Ruotsin hallitus nostamassa työperäisen maahanmuuton minimipalkkaa – elinkeinoelämä ja keskusta haluaisivat jatkaa palkkojen polkemista

Matalapalkkamaahanmuutto ja sen hillitseminen on noussut jälleen puheenaiheeksi Ruotsissa, jossa uuden pääministerin, moderaattien Ulf Kristerssonin johtama hallitus on valmistellut työperäisen maahanmuuton minimipalkkojen merkittävää nostamista. Ruotsin keskustapuolue on kuitenkin asettunut elinkeinoelämän rinnalle vastustamaan uudistusta.

Ruotsalainen Arbeten-media tuo esille ja arvostelee ankarasti sitä, että ruotsalainen elinkeinoelämä yhdessä Ruotsin keskustapuolueen tuella on asettunut näkyvästi vastustamaan uuden hallituksen esitystä työperäisen maahanmuuton minimipalkasta.

Keskustaa edustavat poliitikot Annie Lööf ja Jonny Cato torppaavat maahanmuuttajille maksettavien palkkojen alarajan korottamista muun muassa väittämällä, että korkeasti koulutettujen ihmisten virta Ruotsiin pysähtyy, jos minimipalkkoja nostetaan – ja että Ruotsi menettäisi samalla osaamistaan.

Keskusta halveksii työntekijöitä

Kuten monet Suomessakin, myös ruotsalaiset poliitikot vetoavat ”työvoimapulaan” ja esittävät, että vaikeassa taloudellisessa tilanteessa olevien siirtotyöläisten palkankorotus tulisi kalliiksi.

Arbeten kuvailee poliitikkojen päättelyä absurdiksi ja moittii keskustapolitiitikkoja logiikan puutteesta.

– Kuten ennenkin, keskusta asettuu välittömästi ruotsalaisen liike-elämän poliittisen haaran rooliin ja tulee mukaan keskusteluun halveksien työntekijöitä, Arbeten kirjoittaa.

Arbeten on poliitikoille ja vaikuttajille suunnattu media, joka on keskittynyt uutisoimaan ammattiliittojen ja työmarkkinakentän asioista.

Lisää työllisten määrää vain paperilla

Asetelmasta voi löytää yhtymäkohtia myös Suomeen, sillä perussuomalaiset aiemmin on esittänyt työn perässä Suomeen muuttaville 3 000 euron vähimmäispalkkarajaa kuukaudessa, sillä vaikka matalapalkkamaahanmuutolla saadaan lisättyä työllisten määrää paperilla, lopulta matalan osaamisen maahanmuutto vain heikentää eikä suinkaan vahvista tulojen ja menojen tasapainoa.

Työperäiseen maahanmuuttoon liittyy myös usein työhön tulleiden maahanmuuttajien alipalkkausta sekä erilaisia hyväksikäyttötapauksia. Arbetenin mukaan Ruotsiin muuttaneiden maahanmuuttajien vähimmäispalkka on tällä hetkellä 13 000 kruunua kuukaudessa. Koska työlainsäädäntö on kuitenkin väljää, on vaikeaa valvoa edes tämän alhaisen palkkatason toteutumista.

Arbetenin mukaan ruotsalaisen työvoiman maahanmuuttolain minimipalkkaa on väistämättä nostettava.

– Siitä, missä uuden minimipalkan pitäisi tarkalleen olla, voidaan vielä keskustella. Lähtökohtana toistaiseksi on ollut Ruotsin noin 33 000 kruunun mediaanipalkka, mutta tarkkaa ehdotusta ei ole vielä tehty.

Matalat palkat on kaikkien ongelma

Maahanmuuttajien matalat palkat ja heikko ostovoima eivät ole vain maahanmuuttajien itsensä ongelma, vaan kaikkien työntekijöiden, koska työvoiman määrän kohotessa työnantajayrityksillä ei ole painetta nostaa palkkoja ja parantaa työoloja.

Arbeten huomauttaa, että lisäksi palkkojen polkemista voi arvostella myös moraalisesta näkökulmasta.

– Vaikka keskusta niin luuleekin, ei ole solidaarista antaa muualta tulleiden ihmisten työskennellä sellaisilla palkoilla, joita emme hyväksy ruotsalaissyntyisille työntekijöille.

Ruotsin uusi hallitus toimii ruotsidemokraattien tuen varassa ja edistää myös ruotsidemokraattien tavoitteita, vaikka muodollisesti ruotsidemokraatit ei ole mukana hallituksessa. Arbeten toteaa, että ruotsidemokraateille minimipalkan korottaminen on yksi keino hillitä maahanmuuttoa.

– Emme kuitenkaan saa olla niin yksimielisiä, että heittäisimme pallon keskustan syliin vain välttääksemme joutumasta samalle puolelle ruotsidemokraattien kanssa.