistamisen yhteydessä Krohn pääsi jo puhumaan omalla mukavuusalueellaan eli tasa-arvosta moraalisen tiedostavuuden hengessä.

– On hyvä tunnistaa tasa-arvoa estäviä rakenteita ja toimintatapoja, jotka usein perustuvat sukupuolirooleihin liittyviin ennakkokäsityksiin, stereotypioihin ja muuttaa niitä, Krohn ohjeisti Kuntaliiton tiedotteessa.

Kielikohun jälkeen Krohnin 20 vuoden ura valtuustossa kuitenkin katkesi. Vuoden 2017 kuntavaaleissa hän sai vain 712 ääntä, eikä tullut enää valituksi kaupunginvaltuustoon.