Marin jätti oven raolleen uusille elvytyspaketeille – Halla-aho: ”Etelä-Euroopan maiden rakenteellisia ongelmia sosialisoidaan kaikkien riesaksi”

Pääministeri Sanna Marin ja perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kohtasivat tänään Ilta-Sanomien järjestämässä debatissa, jossa keskustelunaiheeksi nousi EU-elvytyspaketti. Marinin mukaan 750 miljardin euron elvytyspaketissa olisi kyse Euroopan toipumisesta vakavasta kriisistä. Halla-aho kuitenkin totesi, että elvytyspaketilla ei todellisuudessa ole mitään tekemistä koronan kanssa. – Korona vain on savuverho, jolla edistetään velka- ja tulonsiirtounionin hankkeita, jotka eivät normaalisti olisi edes mahdollisia.

Viime viikolla perussuomalaiset vyöryttivät eduskunnassa usean päivän ajan EU-elvytyspaketin ongelmia sekä osoittivat, että elvytyspaketti on Suomelle haitallinen.

Tänään Ilta-Sanomien järjestämässä verkkolähetyksessä pääministeri Sanna Marin sanoi perussuomalaisten puheenjohtajalle Jussi Halla-aholle, että perussuomalaisten puheet elvytyspaketista olisivat matalamielisiä. Marin esitti, että ”satujen siteeraaminen” ja tekstien kertominen eduskunnassa ei olisi arvokasta käytöstä – ikään kuin eduskunnassa olisi käytetty päiviä sellaiseen toimintaan.

Halla-aho muistutti, että perussuomalaiset eivät valinneet keskustelujen käymistä yöaikaan.

– Meillä on asiasta paljon sanottavaa. Mielestämme olisi väärin, että taloudellisesti ja periaatteellisesti näin merkityksellinen kysymys taputeltaisiin nuijankopautuksella läpi ilman kriittistä keskustelua. Eduskunnan tehtävä on käydä kriittisesti läpi hallituksen esitykset. Me ajamme tavoitteita, jotka ovat mielestämme hyviä Suomelle. Tätä työtä me teemme toisissamme, riippumatta palautteesta. Me tiedämme toimivamme tässä asiassa oikein.

Tutustuiko Marin puheenvuoroihin eduskunnassa?

Tosiasiassa pääministeri Marin osallistui vain jonkin aikaa elvytyspakettikeskusteluun eduskunnassa, jättäen väliin jo ensimmäisen päivän keskustelut. Halla-aho totesikin, että Marinin väite matalamielisistä kommenteista osoittaa vain sen, että Marin ei ole edes tutustunut salissa pidettyihin puheenvuoroihin.

– Olen erittäin ylpeä omasta eduskuntaryhmästäni. Vaikka meistä riippumattomista syistä keskustelu oli hieman yksipuolista, puheenvuorot olivat pääsääntöisesti erittäin laadukkaita, Halla-aho painotti.

Marinin mukaan 750 miljardin euron elvytyspaketissa olisi kyse Euroopan toipumisesta terveydellisesti ja taloudellisesti vakavasta kriisistä.

– On tärkeää investoida digitalisaatiota ja vihreää siirtymää tukeviin investointeihin, jotka vahvistavat Euroopan taloutta, Marin sanoi.

Korona on pelkkä savuverho

Halla-aho totesi, että elvytyspaketilla ei todellisuudessa ole mitään tekemistä koronan kanssa.

– Elvytyspaketin rahanjakokriteerit perustuvat suuresti maiden rakenteellisiin ongelmiin. Korona vain on savuverho, jolla edistetään velka- ja tulonsiirtounionin hankkeita, jotka eivät normaalisti olisi mahdollisia. Valitettavasti tämä on EU:n tapa toimia, eli eteneminen kriisien – usein vielä itse luotujen kriisien – kautta, ja kriisejä käytetään poliittisten tarkoitusten ajamiseen.

Marin toisti uudestaan, että on tärkeää investoida talouteen ja Euroopan kilpailukyvyn vahvistamiseen vakavan kriisin jälkeen.

Nettomaksajat pannaan maksamaan lisää

Halla-aho sanoi olevansa Marinin kanssa samaa mieltä siitä, että Eurooppa epäilemättä tarvitsee elvytystä.

– Se johtuu siitä, että viimeisen kymmenen vuoden aikana Etelä-Euroopan maiden rakenteellisia ongelmia, kuten rikkinäisiä verotusjärjestelmiä, ei pystytty korjaaman kansallisten matokuurien avulla. Nyt ongelmaa lähestytään siten, että ongelmat sosialisoidaan kaikkien riesaksi. EU:n nettomaksajat siis pannaan maksamaan lisää, Halla-aho sanoi.

Halla-ahon viittaus rikkinäisiin verojärjestelmiin tarkoittaa esimerkiksi sitä tosiasiaa, että elvytyspaketin suurimmat edunsaajat, Italia ja Espanja, ovat Euroopan johtavia veronkiertomaita. Kummassakin harmaa talous on maan tapa. Italiassa veronkierto on jopa Euroopan yleisintä, ja siitä syystä Italian valtio menettää joka vuosi noin 190 miljardia euroa.

Marinin mielestä Halla-ahon väite ei kuitenkaan pitäisi paikkaansa. Marinin mielestä Halla-aho kommentoikin nyt Italian ”alhaista verotasoa”, vaikka Halla-aho oli nostanut esille eri asian eli rikkinäisen verojärjestelmän – veronkierron.

