

Vasemmalta: Elokuvassa esiintyneet Antti-Jussi Hirsimäki, irakilaislähtöinen Shihab sekä ohjaaja Matti Reinikka. / Matti Matikainen
Seinäjoen arabikevät -ohjaaja kertoo Iltalehdessä Ylen sensuurista: ”Erityisen ongelmallisia olivat kohtaukset, joissa entiset muslimit kertovat omista kokemuksistaan islamista”
Kohuttu dokumentti turvapaikanhakijakriisin Seinäjoella aiheuttamista seurauksista ei kelpaa Ylelle vieläkään. Nyt dokumentti on lähdössä elokuvateatterilevitykseen. Yksi päärahoittajista eli Suomen elokuvasäätiö sen sijaan on jo hyväksynyt dokumentin leikkausversion, vaikka Yle ei sitä kelpuuttanut. Asiasta kertoi Iltalehti.
Seinäjoen arabikevät kertoo syksyllä 2015 alkaneesta turvapaikanhakijakriisistä kolmen eri näkökulman kautta: irakilaisen turvapaikanhakijan, vastaanottokeskuksen johtajan ja paikallisen maahanmuuttokriittisen aktivistin tarinat kohtaavat.
Ohjaaja Matti Reinikka kuvaajineen seurasi Seinäjoen vastaanottokeskuksen elämää peräti kolmen vuoden ajan. Raakamateriaalia turvapaikanhakijoiden arjesta kertyi valtava määrä. Ohjaajan leikkausversio ei kuitenkaan kelvannut Ylelle. Matti Reinikkaa haastatellut Iltalehti kertoo, että Ylen tuottaja Erkko Lyytisen mielestä leikkausversiossa painottuivat islamofobiset näkökulmat.
Maahanmuuttokriitikon ja ex-muslimien osuudet liikaa
Iltalehden mukaan Reinikka oli saanut Yleltä viiden kohdan listan poistoista tai lyhennyksistä, mutta ohjaaja ei halunnut taipua. Reinikan mukaan Yle olisi tahtonut erityisesti leikata paikallisen aktivistin Antti-Jussi Hirsimäen osuuksia.
Neuvottelujen jälkeen Ylen vaatimien poistojen listalle jäivät yhä kohtaukset, joissa kaksi entistä muslimia kertovat kokemuksistaan.
Dokumentin kovimmat islamia kritisoineet lausunnot tulevatkin juuri näiltä ex-muslimeilta. Seinäjoen vastaanottokeskuksen johtajan kanssa jutellut Mohammad-niminen mies on niin tympääntynyt islamiin, että pitää jopa omaa nimeään ”pahana nimenä”. Dokumentissa kuvataan myös Mona Walterin vierailua Suomessa. Tiukkasanaisena islamkriitikkona tunnettu somalinainen elää jatkuvassa hengenvaarassa islamista eroamisensa vuoksi. Suomen Uutiset haastatteli häntä 2016.
Ohjaajan mukaan Yle kommentoi Mona Walterin puheita raakaleikkausvaiheessa sanoen, että ”ilmeisesti somalitaustainen nainen puhuu levottomia” ja minun ”tulisi leikata islamofobihöpötykset” pois.
Ohjaaja Matti Reinikan mukaan Ylen asenne kiistaan on ollut, että Ylessä riittää lakimiehiä ja että heillä riittää myös aikaa.
Iltalehden mukaan Ylen tuottaja Erkko Lyytinen kiistää ohjaajan esittämät väitteet.
Elokuvateatterilevitykseen
Tuotantoyhtiöllä on oikeus levittää dokumenttia elokuvateattereissa siitä huolimatta, että Ylellä on tv- ja internetoikeudet. Lehdistön ennakkonäytöksen lisäksi dokumentti on jo esitetty Jalasjärvellä Vaasan vaalipiirin vihreiden toimesta.
Seuraavaksi elokuva nähdään teatterissa Kauhavalla. Myös ainakin Turussa, Porissa ja Helsingissä on tulossa erillisnäytökset.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Elokuvasäätiö kielsi ”Seinäjoen arabikevään” ennakkonäytöksen – syynä Suomeen huomenna saapuva kansalaisjournalisti Tommy Robinson

