Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Onni Rostilan kolumni: Laitaoikeiston menestysresepti

Perussuomalaiset: Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti on palkansaajaa kurittavaa sosialismia

Peltokangas tyrmää opposition vaihtoehtobudjetit: SDP kurittaa autoilijoita ja keskusta eksyy linjauksissaan

Rantanen tapasi Pohjoismaiden ministerikollegansa – velvoittavuus kotoutumisessa nousee pohjoismaiseksi linjaksi

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton

Etla:  44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla

Afganistanilainen ampui kahta kansalliskaartilaista Washingtonissa

Pirkanmaan uusi vankila nousee Lempäälään – valmistuu 2030-luvun alussa

Opposition pakolaishuutokauppa toisi jopa 1,75 miljardin lisälaskun veronmaksajille

Keskusta esittää julkisen talouden vahvistamista massamaahanmuutolla – Purra: ”Tätäkö maakunnissa halutaan?”

Eurooppa, johon uskoimme, on hitaasti kuolemassa – ”Tästä ei voi enää vaieta”

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?

Lehtiväite: Minnesotan sosiaaliturvapetosten rahoja on päätynyt terroristijärjestölle Somaliaan

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin

Antikainen: Keskusta haluaa Suomesta koko maailman sosiaalitoimiston

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu

rahankeräys

Kansanedustaja Ari Koponen ehdottaa toimenpidealoitteessaan kehitysavun uudistamista. Koposen mielestä kehitysapu, jota valtio maksaa verovaroista tänä vuonna huimat 1 275 miljoonaa euroa, tulisi jatkossa perustua vapaaehtoisiin lahjoituksiin. Näin ollen suomalaiset voisivat itse vaikuttaa Suomen antaman kehitysavun määrään.

&#8211; Tästä loistavana esimerkkinä toimivat Ukrainan katastrofikeräykset, joihin Ylen selvityksen mukaan Suomessa toimivien avustusjärjestöjen kautta on tehty yhteensä yli 53 miljoonan euron edestä lahjoituksia pääsiäiseen mennessä, Ari Koponen sanoo.
Kaikki eivät halua maksaa
Ulkoministeriön hallinnon alle tulisi perussuomalaisten kehitysapumallin mukaisesti perustaa rahasto erillisiä keräyksiä varten. Keräyksiin kansalaiset voisivat sitten Koposen mukaan itse helposti lahjoittaa rahaa tärkeäksi kokemiinsa kohteisiin; esimerkiksi sääasemien tai koulujen perustamiseksi.
Yksi vaihtoehto on olla osallistumatta kehitysapurahaston tukemiseen lainkaan.
&#8211; Periaatteena olisikin, että jokainen joka kykenee ja katsoo asian tärkeäksi voisi lahjoittaa haluamansa summan. Esimerkiksi ulkoministeriö myönsi viime vuonna yli 7 miljoonan euron investointituen Etiopian ilmatieteenlaitokselle. En usko, että suomalaiset olisivat halunneet tätä maksamillaan verorahoillaan kustantaa, Koponen sanoo.

Koponen: ”Jokaisen täytyy saada itse päättää, paljonko haluaa maksaa kehitysapua”

Elokapina työllistää jälleen poliisia ympäri Helsingin keskustaa. Poliisin hajotettua Mannerheimintien liikenteen katkaisseen mielenosoituksen liike on jatkanut protestointiaan sekä Pikkuparlamentin puistossa että Valtioneuvoston linnan edessä. Perussuomalaisten Sanna Antikainen jätti toimenpidealoitteen 500 euron palkanlisästä jokaiselle niskuroivia mielenosoittajia valvomaan määrätylle poliisille.

