Päähallituspuolueilla keskustalla ja demareilla umpisekava linja EU-elvytyspakettiin – sanataiteileva ministeri Tuppurainen osaa jo yhtä aikaa kannattaa ja vastustaa EU-elvytystä

Päähallituspuolueet keskusta ja SDP huristelevat kaksilla – tai jopa useammilla rattailla – mitä tulee 750 miljardin EU-elvytyspakettiin. Äänestäjä on ihmeissään, kun yksi puhuu yhtä, toinen toista ja kolmannen mieli muuttuu kuin pikkulapsella.

EU-johtajien kesällä hyväksymää 750 miljardin elvytyspakettia käsiteltiin tällä viikolla jälleen eduskunnassa. Suomi on maksamassa elvytyspakettiin 6,6 miljardia euroa ja on saamassa siitä 2-3 miljardia. Päähallituspuolueet SDP ja keskusta ajavat pakettia läpi huolimatta valtavasta kritiikistä.

Perussuomalaiset vastustaa Suomelle kalliiksi käyvää hanketta, joka kasvattaa Suomen veronmaksajien rasitusta vuosikymmeniksi eteenpäin ja josta seuraa useiden miljardien tappiot. Silti esimerkiksi valtiovarainministeri Matti Vanhanen on tyynesti todennut, että liki 30 vuoden velkavankeuteen johtava elvytyspaketti ja EU-maiden yhteinen velanotto on järkevää.

Demarien ja keskustan linja suhteessa EU-elvytykseen on poukkoillut ja takki kääntynyt moneen kertaan.

Jo vuoden 2014 EU-vaaliohjelmassaan demarit torjui EU-velkojen yhteisvastuun, ja puolueessa oltiin vakaasti sitä mieltä, että budjettivalta on pidettävä kansallisilla parlamenteilla.

Vielä viime kesänä demarit olivat samoilla linjoilla puolustaessaan Suomen taloudellista itsenäisyyttä: sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuorossa koskien elvytyspakettia puolue toteaa, että kaikissa oloissa on lähtökohtana se, että jokainen jäsenmaa vastaa omasta taloudestaan ja omista veloistaan ja pitää huolta julkisen talouden tasapainosta pitkällä jännevälillä.

– Tämä on SDP:n pitkäaikainen linja ja tästä tulemme pitämään kiinni. Yhtä tärkeää on, että Suomen budjettisuvereniteetti säilyy kaikissa tilanteissa.

Tuppurainen hämmentää ja poukkoilee

Siis: demarien mukaan budjettivalta on pidettävä kansallisilla parlamenteilla ja kaikissa oloissa on lähtökohtana se, että jokainen jäsenmaa vastaa omasta taloudestaan ja omista veloistaan.

Onko näin?

Yhteisissä lausunnoissa demarit puhuu yhtä, puolueen Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppuraisen puheissa linja on kuitenkin aivan erilainen.

– Mielestäni emme voi seurata sivusta, jos EU-maat ajautuvat pitkittyvään taantumaan, Tuppurainen lausui viime kesänä Ylen A-Studiossa puolustaessaan elvytyspakettia.

Tammikuussa oli jo tiedossa, että Suomen osuus elvytyspaketista supistuu noin 2,7 miljardiin aiemmin kaavaillusta 3,2 miljardista. Silti Tuppurainen katsoi, että EU-maiden päätös yhteisestä elvytyksestä oli oleellista.

– Se on Suomenkin etu, Tuppurainen sanoi tammikuussa.

Tosin vielä reilut kolme vuotta Tuppurainen oli kyseisestä edusta itsekin eri mieltä.

– Sosialidemokraatit eivät halua tehdä Euroopasta tulonsiirtounionia, Tuppurainen lausui eduskunnassa marraskuussa 2017.

Varsinaiseen sanataiteiluun Tuppurainen kykeni viime huhtikuussa, jolloin hän onnistui samaan aikaan kannattamaan yhteistä EU-elvytystä ja vastustamaan sitä.

– Se ei ole sillä tavalla mustavalkoinen kysymys, että voisimme sanoa, että olemme yhteisvastuuta vastaan. Kannatamme yhteisvastuuta mutta se ei tarkoita automaattisesti toisten velkojen maksuvastuuta. Tässä meillä menee ikään kuin raja, Tuppurainen muotoili.

