

LEHTIKUVA
Saksan hallitus kuplii ja demareilla keittää yli: Maassenin ”ylennys” ottaa koville
Saksan sisäisen tiedustelun johtaja Hans-Georg Maassen sai potkut ja ylennyksen. Kiista Maassenista repii Saksan kiikkerää hallitusta täydellä teholla.
Vaikka hallituspuolueiden pomot puristivatkin pikaisesti kyhätyn kasvojen säilyttävän kompromissin, on pala todella kova pala purtavaksi erityisesti demarileirissä. Demarinuorten puheenjohtaja ei näe syytä jatkaa hallituksessa.
Saksan sosiaalidemokraatit (SPD) maalasi itsensä nurkkaan viime viikolla, kun puolueen puheenjohtaja Andrea Nahles meni uhoamaan julkisuudessa, että sisäisen tiedustelun johtaja Maassenin tulee lähteä. Hän vielä alleviivasi viestiään toteamalla, että Maassenhan myös lähtee.
Tästä oli pidettävä kiinni. Kannatusmontussa ja varjojen mailla luuhaavilla demareilla ei yksinkertaisesti ollut varaa menettää kasvojaan. Kun liittokansleri Angela Merkel (CDU) asettui samoille linjoille, piti koko eroseremonian olla taputeltu.
Toisin kävi.
Sisäministeri Seehofer varasti shown
Maan sisäministeri Horst Seehofer (CSU, CDU:n baijerilainen sisarpuolue) antoi kuitenkin varauksettoman tukensa Maassenille. Maassenin virka on sisäministerin vastuualueella, eikä Seehofer halunnut antaa Maassenille potkuja. Merkelkään tohtinut kävellä Seehoferin ylitse.
Merkel on tunnettu viime hetken kompromissien sorvaajana. Seehofer kertoi suostuvansa Maassenin potkuihin, jos hän nimittää tämän sisäministeriön alivaltiosihteeriksi. Hallitustrion pomot sopivat näin tapahtuvan. Sopimuksessa piti olla jokaiselle jotain.
Kukaan ei kuitenkaan selviytynyt voittajana. Raskaimman tappion palkinnon saajasta ei ole epäselvyyttä: SPD hävisi kaikista eniten. Kristillisdemokraattien tappiojärjestys on vielä epäselvä. Siihen saadaan selvyyttä vajaan kuukauden kuluttua, kun CSU:n kotikonnuilla Baijerissa käydään osavaltiovaalit.
Roima vaalitappio häämöttää kannatusmittausten valossa, ja se voi merkitä Seehoferin poliittisen uran vaihtuvan eläkepäiviin. Merkel toivoi Maassen-kohun hälvenemistä. Hallitus olisi voinut jatkaa työtään. Nyt Merkel ei näytä pystyvän pitämään lankoja käsissään ja se vahingoittaa ilman muuta liittokanslerin arvovaltaa.
Hallituksen riitely maahanmuuttopolitiikasta ja tiedustelupomon vakanssista on vaihtoehtopuolue AfD:ssä otettu ilolla vastaan.
Kytkennät tarkastetaan savun hälvettyä
Koko Maassen-kohu on ollut demareille itseaiheutettu oikosulku. Maassenin siirto sisäisen tiedustelun johtajan paikalta sisäministeriön alivaltiosihteeriksi on käytännössä ylennys. Hän tulee uudessa pestissään nostamaan noin 3 000 euroa muhkeampaa kuukausipalkkaa.
Maassenin uuteen toimenkuvaan kuuluu muun muassa sisäisen turvallisuuden ja liittovaltion poliisin johto. Seehofer ei osannut heti nimetä Maassenin seuraajaa.
Saksassa vitsaillaankin, että vielä pari mokaa tekemällä Maassen nousee liittokansleriksi. Entinen demaripomo Sigmar Gabriel arveli, että tätä menoa Maassen voidaan valita YK:n pääsihteeriksi.
Demarien nuorisojärjestön puheenjohtaja Kevin Kühnert ei peitellyt pettymystään Maassen-jupakkaan.
– Miksi meidän pitää olla mukana tässä hallituskoalitiossa? Kühnert kysyi.
Puolueen kansanedustaja Hilde Mattheis tiivisti hänkin puolueensa tilan.
– Emme me ole hornan partaalla. Olemme jo askeleen syvemmällä, hän muotoili.
Merkelin pikakompromissi onkin kuin epäonnistunut sähkökytkentä, joka tarkastetaan vasta savun hälvettyä. Ja kun puukko on näin syvällä demarien lihassa, on vaikeaa olla vääntämättä sitä: SPD:n oma alivaltiosihteeri tekee tilaa Maassenille tämän ylennyksen myötä.
He tekevät tämän kaiken ihan itse.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Tiedustelupomo nolasi Merkelin – potkut tulossa, vaiko sittenkin hallituskriisi?

