Pulaa maskeista, visiireistä, suojatakeista, entä onko tehohoitopaikkoja ja henkilökuntaa riittävästi? Onko Suomi varautunut kunnolla koronavirukseen? Katso kokonaistilanne tästä jutusta

Suomi ja Suomen terveydenhuoltojärjestelmä varautuu koronavirusepidemian ensimmäisen aallon vastaanottamiseen. Suomen Uutiset selvitti, mikä on tämänhetkinen varautumisemme taso tärkeillä osa-alueilla: koronaviruksen testauksessa ja jäljittämisessä, lääkehuollossa, suojavarusteiden ja hoitopaikkojen määrässä sekä karanteenitoimien koordinoinnissa.

Koronaviruksen aiheuttamat poikkeusolot ja terveydenhuoltojärjestelmän valmistautuminen epidemian ensimmäisen aallon vastaanottamiseen Suomessa jatkuvat. Samaan aikaan käynnissä on keskustelu siitä, mikä on Suomen todellinen valmistautumisen aste koronaviruksen kaltaista uhkaa varten.

Hallitus on osaltaan antanut asiassa selvityksiä ja vakuutuksia, jotka nopeasti ovat myöhemmässä tarkastelussa asettuneet vähintäänkin outoon valoon. Näin on käynyt esimerkiksi suojavarusteiden riittävyyden suhteen: suojavarusteita piti olla riittävästi, mutta todellinen tilanne kentällä osoittautui nopeasti hyvin toisenlaiseksi kuin millaisena se hallituksen tiedotustilaisuuksissa oli esitetty. Sama kuvio on toistunut monilla valmistautumisen osa-alueilla.

Suomen Uutiset päättikin selvittää, mikä on Suomen varautumistoimien todellinen taso viidessä eri kategoriassa: testauskapasiteetissa, lääkkeiden saatavuudessa, sairaaloiden suojavarusteiden ja hoitopaikkojen määrässä, sekä hallituksen karanteeni- ja muiden suojaustoimien koordinoinnissa ja johtamisessa. Kokonaisuutena voidaan sanoa, että Suomen varautuminen on ollut monin paikoin varsin hyvää ja varmasti paremmalla tasolla kuin monissa muissa maissa. Parannettavaakin kuitenkin löytyi. Monet hallituksen selityksistä eivät kestä lähempää tarkastelua.

Tässä ovat tämänhetkiset faktat.

Testaus: testauslinjan iso kuva puuttunut, kapasiteettia kasvatetaan nyt

Yleisesti ottaen Suomi on ollut testauslaboratorio-osaamiseltaan maailman kärkipäässä jo pidemmän aikaa. Koronaviruksen testaustoimenpiteitä Suomessa ovat kuitenkin nyt hidastaneet hallituksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n vaihtelevat strategiat siitä, ketkä Suomessa oikeastaan pitäisi testata ja millä perusteella. Aikaa on tässä suhteessa hukattu ja monet niin tavalliset kansalaiset kuin myös hoitohenkilökunnan jäsenet ovat joutuneet odottamaan epätietoisuudessa, koska koronavirustesteihin ei ole päässyt.

Testauskapasiteettia olisi ollut jopa enemmän kuin mitä on käytetty ja haasteet ovat ilmeisestikin liittyneet enemmänkin hallituksen ja THL:n epämääräiseen käskynjakoon siitä, kuka testaustoimenpiteistä Suomessa oikeastaan päättää. Hallitus haluaisi THL:lta linjauksen ja THL taas odottaa hallituksen päätöstä.

THL:n alkuperäinen testausohjeistus ja aiemmat lausunnot viittaisivat siihen, että laitos tuli yllätetyksi koronaviruksen leviämisnopeuden ja mahdollisesti myös taudin vakavuudenkin suhteen. Alkuperäisenä strategiana Suomessa oli THL:n mukaan seurata ja pysäyttää tartuntaketjuja sitä mukaan, kun niitä ilmenee. Aivan alkuvaiheessa näitä tartuntaketjuja tuli erityisesti Italiasta ja Itävallasta lentomatkustajien mukana. Matkustusrajoitteita ei tuolloin haluttu toteuttaa ja THL myös neuvoi niitä vastaan.

THL kuitenkin menetti tartuntaketjujen seurannan maaliskuun aikana, joitain päiviä ennen kuin valtioneuvosto ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö lopulta tekivät päätöksen poikkeusoloista ja eduskunta äänesti valmiuslain käyttöönoton puolesta. Samalla THL:ssa tehtiin päätös tartuntaketjujen seurannan sekä oireettomien henkilöiden testaamisen lopettamisesta. Syynä näyttäisi olleen se, että THL varautui tosiasiallisesti aivan eri koronastrategiaan kuin siihen, mitä Suomi ja useimmat muut maat nyt toteuttavat: epidemian leviämiseen ja niin sanotun laumaimmuniteetin hankkimiseen.