&#8211; Elokapina elämöi ympäri kaupunkia ja työllistää jo ennestään resurssipulasta kärsivää poliisia, jolla olisi tärkeämpiäkin tehtäviä kuin niskuroivien aktivistien valvominen. Elokapinaa ei näytä häiritsevän tippaakaan se, että heidän mielenosoituksensa tuhlaavat poliisin hälytystehtäviin tarvitsemia resursseja, kenttäpoliisien jaksamisesta puhumattakaan, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen moittii.
Yhteiskuntarauha ja turvallisuus vaarassa
Poliisille yhteistyöhaluttomat mielenosoittajat aiheuttavat lisätyötä etenkin ylitöiden muodossa, sillä mielenosoitusten valvominen sitoo poliisin resursseja, mutta samalla tarvitaan riittävästi työvoimaa hälytystehtäviä varten. Iltalehden poliisilta saamien laskelmien mukaan yhden päivän mielenosoitus säilöönottoineen maksaa veronmaksajille 84 000 euroa.
&#8211; Kenttäpoliisit joutuvat tekemään ylitöitä, jotta poliisi pystyy hoitamaan perustehtävänsä. Mielenosoittajat vaarantavat toimillaan sekä yhteiskuntarauhan että ihmisten turvallisuuden, mutta se ei näytä heitä haittaavan. Kaikki sympatiani ovat niiden kenttäpoliisien puolella, jotka tätä sirkusta joutuvat valvomaan.
&#8211; Olenkin jättänyt toimenpidealoitteen 500 euron korvauksesta, joka maksetaan palkanlisänä jokaiselle poliisille, joka on komennettu valvomaan niskuroivia mielenosoittajia, Antikainen kertoo.
Taustajärjestöä epäillään rahankeräysrikoksesta
Myös Elokapinan taustalla toimiva Elonvaalijat ry on lähiaikoina saanut kyseenalaista julkisuutta epäillystä rahankeräysrikoksesta. Poliisi on vaatinut yhdistyksen varoja vakuustakavarikkoon ja epäilee sen rikkoneen rahankeräyslain kuudetta pykälää, jonka mukaan rahankeräystä ei saa järjestää selvästi yleistä järjestystä tai turvallisuutta vaarantavan tai lainvastaisen toiminnan rahoittamiseksi.
Poliisi epäilee myös, että yhdistys on ylittänyt sille hyväksyttyjen rahankeräysilmoitusten enimmäismäärät.
Onko laki kaikille sama?
&#8211; Oikeuslaitos on lakkauttanut viime aikoina sellaisia järjestöjä, kuten Pohjoismaisen vastarintaliikkeen ja United Brotherhoodin, joiden oikeus katsoi toimineen olennaisesti vastoin lakia ja hyviä tapoja. Pian nähdään, koskeeko laki myös Elokapinaa, vai pyhittääkö tarkoitus keinot.
&#8211; Mikäli laki on kaikille sama, järjestäytyminen lainvastaista toimintaa varten ja rikosten tekeminen toiminnan rahoittamiseksi eivät ole hyväksyttävää toimintaa, vaan näin toimiva yhdistys tulee lain mukaan lakkauttaa, olipa kyse moottoripyöräjengistä tai anarkisteista, Antikainen pohtii.
Antikainen on jättänyt tänään eduskunnalle aloitteen koskien poliiseille maksettavaa mielenosoituslisää.
&nbsp;

Antikainen vaatii palkanlisää niskoittelevia mielenosoittajia kaitsemaan joutuville poliiseille: ”Kaikki sympatiani ovat niiden kenttäpoliisien puolella, jotka tätä sirkusta joutuvat valvomaan”

Eduskunta keskusteli tiistaina kuntavaalien siirrosta ja perustuslakivaliokunnan mietinnöstä asiaan liittyen. Perussuomalaisten kansanedustaja Jenna Simula löysi hallituksen esityksestä myös huolestuttavia epäkohtia liittyen vaalirahoitukseen.