Saksassa raaka puukotus, vihaiset ihmiset protestoivat kadulla

Taloustieteilijä Thilo Sarrazin uutuuskirjassaan: islam uhkaa saksalaista yhteiskuntaa
Viikon suosituimmat

Purra: Ulkomaalaisväestön vahva nojaaminen takuueläkkeisiin on iso ongelma – ”Jopa ilman käytännössä minkäänlaista työuraa”
Ylen puoluejohtajien torstai-illan tentissä vasemmistoliitto ja SDP ilmoittivat olevansa valmiita tavalla tai toisella koskemaan eläkkeisiin talouden sopeuttamiseksi. Perussuomalaisten Riikka Purra sen sijaan linjasi, että normaalin pitkän työuran tehneiden työeläkkeisiin ei pitäisi ensisijaisesti koskea, mutta maahanmuuttajien takuueläkkeisiin kohdistuu selvä tarve korjata epäkohtia.

USA peruutti Iranin vallankumouskaartin kenraalin sukulaisten oleskeluluvat – luksuselämä Kaliforniassa loppui ja karkotus takaisin Iraniin odottaa
Yhdysvallat on peruuttanut useiden Iranin hallintoon kytköksissä olevien iranilaisten oleskeluluvat. Kyseiset henkilöt olivat nauttineet länsimaisesta vapaudesta ja luksustavaroista, mutta silti kannattaneet Iranin islamistihallintoa ja iloinneet hyökkäyksistä amerikkalaisia sotilaita ja tukikohtia vastaan.

Karkotukset pannaan Ruotsissa yhä useammin toimeen pakolla – ”Lähtö tulee vaikka huutavat ja potkivat”
Viranomaiset karkottavat Ruotsista laittomasti maassa oleskelevat yhä useammin pakkkokeinoja käyttäen. Vuonna 2025 Rikosseuraamuslaitoksen työntekijät saattoivat 2 300 henkilöä lentokoneeseen tai seurasivat lennolla mukana määräänpäähän. Määrä on kaksinkertaistunut parissa vuodessa.

Oulun valtuusto lakkauttaa kouluja rahanpuutteen takia, mutta pitää kiinni kalliista ilmastotavoitteestaan – Aittakumpu: ”Kyllä on arvot pahasti vinossa”
Perussuomalaiset esitti Oulussa hiilineutraalisuustavoitteen siirtoa vuodesta 2035 vuoteen 2050, jotta veronmaksajille ei koituisi tyyristä lisälaskua. Yksikään valtuutettu perussuomalaisten lisäksi ei hyväksynyt siirtoa. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu ihmettelee Oulun valtuutettujen tärkeysjärjestystä, etenkin kun samaiset puolueet aikovat kesäkuussa lakkauttaa jopa 17 lähikoulua tai kouluyksikköä rahanpuutteen takia.

Bergbom tyrmää yhdenvertaisuusvaltuutetun puheet itärajan avaamisesta turvapaikanhakijoille: ”Kenen etua tässä ajetaan?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltusen näkemyksen siitä, että itärajalla tulisi avata ylityspaikkoja turvapaikanhakijoille.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu haluaa avata itärajan – Antikainen: Suljetaan koko pulju ja säästetään kolme miljoonaa
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltunen on esittänyt Iltalehden haastattelussa itärajan rajanylityspaikkojen avaamista, jotta Venäjän puolelta tulevilla turvapaikanhakijoilla olisi mahdollisuus saada turvapaikka Suomesta. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen muistuttaa, että itäraja suljettiin Suomessa vuonna 2023 turvallisuussyistä. Jos yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto ei tässä maailmantilanteessa ole kiinnostunut Suomen kansallisesta turvallisuudesta, olisi Antikaisen mielestä parasta lakkauttaa koko virasto.

Kirkkopalvelut ry:lle yli 11 miljoonaa euroa avustuksia, valtaosa toiminnan kuluista palkkoihin – puheenjohtajana kokoomuksen kansanedustaja
Perusuomalaisten Mika Merano jatkaa kanavillaan tuttua sarjaansa rälsseistä, jossa tarkastelussa on kolmannen sektorin poliittisia hillotolppia. Pääsiäispyhien aikaan käsittelyssä oli Kirkkopalvelut ry, joka vastaanottaa miljoonia veronmaksajilta, vaikka pyörittää jo isoa bisnestä omilla tuloillaan. Yhdistyksellä on vahva kytky kokoomukseen.

Demarivalta murenee Pohjolassa – onko Suomen SDP vain jälkijunassa?
Tanskan tuore vaalitulos vahvistaa, että sosiaalidemokraatit menettävät otettaan perinteisistä kannattajistaan Pohjoismaissa. Vielä Suomessa SDP sinnittelee toistaiseksi gallup-kärjessä.

Perussuomalaiset: Vasemmistohallitus loi Suomeen uuden köyhälistön
Perussuomalaiset näkee, että samalla kun oppositiopuolueet syyttävät nykyhallitusta köyhyyden lisäämisestä, he unohtavat olleensa päätöksillään itse luomassa uutta köyhälistön luokkaa Suomeen.

”Ei ainakaan tästä!” – Purra ojentaa mediaa leikkauskiistojen lietsomisesta ja haastaa kaikkia laadukkaampaan talouskeskusteluun
Valtiovarainministeri Riikka Purra katsoo, että kokonaisvaltainen keskustelu valtiontalouden tilasta on pitkälti jumissa, koska perustavanlaatuisen priorisointiajattelun sijaan julkinen debatti pitkälti pyörii yksittäisissä kiihottavissa julkisen talouden leikkauksissa.















