Puisto: Hallituskausi jättää velkaisen perinnön

Tulevien hallitusten on pystyttävä saamaan ote taloudenpitoon ja velkaantumiseen. Julkisen talouden kestävyydestä tulee useiden vuosien haaste, perussuomalaisten kansanedustaja Sakari Puisto toteaa Aamulehdessä julkaistussa kirjoituksessaan.

Valtion velkaantumistahti on kuluneella hallituskaudella ollut ennätyksellinen. Vaikka lisävelkaa on otettu merkittävästi kriiseistä johtuvin syin, asennoituminen taloudenpitoon on höllentynyt suorastaan silminnähden.

Valtion talousarvioesitys vuodelle 2023 on kahdeksan miljardia euroa alijäämäinen. Vuoden 2023 lopussa valtionvelan arvioidaan olevan noin 156 miljardia euroa. Hallituksen talousarvioesityksessä todetaan, että pidemmällä aikavälillä julkisen talouden menot ja tulot ovat rakenteellisesti epätasapainossa eikä julkinen talous ole kestävällä pohjalla.

Lisävelkaa tarvitaan pelkkään korkojen maksuun

Finanssipolitiikassa on tuudittauduttu halpaan lainarahaan sillä ajatuksella, että korot pysyvät alhaalla ja takaisinmaksu on hamassa tulevaisuudessa. Tämä on tehty aikana, jolloin markkinoilla todistettiin epätavanomaista rahapolitiikkaa, nollakorkoja ja keskuspankkien määrällistä elvytystä.

– Viime aikoina olemme nähneet suuria käänteitä talouskehityksessä. Kun vielä alkuvuodesta 12 kuukauden euribor-lainakorko oli negatiivinen, nyt se hipoo kolmea prosenttia. Kohonneet asumisen, liikenteen ja energian hinnat sekä yleinen inflaatio ovat ajaneet kotitalouksia ja monia yrityksiä ahtaalle, Sakari Puisto kirjoittaa.

– Vaikka kasvavat korot vaikuttavat valtion lainanhoitokuluissa viiveellä eivätkä ole historiallisesti vertaillen vielä korkeita, tilannekuva on muuttunut merkittävästi. Vielä keväällä valtiovarainministeriö arvioi Suomella kuluvan valtionvelan korkomenoihin tänä vuonna 700 miljoonaa euroa. Nyt arvio on noin 1 500 miljoonaa euroa. Lisävelkaa tarvitaan siis rutkasti jo pelkkään korkojen maksuun.

Asiantuntijat huolissaan korkomenoista

Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Sami Pakarinen on varoittanut, että ”varsin maltillisillakin oletuksilla valtion velan korkokuluissa nousee seinä pystyyn. Vuonna 2026 korkokulut olisivat jo 4 miljardia euroa 2,4 % keskimääräisellä korolla koko lainakannalle.”

– Löysä julkisen talouden kuri ja kasvavat velanhoitokustannukset ovat huono ja riskejä sisältävä yhdistelmä, varsinkin, kun talouskasvun näkymissä on epävarmuutta, Puisto toteaa.

Puisto teki syksyllä kirjallisen kysymyksen julkisen talouden velkaantumisesta talousvaliokunnan edustajakollega Veikko Vallinin kanssa. Valtiovarainministeriön perusteellisessa vastauksessa todettiin muun muassa: ”On mahdollista, että korot edelleen nousevat tai ainakin pysyvät pidempään korkealla tasolla. Tämä yhdistettynä hitaampaan talouskasvuun lisää korkomenojen rasitusta Suomen velan hoidossa.”

Julkiset menot tärkeysjärjestykseen

Kuluvan hallituskauden aikana hallitus ei ole tehnyt valintoja, vaan käytännössä kaikki menokohteet on katettu velaksi. Jatkossa julkisia menoja on välttämätöntä asettaa tärkeysjärjestykseen. Poliittisten valintojen merkitystä vain korostavat kohonneet elinkustannukset, jotka heikentävät kotitalouksien ostovoimaa. Vaikutukset ulottuvat paikallisten yritysten kysyntään.

– Kasvua edistävää tutkimus- ja kehitystoimintaa on vauhditettava ja työllisyystoimiin panostettava. Kotitalouksien ostovoimaa on pyrittävä vaalimaan. Erityiseen syyniin on laitettava julkisen talouden tilaa heikentävät politiikkatoimet, kuten sellainen maahanmuutto, joka kroonisesti heikentää huoltosuhdetta, ja vastikkeetta ulos maksettavat EU:n sosiaalisen ilmastorahaston kaltaiset menoerät, Puisto luettelee.