Suomi ottaa velkaa jotta muut maat saisivat lisää tuloja, maksaa tämän lystin luovuttamalla itsenäisyyttään – VM:n ex-ylijohtaja Peter Nyberg moittii

Ovatko nykysuomalaiset valmiita luopumaan oikeudesta itse päättää maassa synnytettyjen tulojen käytöstä?” Tätä kysyy valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosaston ex-ylijohtaja Peter Nyberg blogissaan.

Nyberg puntaroi blogissaan, miksi Suomi edes harkitsee EU-tasoista yhteisvastuuta.

Hän muistuttaa, että suomalaiset päättäjät ovat jo monen vuoden ajan suostuneet erilaisiin taloudellista yhteisvastuuta pikkuhiljaa lisääviin hankkeisiin. Näistä esimerkkeinä Kreikka, EVM, pankkiunioni, yhteinen pankkikriisirahasto ja EKP:n määrällinen keventämispolitiikka.

Nybergin mukaan tukia tarvitsevien maiden akuutin voimattomuuden syyt ovat melkein aina ylisuuri velka ja poliittinen haluttomuus/kyvyttömyys katkaista velkaantumiskehitystä.

– Taustalla on yleensä nk. hyvä selitys: poliittinen mahdottomuus (haluton kansa tai riitaiset päättäjät), ulkopuoliset syyt (joita voitaisiin hallita jos talous pidettäisiin paremmassa kunnossa) tai maan historia (muut ovat aikaisemminkin tulleet maan velkojen maksajiksi).

Jos muut maat eivät onnistu ratkaisemaan ongelmiaan, laskua ollaan tuputtamassa Suomelle. Otammeko sen vastaan?

Nyberg jatkaa:

– Miksi Suomen päättäjät tukijoineen ovat niin valmiita edistämään järjestelmää joka ei voi tuottaa jäsenilleen kestävää hyvinvointia? En pysty uskomaan, että fiksut ihmiset eivät ymmärtäisi tällaisen järjestelmän aikaa myöten tuhoisia taloudellisia vaikutuksia. Siten joko muita yhteisvastuun vaikutuksia pidetään tärkeämpinä tai yhteisvastuusta ei vain uskalleta kieltäytyä. Yhteisvastuuta voidaan pitää tärkeänä mm. maailman läntisen osan eräänlaisena jäsenmaksuna (toivottuina jäsenetuina ”turvallisuus” ja ”liberalismi”). Jäsenyyttä pitää varjella hinnalla millä hyvänsä läntisen yhteisön lisääntyvistä riidoista, painostuksista ja ongelmista huolimatta.

Yhteisvastuu tarkoittaa sitä, että Suomi ottaa velkaa, jotta muut maat saisivat lisää tuloja. Mutta EU:n vaatimukset eivät jää tähän:

– Kohta ratkaistaan, suostuvatko suomalaiset velkaantumaan vielä lisää muiden maiden tulojen kasvattamiseksi. Hinnaksihan EU vaatii vain hieman päätösvaltaa Suomen valtion budjetista ja ehkä suomalaisten verottamisesta.

Kasvava velka ja yhteisvastuu tulevat Nybergin mukaan melko nopeasti vaikeuttamaan Suomen mahdollisuutta ylläpitää nk. pohjoismaista hyvinvointivaltiota.

– Suomen ongelmaa vauhdittaa euroalueen vähitellen lisääntyvä yhteisvastuu. Toteutuessaan se merkitsee Suomelle runsaasti varojen lisätarvetta muille jäsenmaille annettavien tukien rahoittamiseksi. Menneestä päätellen on lisäksi sinisilmäistä uskoa, että kerran myönnetty yhteisvastuullinen rahoitus/lahja jäisi ainutkertaiseksi.

Nybergin esittämä kysymys kuuluu: Miksi Suomen päättäjät tukijoineen ovat niin valmiita edistämään järjestelmää, joka ei voi tuottaa jäsenilleen kestävää hyvinvointia?

– En pysty uskomaan, että fiksut ihmiset eivät ymmärtäisi tällaisen järjestelmän aikaa myöten tuhoisia taloudellisia vaikutuksia. Siten joko muita yhteisvastuun vaikutuksia pidetään tärkeämpinä tai yhteisvastuusta ei vain uskalleta kieltäytyä. Yhteisvastuuta voidaan pitää tärkeänä mm. maailman läntisen osan eräänlaisena jäsenmaksuna (toivottuina jäsenetuina ”turvallisuus” ja ”liberalismi”). Jäsenyyttä pitää varjella hinnalla millä hyvänsä läntisen yhteisön lisääntyvistä riidoista, painostuksista ja ongelmista huolimatta.