

MATTI MATIKAINEN
Perussuomalaiset jätti välikysymyksen: Suomalaisten verorahoja ja uutta velkarahaa kohdistetaan ilmastotoimiin, jotka heikentävät Suomen asemaa ja kansantaloutta
Perussuomalaiset esitti viime syksynä, että hallituksen ajamaa maailman kunnianhimoisinta ilmastopolitiikkaa pitää maltillistaa niin, että hiilineutraalisuustavoite siirretään vuoteen 2050 eli samaan vuoteen kuin EU:n tavoite. Liian kovasta kunnianhimosta seuraa ongelmia ja ylimääräisiä kustannuksia eivätkä tavoitteena olevat imagovoitot näitä kompensoi, perussuomalaiset toteavat tänään jättämässään välikysymyksessä.
Pienen maan, jossa etäisyydet ovat pitkiä ja auto välttämätön, ilmasto kylmä, julkinen talous rapakunnossa ja vientisektori energiaintensiivinen, pitäisi tehdä asiat vakaalla harkinnalla eikä lähteä keulimaan kansainvälisten lisäpisteiden toivossa.
– Tärkeimpiä kilpailijamaitamme kovempi hiilineutraalisuustavoite antaa aivan suotta etumatkaa muille. Se on omille kintuille potkimista. Varsinkin kun itse ongelmaan eli ilmastonmuutokseen Suomen muita suuremmalla ”kunnianhimolla” ei ole vaikutusta, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoo.
Sähkön ja polttoaineiden hinta yli kipurajan
Perussuomalaisten mukaan Sipilän hallitusohjelman vaatimukset ilmastopolitiikan markkinaehtoisesta ja kustannustehokkaasta toteuttamisesta on tämän hallituksen kaudella täysin hylätty.
– Teollisuuden kansainvälisen kilpailukyvyn takaamisen ja hiilivuodon torjunnan tavoitteet keskeisinä lähtökohtina ovat vaihtuneet punamultahallituksen toistelemiin vihreän siirtymän tyhjiin fraaseihin. Ilmastopolitiikka maksaa koko ajan yhä enemmän. Valtioneuvoston omissakin selvityksissä todetaan, että ilmastopolitiikka heikentää työllisyyttä.
– Sähkön ja liikennepolttoaineiden hinta on ylittänyt aikoja sitten monien ihmisten kipurajan. Yhä useampi pitkiä etäisyyksiä töihin ajava joutuu miettimään, kannattaako työnteko. Moni pieni- ja keskituloinen palkansaaja etenkin syrjäseuduilla laskee, onko työnteko näin paljon kallistuneilla hinnoilla järkevää. Tämä on kohtuutonta, kun samaan aikaan työn heikot kannustimet muutenkin ovat tiedossa, Purra korostaa.
Ilmastotoimilla turvallisuuspoliittisia vaikutuksia
Asumiseen ja liikkumiseen kohdistuu merkittäviä kustannuspaineita myös kaupungeissa. Syypää hinnannousuihin ei tietenkään ole yksinomaan ilmastotoimet, mutta niillä on selvä vaikutuksensa tässä kokonaisuudessa – ja tulevaisuudessa yhä kasvava.
– Tuulettomuus, sateiden puute, pakkaset, energiapoliittisissa valinnoissa tehdyt vakavat virheet, sähkömarkkinoiden integraatio ja hintavaikutusten leviäminen, Euroopan ja etenkin Saksan riippuvuus Venäjästä – kaikki nämä vaikuttavat energian hintoihin ja saatavuuteen. Samaan aikaan päästöoikeuksien hinnat ovat moninkertaistuneet vuoden takaiselta tasoltaan, Purra huomauttaa ja jatkaa:
– Eikä etenkään nyt pidä olla ymmärtämättä, että energia- ja ilmastopolitiikalla on myös merkittäviä turvallisuuspoliittisia vaikutuksia – lännen virheet lisäävät Venäjän kykyä ja halua kiristää niillä kahdella asialla, joita sillä on, energiaviennillä ja sotilaallisella voimalla.
Monellakaan ei ole varaa sähköautoon
Myös liikennepolttoaineiden kohdalla maailmanmarkkinahinnat ovat korkealla. Tilanne, jossa suomalaisten ostaman bensan ja dieselin hinnasta suurin osa on veroa, ulkoiset shokit vaikuttavat nopeasti ja haitallisesti.
– Suurella osalla suomalaisista ei ole minkäänlaista mahdollisuutta hankkia sähköautoa, vaikka sen käyttämiseen olisi infraakin tarjolla. He eivät myöskään hyödy hallituksen sähköautoilijoille annettavista kannusteista ja verohelpotuksista, Purra muistuttaa.
