Presidenttiehdokas Jussi Halla-ahon toteamukset olleet usein edellä aikaansa – varoitti jo vuosia sitten Kiinan uhasta ja Venäjän energiariippuvuuden vaaroista

Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho on tänään valittu perussuomalaisten presidenttiehdokkaaksi. Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra painottaa, että Suomi tarvitsee nyt presidentin, joka on rohkea ja valmis tarvittaessa uimaan valtavirtaa vastaan puolustaessaan suomalaisten ja Suomen etua. – Siinä hommassa tarvitaan selkärankaa ja johdonmukaisuutta. Presidentillä pitää olla keskiössä aina maan etu eikä hän saa säikkyä sen paremmin mediaa kuin poliittisia painostajia. Hän ei saa säntäillä muoti-ilmiöiden perässä tai olla ostettavissa.

Valtiovarainministeri Riikka Purra muistuttaa, että presidenttiehdokas Jussi Halla-aho esitti jo yli 20 vuotta sitten, että Suomen olisi syytä liittyä puolustusliitto Natoon.

– Otollisin aika liittyä Natoon oli hänen mukaansa 1990-luvulla, kun Venäjän ulkopolitiikkaa leimasi passiivisuus. Naton päätehtäväksi oli tuolloin muodostunut pikemminkin ulkoinen kriisinhallinta kuin oman alueen puolustaminen Purra toteaa.

Halla-aho yritti myös herätellä sekä EU:n että Suomen päättäjiä ruususen unesta välittömästi Venäjän Krimin valtauksen jälkeen.

– Halla-aho varoitti sekä EU:ta että Suomea riippuvuudesta venäläiseen energiaan. Silloinkin hän uskalsi uida vastavirtaan suhteessa maamme poliittisen johtoon. Halla-aho varoitti selvällä suomen kielellä, että Kreml tavoittelee poliittista vipuvartta Euroopassa, ja että sitä voi hankkia myös kaupallisin keinoin, kuten kaasuputken myötä. Halla-ahoa on haukuttu kaikilla mahdollisilla nimityksillä, tässä yhteydessä Venäjää vastustaessaan ja riskeistä varoitettuaan tietenkin venäjämieliseksi.

Aiemmat varoitukset nykyään valtavirtaa

Viime vuosikymmenellä esimerkiksi Tarja Halonen, Matti Vanhanen, Alexander Stubb, Eero Heinäluoma ja monet muut vähättelivät ja leimasivat kerettiläisiksi Halla-ahon näkemyksiä, Purra muistuttaa.

– Edes Venäjän hyökkäys Ukrainaan ei riittänyt herättämään kaikkia arvostelijoita. He uskottelivat, että Nord Stream -putkista olisi vielä joskus Euroopan kaasupulan pelastajaksi.

Nyt valtavirtaa ovat myös Halla-ahon aiemmat varoitukset Venäjän energiariippuvuuden vaaroista. Purra katsookin, että Halla-ahon toteamukset ovat olleet usein jopa edellä aikaansa.

– Hän on varoittanut, että Suomessa suhtaudutaan naiivisti venäläisiin. Hän on arvostellut harhauskomukseksi sitä, että Suomi olisi rautainen Venäjä-osaaja.

– Eikä Halla-aho ole ollut tarkkanäköinen kansainvälisissä arvioissa ainoastaan Venäjän kanssa. Hän on monesti vaatinut katseen kääntämistä Kiinaan, jonka poliittinen mahti leviää hienovaraisemmin ja tunkeutuu syvemmälle. Kiinalla on materiaalisesti kilpailukykyinen vaihtoehto liberaalille länsimaiselle demokratialle, ja juuri tämä tekee Kiinasta paljon vaarallisemman pelurin kuin Venäjä, kirjoitti Jussi Halla-aho MTV:n kolumnissaan vuonna 2018.

Politiikassa järkeä ja johdonmukaisuutta

Halla-ahon mukaan Kiina on ”systeeminen uhka” muulle maailmalle. Kiinan vaikutusvalta perustuu investointeihin, kehitysapuun ja vientiin. Kiina ei ole normaali markkinatalous, vaan sen jättiläisyritykset ovat poliittisen johdon ohjauksessa ja valvonnassa.

Purra muistuttaa, että Halla-aho on jo vuosia sitten kuvannut Kiinan hienovaraista imperialismia.

– Köyhien maiden on vaikea kieltäytyä rahasta ja investoinneista, mutta niillä on hintansa: poliittinen riippuvuus ja kiitollisuudenvelka. Kynnys kritisoida Kiinan tekemisiä kansainvälisissä elimissä, kuten YK:ssa, nousee sietämättömän korkeaksi. Samaa havaitsemme tietenkin suhteessa Venäjään.

– Mielikuvat tekevät usein tepposiaan. Mediassa lukuisat kerrat ryvetetty ja sisäpolitiikassa potkittu, mutta äänestäjien suosikki ja yhä kasvavan joukon arvostama, yleensä oikeassa oleva, puolueen entinen puheenjohtaja Jussi Halla-aho on näyttänyt, että politiikassa voi olla järkeä ja johdonmukaisuutta. Halla-ahon ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan ominaisuudessa antamat lukuisat perusteelliset ja analyyttiset lausunnot Venäjästä, Ukrainasta ja sodasta nostivat hänet viimeistään varteen otettavaksi presidenttiehdokkaaksi. Asiaa ei lainkaan heikennä se, päinvastoin, että hän on ollut vuosikymmeniä oikeassa myös länsimaihin kehitysmaista kohdistuvan massasiirtolaisuuden seurauksista.