Tehtaat Suomessa lopahtavat, mutta rasisminvastainen teollisuus porskuttaa. Savu nousee virastojen, valtuutettujen ja tutkimuslaitosten piipuista. Rasisminvastaisia rakennelmia, viljelmiä, koneistoja, tuotantopäällikköjä ja spesialisteja piisaa. Verorahoitteiset kanta-asiakkaat tyhjentävät ajatushautomoiden ja -munimoiden kennot.  Lue lisää >

Woke-henkinen ihmisten maalittaminen on yhä voimissaan. Aikoinaan Suomessa ”canceloitiin” Herra Heinämäen Lato-orkesterin intiaanihahmo ja juuri nyt kamppaillaan Katariina Sourin saamelaisnaisesta. Yhdysvalloissa viimeisin ”kulttuurisen omimisen” kohu liittyy siihen, saako yhdeksänvuotias poika käyttää sulkapäähinettä jalkapallopelissä, jos hän itse on intiaaniheimon jäsen.  Lue lisää >

Akateemisen vasemmiston hellimä ajatus, että “kulttuurinen omiminen” olisi jollakin tapaa epäeettistä, on hämmentänyt tavallisia ihmisiä viime vuosina. Kohut intiaanipäähineiden tai saamelaispukujen käytöstä kuulostavat äärimmilleen viritetyn edistykselliseltä ja suvaitsevaiselta identiteettipolitiikalta. Kohujen taustalla piilevä ajattelutapa on pikemminkin edistyksen ihanteen hylkääminen ja muukalaiskammo, kirjoittaa University of Surreyn englantilaisen kirjallisuuden opettaja Neema Parvini Quillette-verkkolehdessä.  Lue lisää >

”Yhdelläkään intiaanilla ei ole mitään perustetta loukkaantua, jos Pikku Kakkosessa lastenohjelmassa hyväntuulinen näyttelijä pistää roolissaan sulkapäähineen päähänsä. Ainut, kenellä on oikeus loukkaantua, on lintu, jonka kehosta intiaani on sulat ottanut ja eksotisoinut omiin tarkoitusperiin.” Näin pohtii Sebastian Tynkkynen (ps.), joka avaa blogikirjoituksessaan kulttuuriseen omimiseen liittyviä ristiriitoja.  Lue lisää >