– Polttoaineet ovat vaikeasti korvattavia tuotteita, ja monen on mahdoton välttää niiden käyttöä esimerkiksi työmatkailussa. Polttoainehintojen nousu ei vähennä liikkumisen tarvetta. Energian kallistuminen on jo siirtynyt erityisesti ruoan ja asumisen hintoihin. Kun maatalouteen pian tullaan kohdistamaan lisää ilmastotoimia, hinta nousee edelleen. Samalla suomalaisen ruoantuotannon asema heikkenee entisestään, ja maatalousyrittäjät pakkaavat kimpsujaan. Tämä kaikki on peruuttamattoman haitallista omavaraisuudellemme.
Hintaa nostetaan jakeluvelvoitteen nimissä
Hallituksesta on luvattu, ettei polttoaineiden verotusta enää kiristetä tällä hallituskaudella, mutta hallitus on korottamassa hintoja jakeluvelvoitteen nostolla.
– Se on tietenkin Suomessa ylikireä verrattuna moniin maihin. Liikenteen päästökaupastakin puhutaan. Samoin ruuhkamaksuista. Kilometriveroa autoilijoiden paikannuksineen on väläytetty tuoreeltaan, Purra paheksuu.
– Polttoaineen pakkojakeluvelvoitteen laskeminen olisi valtiontalouden tasapainottamisen näkökulmasta tehokkain tapa laskea polttoainehintoja, koska se tapahtuisi ilman välittömiä vaikutuksia kertyvien verojen määrään. Veronalennukset vaativat leikkaamista muualta – tosin siihenkin perussuomalaisilla on ratkaisuja. Syksyn aikana olemme esittäneet laskelmia liikennepolttoaineiden ja kotitalouksien sähkön veronalennusten vaikutuksista.
EU hamuaa Suomen päästökaupparahoja
Perussuomalaisten mukaan Suomen ylikireän hiilineutraalisuustavoitteen maltillistamisesta on saatavissa säästöjä, joita voidaan käyttää myös veronalennuksiin. Kansalaisten selviämistä koko ajan kallistuvien elinkustannusten kanssa on pakko helpottaa.
– Suomelle kertyi vuonna 2021 päästöoikeuksien huutokaupoista yhteensä noin 409 miljoonaa euroa tuloja. Päästöoikeuksien voimakkaasti nousseen hinnan vuoksi huutokauppatulot lähes kaksinkertaistuivat verrattuna edelliseen vuoteen. Todennäköisesti päästökauppatulot ovat tänä vuonna vielä selvästi enemmän, vaikka turpeen osuus vähenee.
– Näitä rahoja EU-komissio haluaa rahoittamaan ilmastososiaalirahastoa. EU haluaa kerätä lisätuloja nappaamalla joka vuosi 12 miljardia euroa jäsenmaiden päästökauppatuloista. Suomen hallitus on sanonut suhtautuvansa ilmastorahastoon ”hyvin kriittisesti”, mutta kuinka pitkälle tällä päästään? Purra kysyy.
Pohjoiset maat pääsevät taas maksumiehiksi
Perussuomalaiset ovat esittäneet, että Suomen ei pidä antaa päästökauppatulojaan EU:lle, vaan käyttää niitä ilmastopolitiikasta kärsivien ihmisten ja alojen tukemiseen. Perussuomalaisten mielestä Suomen päästökauppatuloja on ohjattava Suomen ja suomalaisten hyväksi.
– Suomen hallitus peesaa komissiota päästökaupan kovempaan kiristämiseen vetämällä oikeuksia pois markkinoilta. Päästöoikeuksien määrä vähenee 2,2 prosenttia vuodessa vuodesta 2021 alkaen. Tämä osaltaan lisää nousupainetta päästöoikeuden hintaan – ja niinhän sen on tarkoituskin. Päästöoikeuksien lisääminen tai edes ennallaan pitäminen vaikuttaisi sähkön ja polttoaineiden hintaan alentavasti, ilman että EU:n tyylin mukaisesti pohjoisen maat pääsevät taas maksumiehiksi tukipakettien ja rahastojen kautta.
– Tätä ei voi liikaa korostaa: ilmastotoimien tarkoitus on nostaa hintoja ja vaikuttaa sitä myötä päästöjen ehkäisyyn. Ei se ole vahinko. Mikäpä siinä, jos se karsisi turhaa kulutusta ja ympäristölle haitallisia toimia siellä, missä se on järkevää ja kustannustehokasta. Ongelma on siinä, että se kohdistuu tässä tapauksessa päästöjään huomattavasti jo vähentäneen, kansalaisia tappiin asti verottavan maan työssäkäyntiin, yrittämiseen ja ihmisten arjen välttämättömiin toimiin.
