PS-kansanedustajat vaativat toimia suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamiseksi

Perussuomalaisten kansanedustajat Jari Koskela ja Antti Kangas vaativat suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamista. Kansanedustajat ovat jättäneet kirjallisen kysymyksen selvittääkseen mihin toimiin aiotaan ryhtyä, jotta hallitusohjelman kirjaus suden kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistamisesta saadaan täytäntöön.

– Susien aiheuttamista kotieläinvahingoista on uutisoitu liki viikoittain kesän ja alkusyksyn aikana. Sudet ovat hyökänneet monin paikoin lammaslaumojen kimppuun aiheuttaen mittavia taloudellisia tappioita kotieläintilallisille. Samalla susien ihmisarkuus on selvästi vähentynyt, edustajat kirjoittavat.

Susien määrä selkeästi nousussa

Suomen Luonnonvarakeskuksen arvioiden mukaan Suomessa olisi 291–331 sutta ja 40–46 susilaumaa. Arvion voidaan edustajien mukaan katsoa olevan reilusti alakanttiin. Määrä on joka tapauksessa nousussa ja susien kanta kasvaa noin 10 prosentin vuosivauhtia. Edustajat muistuttavat, että vielä vuonna 2019 suotuisan suojelutason määräksi tavoiteltiin 25 laumaa.

-Kannanhoidollista metsästystä ei ole valitusprosessien ja korkeimman hallinto-oikeuden linjausten perusteella pystytty tekemään vuoden 2016 jälkeen. Edes vahinkoperusteisia poikkeuslupia ei ole saatu riittävästi. Esimerkiksi vuonna 2022 näitä poikkeuslupia myönnettiin 12 ja se johti vain kahden suden kaatamiseen, Jari Koskela ja Antti Kangas huomauttavat.

Taloudellinen kestokyky huomioitava

Kannanhoidollista metsästystä on hankaloittanut näkemys siitä, että Suomessa sudet kuuluvat kahteen erilliseen geneettisen osapopulaatioon, joista toinen oleskelee lännessä ja toinen idässä. Näitä populaatioita on tarkasteltu suojelun ja metsästyksen suhteen erikseen.

Kansanedustajien mielestä on perusteltua katsoa, että populaatiot sekoittuvat toisiinsa ja sudet ja susilaumat kulkevat idän ja lännen välillä. Koskela ja Kangas vaativat toimia, jotta kannanhoidollinen metsästys ei jumiutuisi näkemykseen kahdesta erillisestä populaatiosta.

– Hallitusohjelmassa linjataan, että suurpetopolitiikkaa on hoidettava tavalla, joka huomioi myös sosiaalisen ja taloudellisen kestokyvyn. Hallitusohjelmassa myös todetaan, että jo aloitettua työtä kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistamiseksi edellisen eduskunnan päätösten mukaan on jatkettava, edustajat muistuttavat.