Jos koronavirus haluttaisiin Suomessa taltuttaa, laajan testauksen katsotaan yleisesti olevan tässä yksi keskeinen elementti. THL kuitenkin valmistautui nähtävästi sillä lähtöoletuksella, ettei laajaa, tarvittaessa koko väestön kattavaa koronavirustestausta koskaan aiottukaan Suomessa toteuttaa. Esimerkiksi THL:n työterveysjohtaja Mika Salminen kritisoi myös julkisesti Maailman terveysjärjestö WHO:n linjausta laajan testaamisen tarpeellisuudesta.

Nyt kurssia on kuitenkin käännetty täydet 180 astetta: testauskapasiteettia on ryhdytty taas kasvattamaan ja tartuntaketjujen jäljittäminen halutaankin aloittaa uudestaan. Kapasiteettia on tarkoitus kaksin- tai kolminkertaistaa nykyisestä. Myös yksityisen sektorin toimijat ovat tulleet hallituksen apuun ja testejä on esimerkiksi ryhdytty lennättämään Suomesta Etelä-Koreaan, jossa on käytettävissä ylimääräistäkin kapasiteettia.

Samalla kun testauskapasiteettia kasvatetaan, pitää myös ratkoa se miten virukselle altistumisen jäljittämistä voidaan toteuttaa laajemmassa mittakaavassa.

Lääkkeet: Saatavuushäiriöitä kirjattu kuukaudessa yli 300 eri lääkevalmisteeseen

Yksi tärkeä kysymys koronavirustilanteessa on ollut lääkkeiden saatavuus. Kyse ei ole ainoastaan koronaviruksen hoidossa mahdollisesti tarvittavista lääkeaineista, vaan ongelma on laajempi ja sen taustalla ovat muun muassa lääkkeiden tuotantoon liittyvät haasteet Kiinassa ja Intiassa, lääkkeiden vientirajoitukset esimerkiksi useissa Euroopan Unionin maissa, sekä lääkkeiden nopeasti noussut kotimainen kysyntä.

Jälleen kerran hallitus näyttäisi tulleen asian suhteen pahasti yllätetyksi.

“Materiaalia on nyt selvästi enemmän kuin suunnitelmat edellyttävät”, vakuutti Sosiaali- ja terveysministeriön valmiusjohtaja Pekka Tulokas Helsingin Sanomille vielä 8.3. julkaistussa artikkelissa, viitaten Suomen tilanteeseen ja lääkkeiden ja suojatarvikkeiden määrään.

Tuskin oli painomuste ehtinyt kuivua tuosta artikkelista, jossa muutenkin korostettiin hallituksen koronatyöryhmän tilannekuvan tarkkuutta ja oikea-aikaisia ennakoivia toimenpiteitä, kun Suomessa lääkkeiden saatavuutta valvovan Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean järjestelmä alkoi ilmoittaa yhä useammista lääkkeiden saatavuushäiriöistä kiihtyvään tahtiin.

Maaliskuun loppuun mennessä saatavuushäiriöitä oli kirjattu jo 371 eri lääkkeeseen Suomessa – tämä siis vain yhden kuukauden aikana. Tämän lisäksi järjestelmässä oli jo aiempiakin listauksia lääkeaineista joiden saatavuudessa on ollut ongelmia. Listalla on useita kaikkien tuntemia peruslääkkeitä, kuten esimerkiksi ibuprofeenilääke Buranaa, mutta myös esimerkiksi sellaisia harvinaisempia reseptilääkkeitä, joiden saatavuus on hyvin tärkeää tietyille potilasryhmille.

19.3. sosiaali- ja terveysministeriö ilmoitti rajoitustoimista lääkkeiden saatavuuden turvaamiseksi.

Suomessa lääketilannetta helpottaa jossain määrin lääkkeiden velvoitevarastointi, joka antaa viranomaisille pelivaraa saatavuushäiriötilanteissa. Velvoitevarastoitaviin lääkkeisiin on listattu kaikista tärkeimpiä lääkeaineita, joiden saatavuus kaikissa olosuhteissa pyritään turvaamaan. Velvoitevarastoinnista on määrätty laissa.

Sairaaloiden suojavarusteet: pulaa maskeista, visiireistä, suojatakeista – tarve jopa kymmenille miljoonille kappaleille

Myös suojavarusteiden osalta koronavirus näyttäisi päässeen yllättämään hallituksen ja koronatyöryhmän pahasti. Näin suojavarusteiden valmistautumistilannetta kuvailtiin vielä kyseisessä koronatyöryhmää käsitelleessä Helsingin Sanomien artikkelissa:

“Huoltovarmuuskeskus ja sairaanhoitopiirit ovat varmistaneet, että Suomessa on riittävästi terveydenhuollon suojavarusteita. On hengityssuojaimia, visiirejä, kirurgin maskeja ja essuja sekä kertakäyttökäsineitä.”