Suomalaisten maksurasitetta purettava
Perussuomalaisten mielestä ongelma on ratkaistava nopeasti.
– Jos maailmanmarkkinahinnat pysyvät korkealla ja energiapolitiikan uhat kasvavat, hallitus ei samaan aikaan voi vaatia meitä olemaan maailman kunnianhimoisimpia ilmastotoimissa ja antaa EU:lle periksi uusissa ilmaston varjolla tehtävissä tukimekanismeissa, ilmastopaketissa, metsiin, maatalouteen, kuljetusalaan ja vientisektoriin kohdistuvissa ilmastotoimissa. Suomalaisen kasvavaa maksurasitusta on alettava purkaa.
– Pelkästään EU:n ilmastopaketin esityksistä yksi, päästökaupan laajentaminen, nostaa suomalaisten yritysten ja kotitalouksien kustannuksia puolellatoista miljardilla vuodessa. Kolme paketin kahdestatoista esityksestä nostaa merikuljetusten hintaa alkuvaiheen jälkeen yli miljardilla eurolla vuodessa. Tieliikenteessä vuotuiset kustannukset nousisivat sadoilla miljoonilla. Useista paketin kohdista ei edes ole laadittu vaikutusarviota. Ilmastopaketti tulee osa kerrallaan iskemään syvälle Suomeen, tärkeisiin vientialoihimme, yrityksiin, metsänomistajiin, omakotiasujiin, kansalaisten ostovoimaan, Purra varoittaa.
Kilpailukyky rapautuu ja vaarantaa työllisyystavoitteet
Perussuomalaiset muistuttavat, että polttoaineiden ja sähkön hintojen nousu johtaa lukuisissa vientiyrityksissä kustannuskilpailukyvyn rapautumiseen. Kasvava kilpailukyvyn kuilu on vaarassa pudottaa kotimaisia yrityksiä pois pelistä vaarantaen myös työllisyystavoitteet.
Maa- ja metsätalous ei säästy energiakriisiltä. Huoltovarmuus ja omavaraisuus vaarantuvat, kun sähkön ja polttoaineiden hintojen nousu ajaa alan yritykset kannattamattomiksi. Energiakriisi nostaa välillisesti myös lannoitteiden hintoja, millä on oma haitallinen vaikutuksensa maatalouteen, joka on muutenkin syvässä ahdingossa.
– Suomessa ei riitä enää huolestuneisuus ja päivittely. Kansalaiset tarvitsevat näkymän siitä, miten tilannetta tullaan helpottamaan. Liikkumisen ja asumisen kasvaneet kustannukset heikentävät merkittävästi etenkin pieni- ja keskituloisten ostovoimaa. Energian hinnannousu välittyy kaikkiin hintoihin, ja inflaatio kovenee.
– Mitä hankalammaksi tilanne Euroopan tasolla kehittyy, sitä tärkeämpää on, että Suomen hallitus keskittyy siihen, mikä sen tärkein tehtävä on, suomalaisten pärjäämisen, hyvinvoinnin ja turvallisuuden varmistaminen, Purra painottaa.
Kansalaisten ostovoimaa tuettava
Perussuomalaiset on johdonmukaisesti vaatinut, että julkiset menot on pantava tärkeysjärjestykseen. Rakenteellisesti alijäämäisen julkisen talouden kannalta on keskeistä, että Suomi käyttää rahansa kansalaistensa ostovoiman ja yritystensä kilpailukyvyn parantamiseen.
– Nyt suomalaisten verorahoja ja uutta velkarahaa kohdistetaan ilmastotoimiin, jotka teknistaloudellisesti ennenaikaisina ja väärin kohdistuvina heikentävät Suomen asemaa ja kansantaloutta, Purra sanoo.
– Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo siis ryhtyä? Mistä suunnasta se alkaa purkaa tätä ongelmaa? Sitä kysymme tässä välikysymyksessä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- ylikunnianhimoiset tavoitteet polttoaineiden hinnankorotukset ilmastotoimet työssäkäynti Ilmastorahasto punavihreä politiikka asuminen ja liikkuminen ostovoima sähkön hinta veronmaksajat Yritykset Päästökauppa Julkinen talous Riikka Purra Euroopan komissio perussuomalaiset hallitus Välikysymys työllisyys Kilpailukyky Teollisuus EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Hallitus tuhoaa kotimaisen maatalouden – ”Tilat hukkuu jo nyt velkoihin”

