Perussuomalaiset tyytyväisiä ulkoministeriön budjettiin – tuki Ukrainalle jatkuu, kehitysapua ei jatketa Venäjän hyökkäystä tukeville maille

Eduskunta käsitteli vuoden 2024 talousarviota torstaina 14.12. Käsittelyn pohjana oli valtiovarainvaliokunnan budjettimietintö, joka valmistui tiistaina. Valtiovarainvaliokunnan mietinnön ulkoministeriön pääluokasta esitteli kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan jäsen, perussuomalaisten Jari Ronkainen.

Jari Ronkainen kertoo perussuomalaisten ja koko valiokunnan olevan tyytyväisiä siihen, että Ukrainan tukemista jatketaan.

– Hallituskaudella Suomen suurimpana kehitysyhteistyön kohteena Ukrainan tuelle onkin avattu pääluokassa oma momentti. Momentille valiokunta esittää Finnfundille ohjatut varat mukaan lukien noin 58 miljoonaa euroa, joista erikseen kohdistetaan mm. humanitaariseen apuun noin 20 miljoonaa euroa.

– Muuta kehitysapua sen sijaan leikataan jopa kymmenillä miljoonilla euroilla, huomauttaa Ronkainen.

Omat edustustot tärkeitä

Ulkoasianhallinnon toimintamenoista (256 miljoonaa euroa) pääosa, 152 miljoonaa euroa, osoitetaan edustustoverkon toimintamenoihin.

– Maailmanlaajuisesti lisääntyneet jännitteet kuormittavat myös edustustoverkkoa. Erilaisten turvallisuusuhkien ollessa läsnä on aiempaa tärkeämpää huolehtia tarvittavista resursseista. Edustustoilla on myös merkittävä rooli vienninedistämisessä sekä tavoitteissa liittyen työ- ja opiskeluperäisen maahanmuuton kehittämiseen sekä laittoman maahantulon ja systeemin hyväksikäytön ehkäisemiseen, summaa Ronkainen.

Suomi jatkaa rauhanturvaamista

Suomi säilyy myös kriisinhallinnan ja rauhanturvaamisen suurvaltana, sanoo Ronkainen.

– Kriisinhallinnan osalta operaatioissa toimivan henkilöstön määrä pysyy samalla tasolla kuin mitä se on viime vuosina ollut, arviolta 400 henkilötyövuodessa. Rauhanvälitystyöhön Suomi on sitoutunut muiden maiden kanssa yhdessä. Ja tähän työhön valiokunta esittää noin neljää miljoonaa euroa, mikä on reilun kolmanneksen enemmän kuin vuonna 2023.

Kehitysavusta leikataan

Ronkainen myöntää, että kehitysavusta on ollut paljon puhetta myös perussuomalaisten keskuudessa.

– Kehitysapua ei kuitenkaan jaeta hallinnoille tai toimijoille, jotka tukevat Venäjän hyökkäyssotaa. Kehitysyhteistyö myös ehdollistetaan hallitusohjelman mukaisesti.

– Suomalaisten kansalaisjärjestöjen tukeen valiokunta ei esitä vähennyksiä. Samoin valiokunta pitää tärkeänä valmiutta tarvittaessa nostaa humanitaarisen avun varoja ottaen huomioon maailmalla tapahtuvat kriisit.

Finnfundin pääomaa korotetaan

Ronkainen kertoo, että tärkeä työväline myös jatkossa on Finnfund.

– Finnfundin pääomaa esitetään korotettavaksi 35 miljoonaan euroon, joista 25 miljoonaa on tarkoitettu Ukrainan jälleenrakennustyöhön. Toimintaan sijoitetut varat menevät ilman ylimääräisiä hallinnointikuluja suoraan kehitysmaihin, ja sijoittaminen on tehokasta. Mutta myös Finnfundin toiminnan tulee tukea Suomen kehitysyhteistyön tavoitteita. Kehityspoliittisiin lainoihin ja sijoituksiin valiokunta pitää esitettävää määrärahaa merkittävänä ja tavoitteiden mukaisena. Keskeistä on kuitenkin saada yksityisiä sijoituksia mukaan.

Yhteensä valiokunta esittää ulkoministeriön hallinnonalalle noin 1,3 miljardia euroa. Se on liki 43 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2023.