Neuvostoliittomainen suunnitelmatalous EU:n energiapolitiikassa saattaa jopa hidastaa taistelua ilmastonmuutosta vastaan

Kenellä on valta määrittää se, mikä on vihreää teknologiaa? Pitääkö määrittelyvallan tulla ilmoitusluonteisesti byrokraattien norsunluutornista vaiko markkinoilta? Näitä kysymyksiä miettii taloustoimittaja Andreas Kluth Bloombergin mielipidekirjoituksessaan.

Andreas Kluthin kirjoitus pohjaa markkinatalouden perusperiaatteeseen. Pääoma hakeutuu sinne, missä se on kannattavaa välttäen kannattamattomia kohteita. Poliittisilla päättäjillä on valta kääntää tämä ajatus päälaelleen.

Kluth ihmettelee, miksi tämä kärrynpyörä halutaan toteuttaa. EU:n energian “vihreyteen” perustuvassa luokittelussa, taksonomiassa, on vaarana ohjata pääomaa tehottomiin investointeihin. Hänestä toiminta ajautuu samaan vaaraan kuin mihin Neuvostoliitto aikanaan kaatui: suunnitelmatalouteen.

Energiamuodot yhteentörmäyksessä

EU:n taksonomiauudistuksessa puntaroidaan maakaasun ja ydinvoiman “vihreyttä”. Molempien energiamuotojen takana argumentteja on vihreyden puolesta ja vastaan.

Kluth muistuttaa Ranskan ja Saksan keräävän joukkoja eräänlaiseen energiamuotojen vastaiseen taisteluun. Ranska ja sen “liittolaiset” haluavat ydinvoimalle vihreän leiman, kun taas Saksa omine liittolaisineen vastustaa ydinvoimaa ja kehuu maakaasua. Kluthin mukaan mikään ei estä vastaavanlaisia, unionin sisällä käytävien uusien kamppailujen muodostumista.

Kluthin mielestä päätäntävallan voisi antaa markkinoille. EU:ssa toimiva päästökauppa ohjaa jo markkinoita kohti saasteettomampaa energiantuotantoa.

Siihen ei tarvita keinotekoista taksonomiaa. Tuntuisi oudolta ajatella, että energiayhtiöt kilpailisivat siitä, kuka tupruttaa pahimmat saasteet taivaalle ja maaperään. Vielä oudompaa on ajatella, että me kansalaiset ,eli markkinat, juoksisimme kilpaa tukemaan suurinta saastuttajaa.

Taksonomiauudistus voi siten ohjata pääomaa polulle, jolla taistelu ilmastonmuutosta vastaan hidastuu.

Suomen energiastrategialle kiitosta

Unionin jäsenmaista Suomi saa energiastrategiallaan Kluthilta kiitosta. Suomi on onnistunut hajauttamaan energiantuotantonsa ilman poliittisesti kiellettyjä ajatuksia.

Hän viittaa toiseen kirjoitukseen, jossa kehutaan vihreiden asennemuutosta luopua ydinvoiman vastustamisesta. Hajautettu energiantuotanto on vähentänyt riippuvuuksia ja samalla suojannut suomalaisia muualla Euroopassa nähdyiltä sähkön hinnan korotuksilta.

Kun sähkökriisi iskee, on hallituksilla hyvin rajalliset keinot vastata ongelmaan. Espanjan sosialistihallituksen toimilla sähkön hintaa ei olla saatu alas, mutta energiayhtiöiden pystyssä pysyminen on ollut vaakalaudalla. Maan hallitus tunnusti aiheuttaneensa enemmän vahinkoa, ja perui päätöksensä energiayhtiöiden lisäveroista.

Vasemmisto näkee markkinatalouden usein vihollisenaan. Harva tulee ajatelleeksi markkinoiden ja markkinatalouden koostuvan meistä kansalaisista.