Hyvin pian tämän jälkeen sairaanhoidossa työskenteleviltä henkilöiltä ympäri Suomen alkoi kantautua viestejä siitä, että suojavarusteita ei ole riittävästi. Esimerkiksi perussuomalaisten kansanedustaja Riikka Purra kertoi saamistaan huolestuneista viesteistä ja joutui vihakampanjan kohteeksi. Purran saamat tiedot kuitenkin pitivät paikkansa ja myöhemmin myös muu media joutui vähintäänkin epäsuorasti myöntämään että Purra oli ollut oikealla asialla. Esimerkiksi Yle kertoi, että kertakäyttöisiä visiirejä on ryhdytty nyt pesemään, jotta ne eivät loppuisi kesken.

Tällä hetkellä pulaa on monista eri suojavarusteista. Akuutti tilanne on esimerkiksi hengityssuojainten suhteen. Joissain sairaanhoitopiireissä on jopa ohjeistettu niin, etteivät edes vahvistettujen koronaviruspotilaiden hoitajat välttämättä saa aerosolitartunnalta suojaavia hengityssuojaimia ollessaan samoissa tiloissa koronaviruspotilaan kanssa.

Sairaanhoitajaliitto, Terveysalan ammattiliitto Tehy sekä Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ovat kaikki ilmaisseet huolensa liittyen suojavarusteisiin

Lääkäreitä ja hoitajia laitetaankin nyt etulinjaan malli Cajanderilla, ilman riittäviä suojavarusteita, ja viesti kentältä on jyrkässä ristiriidassa hallituksen oman viestinnän kanssa. Esimerkiksi Sairaanhoitajaliitto, Terveysalan ammattiliitto Tehy sekä Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ovat kaikki ilmaisseet huolensa liittyen suojavarusteisiin ja ohjeistukseen sen pohjalta, millaista viestiä etulinjasta nyt tulee.

Virhe näyttäisi tapahtuneen ainakin osin siinä, ettei Suomessa oltu varauduttu riittävästi koronaviruksen tarttumiseen aerosolimuodossa – mahdollisesti johtuen THL:n ohjeistuksista.

“Meillä on jonkin verran tingitty kansainvälisistä vaatimuksista. Lähdetään siitä, että korona tarttuu roisketartuntana, jolloin tavallisessa kontaktissa käytetään perinteistä kirurgista maskia, eikä varauduta aerosolitartuntaan, jossa olisi hengityssuodattimia”, asiaa kuvaili Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen Iltalehdelle. Lehtosen arvion mukaan 100 päivän epidemiassa tarvitaan noin 20 miljoonaa suojavarustetta. Vajausta on tällä hetkellä varsin paljon. Aivan tarkkaa lukumäärää ei tiedetä, koska tieto ei ole julkista.

”Se koetaan aika kovana, jos suojavarusteita ei anneta, kun kuitenkin hoidetaan vaaralliseen tartuntatautiin sairastuneita. Se syö moraalia. Se on vähän sama kuin laittaisit sotilaan miinanpolkijaksi panssareiden edelle etkä antaisi pyssyä käteen ja kypärää päähän. On todella tärkeää, että valtiovalta tekee kaikkensa henkilökunnan turvallisuuden eteen. Jos meiltä häviää 20 prosenttia henkilöstöstä jo ennen kuin epidemiahuippu saavutetaan, se on vakava tilanne järjestelmän kestävyydelle”, Lehtonen sanoo.

Sekä oppositio että tasavallan presidentti Sauli Niinistö ovat pitäneet suojavarustetilannetta esillä ja yrittäneet puhua hallitukselle järkeä.

“On äärimmäisen tärkeää, että me kykenemme suojaamaan terveydenhuoltohenkilökuntaa, jotta he puolestaan pystyvät täyttämään tehtävänsä pelotta”, presidentti Niinistö kommentoi kun suojavarustelisähankinnat esimerkiksi Kiinan suunnalta nousivat esille.

Suojavarusteita onkin nyt ryhdytty siirtämään lisää sairaaloihin varmuusvarastoista, joten tilanteen toivotaan jo lähipäivinä paranevan. Varusteita on myös tilattu lisää Kiinasta: neljän lentokoneellisen verran tavaraa on nyt hankittu salaisella hintalapulla. Maailmanmarkkinoiden vaikea tilanne on yleisesti ottaen moninkertaistanut suojavarusteiden hinnat ja niiden saatavuus on monin paikoin epävarmaa.