Mutta heti perään viime toukokuussa Tuppuraisen linja oli ainakin näennäisesti kriittisempi.

– Mutta sellaista tilannetta ei synny, että me ottaisimme toisten olemassa olevia velkoja yhteisvastuullisesti maksettavaksi. Se ei käy, Tuppurainen sanoi eduskunnan kyselytunnilla

Keskusta ei tiedä, mitä mieltä olisi

Elvytyspaketti on menossa hallituksessa läpi keskustan tuella. Keskustan linja suhteessa elvytyspakettiin on umpisekava.

Tällä viikolla eduskunnassa keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen katsoi, että yhteiseurooppalainen talouden elvytys on koronakriisissä täysin välttämätöntä.

– Eteläpohjalaisena kepulaisena junttinakin nimittäin ymmärrän, että Suomen ja muun Euroopan talous ovat yhtä. Maakuntien työpaikat ovat kiinni siitä, vetääkö markkina Euroopassa. Markkina pitää saada vetämään. Talous ensin elpymään, sitten nousuun. Siitä tässä on kyse, Kurvinen lausui.

Keskustan edellinen puheenjohtaja, kansanedustaja Katri Kulmuni sanoi kuitenkin vielä viime kesänä Ylen A-Studiossa, että hän ei kannata yhteisvastuullista velkaa. Kulmunin edeltäjä, ex-pääministeri Juha Sipilä on puolestaan aiemmin todennut, että Suomessa pitää jopa järjestää kansanäänestys, jos Suomi siirtyy euromaiden yhteiseen velkaan. Sipilä lausui myös tuolloin, että suomalaiset ovat ikuisesti maksajia, jos myönteinen päätös tehdään. Sipilän ”ikuisesti maksajia”-lause kannattaa painaa mieleen.

Mielenkiintoista on seurata, pysyvätkö Kulmuni ja Sipilä linjallaan vai jyrääkö keskustan ryhmäkuri, kun elvytyspaketista äänestetään.

Myös keskustan kansanedustaja Hannu Hoskonen vastustaa näyttävästi oman puolueensa linjaa elvytyspaketin, ja monien muidenkin asioiden suhteen.

Hoskonen kertoo Dosentti-ohjelmassa, että hän ei aio äänestää välikysymysäänestyksessä EU-elvytyspaketin hyväksymisen puolesta.

– Jos tähän ensimmäiseen pakettiin panemme nimemme alle – itse en sitä ole laittamassa enkä laita – sitten sieltä tulee seuraavia paketteja ja suomalaisten rahat lähtevät Etelä-Euroopan maihin. On perustettu tulonsiirtounioni, mikä on täysin vastuutonta politiikkaa, Hoskonen sanoo.

Kokoomusjohtajat torjuivat elvytyksen – entä nyt?

Entäpä kokoomus? Puolueen riveistä löytyy sekä elvytyspakettia kannattavia sekä vastustavia kanasanedustajia. Kokoomus tunnetusti kuitenkin on EU-myönteinen puolue. Kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon mukaan puolueella ei tällä hetkellä edes ole kantaa elvytyspakettiin. Kuitenkin vielä toissa vuonna Orpo oli vakaasti sitä mieltä, että EU-jäsenmaat huolehtikoot itse omista veloistaan.

-Yhteisvastuu tarkoittaa Suomelle ja suomalaisille lisää maksamista. Taloudellista vastuuta Euroopan unionin maiden välillä ei voida lisätä ennen kuin jokainen maa hoitaa omat talousasiansa kuntoon, entinen valtiovarainministeri Orpo totesi Eurooppa-foorumin paneelikeskustelussa.

Nähtäväksi jää, minkä kannan Orpo lopulta tulee ottamaan elvytyspakettiin.

Myös Orpoa ennen valtiovarainministerinä sekä sittemmin pääministerinä toiminut Jyrki Katainen on torjunut jyrkästi yhteisen EU-elvytyksen.

Vuoden 2014 EU-parlamenttivaalien alla Ylen suuressa puheenjohtajatentissä Katainen lausui näin:

– Tässä on tehty jo valtaosa talouspolitiikan integraatiosta. Mä en kannata yhteisvastuullisia velkoja.

Tosin melko pian sen jälkeen Katainen luopuikin pääministerin tehtävästään, ja siirtyi EU-komission varapuheenjohtajaksi.