Tiistaina 6. helmikuuta vietettiin YK:n kansainvälistä tyttöjen ympärileikkauksen vastaista päivää, minkä takia myös Euroopan parlamentin täysistunnossa keskusteltiin vilkkaasti ongelmasta.

On arvioitu, että maailmassa elää ainakin 200 miljoonaa tyttöä ja naista, joiden sukupuolielimet on silvottu. Ongelma on läsnä lähinnä Afrikan maissa, mutta maahanmuuton seurauksena ilmiö on tullut myös Eurooppaan.

– Vuosittain Euroopassa 180 000 tytöllä on riski joutua ympärileikkauksen uhriksi. Meilläkin on uutisoitu tapauksista, joissa Suomessa syntyneitä tyttöjä on lähetetty ulkomaille ympärileikattaviksi, sanoo europarlamentaarikko Pirkko Ruohonen-Lerner (PS/ECR).

Kauhistuttava käytäntö hävitettävä

Ruohonen-Lerner kertoo osallistuneensa muutama vuosi sitten eduskunnassa epävirallisiin keskusteluihin ympärileikattujen naisten komplikaatioista, joita kohdataan synnytysten yhteydessä.

– Monesta syystä nämä keskustelut käytiin suljettujen ovien takana. Sukupuolielinten silpominen rikkoo perusteellisesti tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksia, itsemääräämisoikeutta ja fyysistä koskettomuutta ja aiheuttaa vakavia terveysriskejä. Me kaikki olemme vastuussa sukupuolten tasa-arvon puolustamisesta politiikassamme ja toimissamme.

– Meidän tulee pyrkiä tämän kauhistuttavan käytännön hävittämiseen niin pian kuin mahdollista, viimeistään vuoteen 2030 mennessä, kuten YK:n toimintaohjelmassa esitetään, Ruohonen-Lerner painottaa.

Rikoslakiin ankarat rangaistukset

Ruohonen-Lernerin mielestä tavoitteeseen pääseminen edellyttää ongelman laajuuden tiedostamista ja siitä puhumista.

– Asiasta vaikeneminen on lopetettava. Kansallisiin rikoslakeihin on saatava selkeät teonkuvaukset ja ankarat rangaistukset niille, jotka osallistuvat tyttöjen sukupuolielinten silpomiseen. Nämä barbaariset ja rikolliset teot eivät saisi vanheta, sillä rikoksen uhrilla saattaa mennä kauan ennen kuin hän on valmis puolustautumaan ja asettamaan syytteeseen silpojat, jotka saattavat kuulua uhrin lähipiiriin, Ruohonen-Lerner huomauttaa.

– Myös kaikista kehitysavuista tulisi tehdä ehdollisia ja lopettaa niiden maksaminen, mikäli avun saajamaissa silpomiskäytäntöjä ei lopeteta vuoteen 2030 mennessä.

SUOMEN UUTISET