Eurovaaliehdokas Sakari Puisto: EU-kriittisten on käännettävä laiva

Tamperelaissyntyinen 37-vuotias filosofian tohtori Sakari Puisto kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1995 Sammon lukiosta ja lähti asevelvollisuuden suorittamisen jälkeen Iso-Britanniaan opiskelemaan luonnontieteitä Cambridgen yliopistoon. Tohtoriksi hän väitteli vuonna 2004 pääministerien Tony Blairin ja Gordon Brownin tieteellisenä pääneuvonantajanakin toimineen Sir David Kingin ohjauksessa.

– Väiteltyäni aloitin työurani Etelä-Kiinassa Shenzenissä ja Hong Kongissa paikallisten firmojen palveluksessa. Se oli aika silmiä avaava kokemus ainoana länsimaalaisena – töissä pärjäsi vielä englannilla mutta muuten ei, joten mandariinikiinaa oli opeteltava puhumaan. Parin vuoden jälkeen päätin palata takaisin Eurooppaan ja Suomeen, Puisto kertoo.

Tällä hetkellä Puisto toimii Cambridgen yliopistossa vierailevana tutkijana liiketaloustieteen alalla jakaen aikansa Englannin ja Suomen välillä. Lisäksi hän on ollut muun muassa Elinkeinoelämän Valtuuskunnan EVA:n Globaalit Skenaariot -hankkeen asiantuntijatyöryhmässä ja kirjoittanut EVA:lle myös analyysin Kiinan kehitysnäkymistä. Puisto kirjoittelee säännöllisesti Suomen valtakunnallisiin lehtiin ottaen kantaa talouspoliittisiin kysymyksiin.

Kevään vaaleissa hahmottuu EU:n tulevaisuus

Puisto uskoo perussuomalaisilla olevan hyvät mahdollisuudet vaikuttaa EU-politiikkaan Brysselissä. Puistoa itseään huolettaa erityisesti EU:n talous- ja rahapolitiikka, demokratiavaje ja liittovaltiokehitys. Perussuomalaisten ja muiden eurooppalaisten EU-kriittisten voimien tulisi toimia yhteistyössä, kunnes laiva kääntyy.

Yksittäisen mepin tehtäväksi Puisto kokee asioista tiedottamisen. On osattava kysyä oikeita kysymyksiä, torjuttava väärä ja harhaanjohtava informaatio ja kasvatettava EU-kriittistä voimaa kurssin muuttamiseksi.

– Vastustan yhteisvastuita ja velkaunionia. Alkuperäinen ajatus Euroopan yhteisestä vapaakauppa-alueesta ja integraatiosta oli hieno idea, mutta nyky-EU:lle byrokraattisena ja narsistisena liittovaltioprojektina ei kuuna päivänä olisi pitänyt Nobelia myöntää. Nobel-palkinto olisi kuulunut sodan jälkeisille Euroopan jälleenrakentajille. Näissä vaaleissa hahmottuu pitkälti, millaiseksi EU:n tulevaisuus muodostuu. Mahdollisuudet suunnan muuttamiseen ovat toki olemassa,
Puisto huomauttaa.

Euro oli Puiston mielestä Suomen kannalta hätiköity ratkaisu. Euron käyttöönotossa talouden lait yritettiin sivuuttaa poliittisen projektin tieltä. Suurissa rahapoliittisissa linjauksissa Suomi on useimmiten seurannut suurempia voimia jo pienen kokonsakin vuoksi. Nyt Suomen pitää olla hereillä ja valmiina tekemään oikeita ratkaisuja. Pohjoinen euro saattaisi tulla kyseeseen jossain vaiheessa. Nykyeuron tulevaisuuden suhteen Puisto on skeptinen, mutta muistuttaa, että muutkin maailman päävaluutat ovat tällä hetkellä vaikeuksissa.

Juuret Suomessa

Vahvasta asiantuntijataustastaan sekä laajasta ja monipuolisesta kansainvälisestä kokemuksestaan huolimatta Puisto on juuriltaan perinteinen suomalainen. Hän käy mielellään lenkillä ja luistelemassa, matkustelee, lukee ja käy kulttuuritapahtumissa. Tänä keväänä vaalityö vie kuitenkin suuren osan ajasta, eikä perheen lisäksi aikaa harrastuksille juuri jää.

Pirkanmaa on Puiston ydinaluetta, jossa hänellä on suuri tukiryhmä ja paljon kannatusta, joten hänen tarkoituksenaan on olla siellä vahvasti esillä. Hän aikoo kiertää myös muualla Suomessa, erityisesti Etelä-Suomessa ja käydä myös Itä- ja Pohjois-Suomessa Lappia myöten. Lisäksi hän kirjoittelee lehtiin ja sosiaaliseen mediaan. Puisto toivoo profiilinsa herättävän tiedotusvälineiden kiinnostusta ja tuovan mukanaan julkisuutta lehtikirjoitusten ja paneelikeskustelujen kautta.

– Aion käyttää omaa rahaa vaalikampanjassani, tosin budjetti on konservatiivinen. Kaikki resurssit käytetään tarkkaan ja harkitusti.

Kirjoitus on julkaistu Perussuomalainen 3/2014 -lehdessä.