kasvutoimet

Perussuomalaisten kansanedustaja Anne Rintamäki on tyytyväinen hallituksen puoliväliriihen antiin. Hänen näkemyksensä mukaan moni perussuomalaisille tärkeä tavoite meni eteenpäin niin alueellisesti kuin kansallisestikin.

Veronmaksajain Keskusliiton pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola katsoo, että hallituksen puoliväliriihen kasvutoimilla tehdyt päätökset vahvistavat palkansaajien ostovoimaa. - Toivottavasti päätökset kasvattavat myös luottamusta omaan talouteen, mikä auttaisi kansantaloutta ja työmarkkinoita.

Turun yliopiston kansantaloustieteen emeritusprofessori Matti Virén pitää veroalea hyvänä signaalina suomalaisille yrityksille. Vasemmisto-oppositiota ja kaikkia muitakin veronalennusten kriitikoita Virén kehottaa tarkastelemaan laajempaa kuvaa sekä sitä, miten Suomi asemoituu verokilpailussa maailmalla.

Eduskunnan torstain kyselytunti sujui odotetusti puoliväliriihen veropäätösten merkeissä. Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sai kertoa tuoreista verohelpotuksista sydämensä kyllyydestä. Varsinkin demareille tuntui ajatus pieni- ja keskituloisten veroalesta vaikealta käsittää.

Suomen Yrittäjien näkemyksen mukaan hallituksen kaavailemat veronalennukset kannustavat investoimaan ja tekemään töitä, kun samanaikaisesti vireillä on työmarkkinauudistuksia ja kilpailua lisäävä hankintalain uudistus. - Hallituksen kasvupaketti on varsin tasapainoinen. Yhteisöveron ja ansiotuloverotuksen kevennykset tukevat kasvua, toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen Suomen Yrittäjistä arvioi.

Petteri Orpon hallituksen puoliväliriihen mittavat kasvutoimet sisältävät Lääketeollisuus ry:n näkökulmasta erittäin hyviä ratkaisuja, joilla vahvistetaan terveys- ja hyvinvointialan kasvupotentiaalia. Kasvua tukahduttavien lisäsäästöjen sijaan toimialaa koskevien päätösten suuntana näyttää olevan kasvun tukeminen, todetaan Lääketeollisuus ry:n tiedotteessa.

Nykyhallituksessa tehdään merkittäviä toimia talouskasvun synnyttämiseksi Suomeen 17 vuoden jälkeen. Kestävä talous turvaa suomalaisten hyvinvointipalvelut tulevaisuudessakin. Työllä ja yrittämisellä Suomi pidetään hengissä, iloitsee perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman.

Hallitus on päättänyt laskea yhteisöveron 18 prosenttiin vuodesta 2027 alkaen, valtiovarainministeri Riikka Purra vahvisti hallituksen kasvuriihen tiedotustilaisuudessa.

Suomen yhteisöverokannan tulee olla sellainen, että yritysten kannattaa sijoittua ja investoida Suomeen. Poliittinen vasemmisto sekä sitä lähellä olevat tahot vastustavat veronalennuksia, vaikka matalammalla verotuksella verotuotot olisivat suurempia. Veronmaksajain Keskusliiton mukaan yhteisöveron alentaminen olisi erinomainen kasvutoimi, joka samalla parantaisi Suomen asemaa kansainvälisessä verokilpailussa.

OP-ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen ja valtiovarainministeriön osastopäällikkö Mikko Spolander antoivat keskiviikkoillan Ylen A-studion talouskeskustelussa tukea perussuomalaisten puheenjohtajan, valtiovarainministeri Riikka Purran puheille veroalesta hallituksen puoliväliriihen yhteydessä.

Perussuomalaisten kansanedustajat Ville Vähämäki ja Sami Savio iloitsevat siitä, että hallituksen suurten teollisten investointien verohyvitys etenee eduskunnassa. Vähämäki ja Savio, jotka toimivat eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaoston jäseninä, näkevät hyvityksen merkittävänä keinona edistää kasvua, parantaa kilpailukykyä ja luoda uusia työpaikkoja.

Hallitus on tehnyt mittavan määrän erilaisia kasvutoimia ja luonut edellytyksiä paremmalle tulevaisuudelle, jossa hyvinvointivaltion palvelut voidaan turvata. Hallituksen ohjelma ja teot tähtäävät innovaatioiden sujuvoittamiseen ja sinivalkoiseen teollisuuspolitiikkaan, joka mahdollistaa uusien työpaikkojen synnyn Suomeen.

Hallitus antoi tänään eduskunnalle esityksen suurten teollisten investointien verohyvityksestä. Perussuomalaisten kansanedustajat Ville Vähämäki, Sakari Puisto, Sami Savio ja Merja Rasinkangas iloitsevat odotetun ja uusien työpaikkojen syntymisen mahdollistavan lakiesityksen etenemisestä.

Uusi hallituksen esitys, jonka tavoitteena on edistää teollisuuden siirtymää kohti ilmastoneutraaliutta tukemalla merkittäviä investointihankkeita, mahdollistaa verohyvityksen suurille puhtaan siirtymän investoinneille. Valtiovarainministeri Riikka Purra näkee verohyvityksen merkittävänä kasvutoimena, joita Suomen talouskasvu tarvitsee.

Keskustan vaihtoehtobudjetti hakisi talouskasvua kymmenistä tuhansista maahanmuuttajista per vuosi. Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen pitää erityisesti tätä puolueen ”kasvutoimea” haihatteluna.

Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.

- Vaikka veronalennuksiin ei ole varaa juuri nyt, voisimme harkita vaikkapa ehdollista mallia, jossa työn verotusta kevennettäisiin kautta linjan vuonna 2026, jos BKT ja investoinnit ovat kasvaneet riittävästi, toteaa valtiovarainministeri Riikka Purra tuoreessa kolumnissaan. Purran mukaan myös YEL-järjestelmä kaipaa korjauksia, mutta eniten tarvitaan konkreettisia kasvutoimia.

Yhdysvaltojen huomio saattaa jatkossa olla yhä enemmän indopasifisella alueella muun muassa Kiinan toimien vuoksi, jolloin Euroopan on kannettava enemmän vastuuta omasta puolustuksestaan. Perussuomalaisten kansanedustajan Miko Bergbomin mukaan oleellista Suomen puolustusmenojen vahvistamisessa on nyt jatkuvuus tulevien hallituskausienkin aikana. - On tärkeää, että parlamentaarisesti voidaan jakaa laajasti sama analyysi ja tilannekuva siitä, että puolustuksen resursseja on nostettava, Bergbom sanoo.

Eduskunnan suullinen kyselytunti meni melko pitkälle siten, että oppositio - joka itse ei ole saanut aikaiseksi yhtäkään talous- tai työllisyysarvioitua kasvuesitystä - yritti grillata hallitusta kasvutoimien puutteesta.

Valtiovarainministeri Riikka Purra kommentoi luottoluokittaja Fitchin muuttunutta arviota.