Perussuomalaiset: Työn kannattavuus ja huoltovarmuus vaarassa – hallitus vain kiristää ruuvia

Perussuomalaiset: Hallituksen suunnitelmat pahentavat suomalaisten ahdinkoa – vain muille maille riittää rahaa

Vihreillä ja kokoomuksella taitaa olla sama suunta – ympäristöministeri ylistää ilmastokaveriaan ”suoraselkäisyydestä”

Kansa vieroksuu eliittiä ja kiroaa bensan hintoja – ruotsidemokraatit hakee vaalivoittoa

Perussuomalaisilta selkeät toimenpiteet polttoainehintojen alentamiseksi – hallitus ei myöntynyt yhteenkään

Yle jututti vihreitä ”asiantuntijoita” ja julisti, miksi polttoaineveroa ei pidä laskea – asiantuntijoiden taustoista ei tietenkään kerrota mitään

Sähkön ja polttoaineiden hinnat syövät toimeentuloa – Purra: Missä viipyvät hallituksen toimenpiteet?

PS: Maatalouden hätätila julistettava – välittömiä aputoimenpiteitä nyt
Viikon suosituimmat

Tuhannet muslimit rukoilivat Lontoon keskustassa – Farage: ”Britit eivät aio sietää tätä enää”
Tuhannet muslimit kokoontuivat ramadanin loppumisen kunniaksi pidettyyn yhteisrukoukseen Trafalgarin aukiolle Lontoon keskustassa. Yhä useampi brittipoliitikko uskaltaa sanoa, että julkisella paikalla pidetyissä joukkorukouksissa ei ole kyse uskonnon harjoittamisesta vaan joukkovoiman näyttämisestä. Vasemmistolainen pääministeri Keir Starmer kiiruhti heti puolustamaan muslimeja. Lontoon muslimipormestari Sadiq Khan puolestaan oli itsekin mukana torilla rukoilemassa.

Ministeri Wille Rydman tylytti vihreiden Sofia Virtaa kyselytunnilla: Peruspalvelut tärkeämpiä kuin politrukkien työllistäminen lobbarijärjestöissä
Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta esitti eduskunnan kyselytunnilla tunteikkaan puheenvuoron veronmaksajan rahojen varassa toimivien kansalaisjärjestöjen puolesta. Virta jopa vaati sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmania pyytämään anteeksi aiempia puheitaan. Rydman kuitenkin heitti Virralle vastakysymyksenä, leikkaisiko vihreät mieluummin peruspalveluista kuin entisten politrukkien työllistämisestä erinäköisistä edunvalvonta- ja lobbausjärjestöistä.

Vigelius ihmettelee hyvinvointialueiden tukia: 500 euroa romanihameisiin – muut tuensaajat eivät saa vastaavaa vaatetustukea
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius on ihmeissään hyvinvointialueiden käytännöstä maksaa erillistä tukea romanihameisiin. - Hyvinvointialueilla säästetään, mutta romanihameen ostoa tuetaan yhä 500 eurolla kahden vuoden välein. Vastaavaa vaatetustukea ei ole muille toimeentulotuen saajille, Vigelius kertoo.

