bruttokansantuote

Suomessa julkiset menot ovat edelleen selvästi EU:n keskiarvoa korkeammat, eikä nykyisen menotason ylläpitäminen olisikaan mahdollista ilman progressiivista verotusta. Talouden nobelisti Bengt Holmström ja taloustieteen professori Matti Virén kehottavat supistamaan julkista sektoria ja samalla vaativat siltä lisää tehokkuutta. Liian suuri julkinen sektori voi olla jopa este kauan kaivatulle talouskasvulle.

Suomen kansantalous ei tunnetusti ole juurikaan kasvanut viimeisten 15 vuoden aikana finanssikriisin jälkeen. Tämä on heijastunut luonnollisesti suomalaisten ostovoimaan. Suomalaisten henkilöä kohden laskettu ostovoimakorjattu bruttokansantuote oli 28 500 euroa vuonna 2023. Suomalaisten ostovoima kasvoi kaksi prosenttia, eli 700 euroa, vuodesta 2012. VTT Pasi Holm arvioi, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet ostovoiman kehitykseen Suomessa viimeisten vuosien aikana.

Suomen talous ei ole juurikaan kasvanut viimeiseen 15 vuoteen. Reaalinen bruttokansantuote on vuoden 2009 finanssikriisin tasolla. Suomen taloutta on totuttu pitämään vientivetoisena. Viennin heikko kehitys on keskeinen syy Suomen talouden ongelmiin. Ongelma kiteytyy siihen, että Suomen viennin osuus on 41 % bruttokansantuotteesta. Osuus on sama kuin vuosituhannen alussa, kertoo VTT Pasi Holm.

Valtiovarainministeri Riikka Purra toteaa, että liiallisen alijäämän menettelyä ei voida poissulkea, mutta uuden ennusteen perusteella ei vielä ole syytä uusiin sopeutustoimiin.