Perustuslakivaliokunta huomautti valtioneuvostoa muun muassa vaalien siirron myöhäisestä ajankohdasta ja kuntien epäselvästä ohjeistuksesta. Hallitus ei ole tehnyt esitystä vaalirahoituslain muuttamiseksi, eikä asiaa myöskään sivuttu perustuslakivaliokunnan mietinnössä.
&#8211; Jos ehdokas on saanut keräyksellään merkittävää vaalirahoitusta jo lokakuussa, tuleeko se ilmoittaa vai ei? Miten käy vaalirahoituslaissa tarkoitetun avoimuuden, jos lokakuun 18. päivän ja joulukuun 13. päivän välissä saatuja lahjoituksia ei tarvitse julkaista, ja tuleeko tuolla välillä vaalirahan vastaanottajista rikollisia? perussuomalaisten kansanedustaja Jenna Simula ihmetteli täysistunnossa.
Onko asia mietitty loppuun asti?
Rahankeräyslain mukaan vaalikeräys saadaan järjestää aikaisintaan kuusi kuukautta ennen vaalipäivää alkavan ja viimeistään kaksi viikkoa vaalipäivän jälkeen päättyvän vaalikampanjan kulujen kattamiseksi. Simula totesi, että lokakuun ja joulukuun välillä vaalirahoitusta keränneet ovat toimineet senhetkisen tiedon ja lain mukaan, mistä ei tietenkään pitäisi tulla minkäänlaisia sanktioita.
Simula peräänkuulutti puheenvuorossaan vaalirahoituslain keskeisimpien arvojen perään ja pohti, onko asia mietitty ministeriön suunnalta loppuun asti.
&#8211; Erityisesti vaalirahoituksen avoimuuteen liittyvät seikat kiinnostavat toivottavasti myös hallitusta, Simula kiteytti.
&nbsp;

Simula huolissaan perustuslakivaliokunnan kuntavaalien siirtoa koskevasta mietinnöstä: ”Jääkö vaalirahaa piiloon?”

Unicef-kävely on alakouluissa järjestettäväksi tarkoitettu liikuntatempaus, jonka puitteissa haalitaan rahaa Unicefin omiin hankkeisiin. Kävelyllä rahaa kerrytetään epäsuorasti, kävelylle osallistuvien koululaisten avulla, joita kehotetaan hankkimaan sposoreita. Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen ja europarlamentaarikko Laura Huhtasaari esittävät Unicefille kritiikkiä.