Myös suojavarusteiden kotimaista tuotantoa on lisätty ja sairaaloista on myös vedottu paikallisiin yrityksiin, jotta esimerkiksi hengityssuojaimet saataisiin riittämään.

Tehohoitopaikat: “Hyvin tiukalle se menee”

Koronavirusepidemian edetessä voi nousta esille myös kysymys tehohoitopaikkojen riittävyydestä. Näin on käynyt esimerkiksi Italiassa ja Espanjassa. Koronaviruksen aiheuttama COVID-19 -tauti saattaa vakavissa tapauksissa vaatia pitkää tehohoitojaksoa, mikä edelleen asettaa haasteita hoitokapasiteetin riittävyydelle. Alunperin sekä hallitus että THL kuitenkin vakuuttivat, että hoitopaikkoja on mitoitettu riittävästi. Jo tuolloin Suomen Uutiset kertoi, että THL:n ennusteet hoitopaikoista vaikuttivat ylioptimistisilta. Pian ääni muuttui myös THL:n kellossa.

”Näyttäisi siltä, että tehohoitopaikkoja riittäisi kaikille, mutta hyvin tiukalle se menee”, THL:n Salminen kertoi viime viikolla Ylen tv-haastattelussa.

Tehohoitopaikkojen määrää on nyt nostettu tavallisesta noin 300 paikasta 400:aan ja esimerkiksi ei-kiireellisiä leikkauksia on peruttu. Hoitopaikkojen määrää kasvatetaan edelleen, mutta yhdeksi pullonkaulaksi saattaa kuitenkin olla muodostumassa henkilökunnan riittävyys.

Eniten tehohoitopaikkoja löytyy koronaviruksen vuoksi eristyksiin joutuneelta Uudenmaan alueelta, jossa on tällä hetkellä myös eniten vahvistettuja koronavirustartuntoja suhteessa väestön kokoon. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS on siirretty koronaviruksen vuoksi korkeimpaan valmiustilaan ja koronaviruspotilaita varten on perustettu erillisiä osastoja ja yksiköitä. Pelkästään viime viikolla HUS:issa koulutettiin myös 500 hoitajaa toimimaan teho-osastoilla koronavirustilannetta varten.

Valmiuslain mahdollistamilla rajoitustoimilla kuten koulujen sulkemisilla sekä Uudenmaan eristämisellä on pyritty ostamaan lisää aikaa, jottei terveydenhuoltojärjestelmä ylikuormittuisi. Rajoitustoimien uskotaankin nyt taittavan epidemian kasvua, mutta vaikutus alkaa näkyä mahdollisesti vasta joidenkin viikkojen viiveellä toimenpiteiden aloittamisesta.

Karanteenitoimien koordinaatio: Tilanne lentokentällä sai jo presidentin ja hallituksenkin napit vastakkain

Kovaa kritiikkiä on noussut myös hallituksen karanteenitoimien koordinoinnista ja toteuttamisesta. Jopa presidentti Sauli Niinistö ja hallitus näyttäisivät ajautuneen napit vastakkain, kun karanteenitoimien toteuttaminen lentokentillä epäonnistui pahasti.

Kirjeessään hallitukselle ja pääministeri Sanna Marinille 26.3. presidentti Sauli Niinistö ehdotti kriisiryhmän perustamista koronatilanteen hallintaa varten.

“Hyvin koottu kriisiryhmä kartoittaa ongelmat, hankkii tiedot, kerää julkisen ja yksityisen osaamisen ja esittää sitten maan hallitukselle tilannekuvaa ja ehdottaa toimenpiteitä. Ryhmä siis omistautuisi kokonaan koronan käsittelyyn.”

Pääministeri ei kuitenkaan ilmeisesti halunnut kuunnella ohjeita tai ehdotuksia. Marin jopa katsoi että kriisiaikana ei pidä kyseenalaistaa viranomaisten osaamista. Samalla hallitus epäilemättä halusi myös omille toimilleen laajempaa suojaa kriittiseltä tarkastelulta. Pian tämän jälkeen lentokentällä tapahtuneet epäonnistumiset toistuivat vielä satamissa.

Selvää on se, että koronavirus aiheuttaa valtavia haasteita kaikissa maissa ja kaikkien maiden hallituksille sekä viranomaisille. Täydellistä suoritusta koronaviruksen uhkan edessä ei varmasti voida miltään hallitukselta odottaa. Parannettavaa kuitenkin löytyy. Nyt kuvatun perusteella voidaan sanoa, että Suomi tarvitsee jatkossa hallitukselta realistisemman tilannekuvan, jotta päätöksiä ja viranomaisten toimenpiteitä voidaan perustaa oikeaan tietoon.