Norjalaisen toimittajan Islam-kirja myytiin hetkessä loppuun – niin Suomessa kuin Norjassakin

Suomessa vieraillut Mona Walter asuu salaisessa osoitteessa: ”Jätin islamin, ja sharian rangaistus tällaisesta teosta on kuolemantuomio”
Viikon suosituimmat

Ilta-Sanomat teetti faktantarkistuksen Teemu Keskisarjan puheista, mutta lukijoille ei kerrota, että faktantarkistaja on vihreissä vaikuttanut kuntapoliitikko
Suomen Uutiset teki faktantarkistuksen Ilta-Sanomien käyttämän faktantarkistajan poliittisista kytköksistä. Tarkistuksessa selvisi, että Keskisarjan puheita arvioivalla faktantarkistajalla on taustaa ja kytköksiä vihreisiin.

Teemu Keskisarjan kolumni: V-sana, T-sana ja R-sana

Teemu Keskisarja: Väestönvaihto on ruma sana, mutta se on totta
Eilisessä A-studiossa Yle oli etukäteen tavoitellut asetelmaa, jossa maahanmuuton haittoja ja kustannuksia veronmaksajalle hämärretään tunnepuheella ja pöyristelyllä. Tällä kertaa Yle ei täysin onnistunut.

Päivän pointti: Vihreiden Sofia Virran puheet työtä tekevistä maahanmuuttajista ovat suuresti liioiteltuja

Helsingin Sanomat kaivoi esille asiantuntijan, joka lausuu huntukiellon olevan islaminvastaisuutta – Purra: ”Väitteet eivät kestä loogista ja moraalista tarkastelua”

Juutalaisia vihaava ”transnainen” murhasi lapsia katolisessa koulussa USA:ssa
Minneapolisissa tapahtui kouluammuskelu, jossa hyökkääjä tappoi kaksi lasta ja haavoitti lähes kahtakymmentä. Suomen valtamedia jätti järjestelmällisesti kertomatta, että ampuja oli Trumpia ja juutalaisia vihaava "transnainen".

Teemu Keskisarja: Maahanmuuton lieveilmiöistä pitää puhua oikeilla nimityksillä – ”Työperäinen on valheellinen sana”
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja palaa vielä tämän viikon mediakohuun toteamalla, että hän hyvin ymmärtää, miltä Jussi Halla-ahosta aikoinaan tuntui selittää sata kertaa sama asia samoille ihmisille, jotka eivät ymmärrä tai eivät tahdo ymmärtää varsin selkeitä seikkoja.

USA:ssa woke-ideologia on jo menettänyt voimansa – Suomessa kuuluu vielä viimeisiä kuolinkorahduksia
Yhdysvalloissa woke-ideologia on jo menettänyt voimansa. Tämä on pitkälti Trumpin ansiota, koska hän on presidenttikautensa alusta asti pyrkinyt kitkemään woke-hullutuksia ja "positiivista erityiskohtelua" pois valtionhallinnosta ja yliopistoista. Suomessa tiedostavat poliitikot ja toimittajat jaksavat vielä pöyristyä "vääristä" sanoista.

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa
Budjettiriihessä käsitellään muun muassa leikkauksia sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksiin. Järjestöt tietenkin vastustavat kaikkia leikkauksia saamiinsa julkisiin rahoihin. Monet järjestöt ovat palkanneet veronmaksajien rahoilla kovapalkkaisia lobbareita, jotka pyrkivät vaikuttamaan poliitikkoihin, jotta järjestöt saisivat lisää rahaa.

Veronmaksajien rahaa palaa vammaisten ”työllistämiseen” – hankehumppaa ilman konkreettisia tuloksia
Vates-säätiö on yksi monista julkisilla varoilla rahoitettavista yhteisöistä, joiden missiona on edistää vammaisten pääsyä työelämään. Konkreettisia tuloksia, kuten lukuja työllistyneiden vammaisten määristä, ei kuitenkaan Vatesin vuosikertomuksesta löydy.