– Tällaisia väitteitä esitetään, mutta niillä ei ole totuuspohjaa, Marin väitti.

– Minä en esittänyt tuollaista väitettä, vaan sen, että Italian verojärjestelmä on rikki. Taloudesta suuri osa on harmaata taloutta, josta verot jäävät keräämättä kokonaan, Halla-aho vastasi.

Suomiko muka neuvotteli hyvin?

Marinin ohella useat hallituspuolueiden edustajat eivät ole olleet tyytyväisiä siihen, että perussuomalaiset halusivat keskustella pitkään EU-elvytyspaketin ongelmista ja Suomelle seuraavasta taloudellisesta tappiosta.

Marinilta kysyttiinkin, olisiko ollut järkevämpää jo viime kesänä kutsua eduskunta koolle keskustelemaan tukipaketista sen jälkeen, kun Marin oli sopinut paketista EU-johtajien kanssa.

Marin on useaan kertaan toistanut, että Suomen neuvottelutulos oli hyvä, toisaalta kuitenkin esimerkiksi eurooppaministeri Tytti Tuppurainen on todennut, että elvytyspaketti on ”välttämätön paha”.

Useat taloustieteilijät ovat osoittaneet, ettei Suomen taloudelle ole mitään hyötyä kanavoida suomalaisten veronmaksajien rahoja Etelä-Euroopan maihin, jotka eivät juurikaan edes käy kauppaa Suomen kanssa.

Marin ei kuitenkaan osannut sanoa, mitä hyötyä elvytyspaketista on Suomen taloudelle, vaan Marin alkoi jälleen kertoa jo useaan kertaan kuultuja tarinoita siitä, miten viime kesän neuvottelut EU-johtajien kanssa sujuivat hyvin.

– Olen sanonut, että Suomi saavutti hyvän neuvottelutuloksen. Monivuotisen rahoituskehyksen puolella onnistuimme hyvin, eli neuvottelimme Suomelle 500 miljoonan kansallisen kirjekuoren erityisesti maaseudun kehittämiseen ja Itä- ja Pohjois-Suomen harvaan asutuille alueille, tämä oli meiltä onnistuminen. Onnistuimme myös elpymisvälineen tavoitteluissa, Marin puhui.

Ei noudattanut perustuslakivaliokunnan linjausta

Pääministeri Marin totesi jälleen, että kokonaisuudessa mukana olisi myös tarkkarajaisuus, joka Marinin mukaan määrittelee jokaisen jäsenmaan enimmäisvastuut. Marin puhui myös oikeusvaltioperiaatteesta.

Halla-aho totesi, että Marin ei ensinnäkään noudattanut perustuslakivaliokunnan linjausta neuvotellessaan Suomen mukaan EU-elvytyspakettiin.

– Marinin olisi pitänyt jättää sitomatta Suomi tähän järjestelyyn, koska se oli selkeästi perustuslakivaliokunnan viime kesänä esittämän kannan vastainen. Silloin hallituksen linja oli se, että suuri valiokunta antaa hallitukselle mandaatin eikä perustuslakivaliokunta. Kyllä tämä aika ennennäkemätön tilanne on.

Halla-aho kysyi, kuinka paljon liittovaltiota kannattaa himoita.

– Kyseessä on poliittinen valinta. Onko ajatus liittovaltiosta niin kaunis ja hyvä, että sen eteen on syytä uhrata kansallinen budjettisuvereniteetti, ja suomalaisten mahdollisuus kontrolloida omaa lainsäädäntöään ja omia verovarojaan? Liittovaltiossa tällaista mahdollisuutta ei osavaltion kansalaisella ole.

Hän totesi, että vaikka Yhdysvalloissa elvytetään myös, sitä ei voi rinnastaa Eurooppaan, joka on kielellisesti ja kulttuurisesti pirstaloitunut alue, toisin kuin Yhdysvallat.

Ei sulje pois uutta yhteisvelkaa

Marin on usein myös puolustanut elvytyspakettia väittäen sen olevan poikkeuksellinen ja kertaluonteinen toimi.

Halla-aho totesi viime viikolla eduskunnassa perussuomalaisten ryhmäpuheenvuorossa, että elvytyspaketti on siitä erikoinen, että se ei ole kertaluonteinen, ei liity koronaan, eikä se elvytä.

Marinilta kysyttiinkin elvytyspakettiin liittyen, onko selvää, että tällaista temppua ei enää tehdä toista kertaa. Marin alkoi puhua sitoen ensin vastauksen siihen elvytyspakettiin, joka hyväksyttiin eduskunnassa tänään.

– Tämä on määräaikainen, kertaluonteinen ja tarkasti rajattu, eli tämä elvytyspaketti on kertaluonteinen toimi, Marin vakuutti.

Seuraavaksi hän kuitenkin jätti oven raolleen uusille elvytyspaketeille tai muille yhteisvelkajärjestelyille tulevaisuudessa.

– Mehän emme tiedä, minkälaisia kriisejä tulee tulevaisuudessa, eikä meidän sukupolven päättäjillä ole mahdollisuutta sitoa tulevien päättäjien käsiä. Tulevat päättäjät tekevät omat ratkaisunsa, Marin sanoi.

Artikkelin otsikkoa muokattu 18.5.2021 klo 22.19.