SDP:n entinen puoluesihteeri jakaa tunnustusta Purralle: ”Kovat ajat tuottavat joskus hyviä valtiovarainministereitä”
Huhtikuun kehysriihi ja valtiontalouden ajan myötä vaatimat oikaisutoimet puhuttavat päättäjiä ja kansaa. Valtionvarainministeri Riikka Purran tinkimätön ja maan kokonaisetua painottava linja kerää nyt tunnustusta yli puoluerajojen.

Saksassa kansalaiset ilmiantavat toisiaan rasismista, syrjinnästä ja oikeistolaisista satoihin ilmiantokeskuksiin
Saksalaisia innostetaan ilmiantamaan toisiaan matalalla kynnyksellä rasismista, vihapuheesta, syrjinnästä ja muusta epäilyttävästä toiminnasta, kuten äärioikeistolaisuudesta. Ilmoituksia voi jättää satoihin julkisiin ja yksityisiin toimipisteisiin ja nimettömänä myös netissä. Ilmiannettujen suojaksi on perustettu nyt myös ilmiantojen ilmiantokeskus.

Suomen Akatemia heitti tieteelliset perustelut roskiin ja torppasi rahoituksen wokeperustein – maahanmuuttajanuorten tutkiminen voisi olla ”stigmatisoivaa”
Suomen Akatemia epäsi maahanmuuttoon liittyvän tutkimusrahoituksen kyseenalaisin perustein. Torppaamisen syy ei ollut tieteellinen vaan taas kerran pikemminkin ideologinen: tutkimuksen pelättiin leimaavan maahanmuuttajataustaisia nuoria.

Brittilehti nostaa esille maahanmuuton hurjat kustannukset – Suomen Perustan tutkimukset esillä
The Telegraph -lehti julkaisi viime viikonloppuna laajan artikkelin, jossa lehti nostaa Suomen esimerkiksi siitä, miten massamaahanmuutto kuormittaa julkista taloutta. Artikkelin mukaan Suomi on esimerkki massamaahanmuuton taustalla olevasta valheesta: lupaukset maahanmuuton taloudellisista hyödyistä eivät pidä paikkaansa, kun tarkastelu kohdistuu tulijoiden todellisiin elinkaarikustannuksiin.

Riikka Purra: Älkää sulkeko silmiänne islamin ja tiettyjen kulttuurien naisvihamielisyydeltä
Valtiovarainministeri Riikka Purra herättelee mediaa - ja laajemminkin julkista keskustelua siitä, että islamin naisvihamieliset perinteet ja tavat ovat todellinen ongelma Suomessa – eivät siis mitenkään vähäpätöinen tai ohimenevä ilmiö.

Tampereella kohu 250 000 euron taideteoksesta – Vigelius: ’’Samaan aikaan kaupunki leikkaa koulukirjoista ja irtisanoo rehtoreita’’
Pitkään velkaantunut Tampere aloitti vuosia kestävät säästötalkoot, mutta silti kaupungilla riittää rahaa toissijaisiin menoihin. - Samaan aikaan, kun kouluista nakataan ulos rehtoreita ja koulukirjoja, kiikutetaan sisään taideteoksia, kaupunginvaltuutettu Joakim Vigelius ihmettelee kaupungin rahankäyttöä.

Huhtasaari kyseenalaistaa Ylen toimitusjohtajan palkan: ”Presidenttikin saa vähemmän”
Useat perussuomalaisten kansanedustajat vaativat Ylen toimitusjohtajan palkan kohtuullistamista. Laura Huhtasaaren tekemässä toimenpidealoitteessa, jonka ovat allekirjoittaneet Antti Kangas ja Mira Nieminen, verrataan Ylen johdon palkkatasoa tasavallan presidentin palkkioon. Kansanedustajat katsovat, että presidentin tehtävä on vastuultaan huomattavasti vaativampi, mutta siitä maksetaan vähemmän kuin Ylen pomolle.