Unicef esittää, että yhdessä liikkumalla on mahdollisuus edistää hyvää koulunkäyntiä lapsille Myanmarissa, yhdessä Aasian köyhimmistä maista. Unicefin mukaan kävelyn voi järjestää koulun vapaasti valitsemana ajankohtana ja se on helppo toteuttaa opetusryhmittäin.
Unicef-kävely kuitenkin edellyttää kävelylle osallistuvien lapsien hankkivan rahakkaita ”sponsoreita,” jotka yleensä ovat koululaisten vanhempia. Sponsori olisi löydettävä jo ennen kävelyä.
Sponsorin varoja kanavoidaan Unicefille, joka kertoo käyttävänsä rahat koulunkäyntiin Myanmarissa.
Ohjeet verkosta
Unicef-kävelyn <a href="https://www.unicef.fi/unicef-kavely/">verkkosivulla</a> kerrotaan valmistautumisohjeet:
&#8221;Ennen tapahtumaa oppilaat hankkivat lähipiiristään sponsoreita, jotka lupaavat lahjoittaa valitsemansa summan jokaisesta oppilaan kävelemästä kierroksesta. Sponsorina voi toimia kuka vain vanhemmista isovanhempiin ja naapureista paikallisyrittäjiin. Koulussa tutustutaan tapahtumapaketin sisältöjen avulla UNICEFin työhön ja lasten elämään ja kouluarkeen Kaakkois-Aasiassa sijaitsevassa Myanmarissa. Jokainen koulu saa räätälöidyt sähköiset materiaalit heti ilmoittautumisen yhteydessä.&#8221;
Unicef osallistuu tempaukseen lähettämällä lapsille UNICEF-kävelypassit jokaisesta suorituksesta.
Tapahtumapaketissa on kaikki tarvittava kävelypäivän toteuttamiseen. Tarrojen, passien ja sponsorikuorten lisäksi koulut saavat aamunavauksen ja lyhytdokumenttielokuvan UNICEFin työstä. Materiaalien parissa koko koulu voi virittäytyä tapahtumaan.
Suorituksista kerätään tarroja
Tapahtumapäivänä kävelyn varrella kerätään tarroja. Oppilaat saavat tarran Unicef-kävelypassiin jokaisesta suorituksesta. Tarrojen, passien ja sponsorikuorten lisäksi koulut saavat aamunavauksen ja lyhytdokumenttielokuvan Unicefin työstä. Materiaalien parissa koko koulu voi virittäytyä tapahtumaan.
Lapsen hankkimien sponsorien odotetaan lahjoittavan rahaa kävelytapahtuman jälkeen, jolloin sponsorien olisi maksettava tarroja vastaava summa Unicefille.
Oppilaat näyttävät sponsoreille passiin keräämänsä tarrat. Sponsori kertoo lupaamansa lahjoitussumman tarrojen määrällä ja tekee lahjoituksen tuloksen mukaan. Lukuvuonna 2020–2021 Unicef-kävelyillä tuetaan laadukasta koulunkäyntiä Kaakkois-Aasiassa sijaitsevassa Myanmarissa.
Unicef-kävelyjä on järjestetty jo parikymmentä vuotta, ja mielipiteet vaihtelevat. Vaikka osallistumisen sanotaan olevan vapaaehtoista, koulun yhteydessä järjestettävään tapahtumaan liittyvä rahan kerääminen on omiaan aiheuttamaan sosiaalisia paineita, varsinkin näinä aikoina, sillä monessa lapsiperheessä rahat ovat tiukassa.
”Vaikka kuinka monta sponsoria”
Unicef-kävelyn verkkosivulla on video, jossa ohjeistetaan, miten sponsori löytyy kätevästi. Videolla Unicefin kouluvierailijaksi itsensä esittelevä, Emma-niminen nainen kertoo näin:
&#8211; Ennen Unicef-kävelyä hankitaan sponsori, joka voi olla ihan kuka vaan tuttu ja turvallinen aikuinen: huoltaja, naapuri tai vaikka isoäiti. Sponsoreita voi olla vaikka kuinka monta. Sponsori kirjoittaa kuoreen nimensä ja summan, jonka lupaa maksaa jokaisesta kierroksesta, jonka sä kävelet Unicef-kävelyssä. Mitä enemmän kävelee, sitä enemmän rahaa kertyy Myanmariin lasten koulutukseen.
Emma jatkaa:
&#8211; Kävelypäivän jälkeen sä näytät sponsorille passiin keräämäsi tarrat ja sponsori kertoo lupaamansa summan tarrojen lukumäärällä ja sponsori lahjoittaa rahat saamiensa ohjeiden mukaan verkkopankissa.
Unicefilla omat poliittiset ja ideologiset tavoitteet
Perussuomalaisten kansanedustajan Olli Immosen mukaan rahankeräykset kouluissa olisi lopetettava kokonaan. Immonen katsoo, että perusopetuksen tulisi muutenkin olla poliittisesti ja ideologisesti sitoutumatonta ja neutraalia.
&#8211; Täytyy ymmärtää, että Unicefillä, kuten muillakin hyväntekeväisyysjärjestöillä, on omat poliittiset ja ideologiset tavoitteensa, jotka ohjaavat niiden toimintaa. Ei ole oikein, että opettajat tällä tavoin kehottavat oppilaita hankkimaan sponsoreita lähipiiristään. Koulun tehtäviin eivät järjestöjen rahankeräykset kuulu. Rahankeräykset asettavat oppilaat myös eriarvoiseen asemaan, Immonen sanoo.
Hän korostaa, että hyväntekeväisyysjärjestöjä ei saa päästää keräämään rahaa alaikäisiltä lapsilta, joiden ymmärrys rahasta on vielä vaillinainen, ja joiden päätöksiin rahan käyttämisestä opettajalla on olennainen vaikutus.
&#8211; Sen, osallistuuko oppilas tai hänen perheensä hyväntekeväisyyskeräyksiin, tulee olla perheen ja oppilaan yksityisasia. Siihen ei saa koulun henkilökunta vaikuttaa asettamalla oppilaalle paineita.
Myös perussuomalaisten europarlamentaarikko Laura Huhtasaari suhtautuu kriittisesti Unicef-kävelyyn.
&#8211; Lähtökohtaisesti koulun pitäisi pyrkiä sellaiseen toimintaan, jossa vanhemmilta ei edellytetä taloudellisia panostuksia. Tuo helposti johtaa oppilaiden keskinäiseen ryhmäpaineeseen ja siten ikävään tilanteeseen, jos rahat ovat perheessä muutenkin vähissä, Huhtasaari sanoo.
&nbsp;

Unicef lähettää alakoululaiset kävelylle ja samalla kerjäämään rahaa vanhemmiltaan – ”Järjestöjen rahankeräykset eivät kuulu kouluihin”