Saksa

Yleisradion A-Talk-ohjelma käsitteli eurooppalaisen ”laitaoikeiston” kiihtyvää nousukiitoa. Studiossa sosialisti ja elinkeinoelämän edustaja löysivät yhteisen sävelen yksiulotteisesta talousajattelusta. Keskustelijat vaikenivat visusti maahanmuuton ongelmista.

Oikeistolainen AfD-puolue voitti osavaltiovaalit demarien hallitsemassa Mecklenburg-Etupommerissa ja vasemmistolainen Linke-puolue Berliinissä. Kummatkin löivät vahvoilla luvuilla osavaltioiden entiset valtapuolueet demarit ja kristillisdemokraatit. Liittokansleri Merzin puolue tipahti Mecklenburg-Etupommerissa kokonaan parlamentista. Seuraukset yltävät koko Saksaa. Vain 30 prosenttia saksalaisista pitää CDU:ta enää kansanpuolueena.

AfD voitti osavaltiovaalit Mecklenburg-Etupommerissa ja vasemmistopuolue Linke Berliinissä. Molemmat saivat ennakkotuloksen perusteella huomattavasti enemmän ääniä kuin edellisvaaleissa. Liittokansleripuolueelle CDU:lle tuli kummassakin vaalissa historiallinen tappio.

Saksalainen politiikka järisee Vaihtoehto Saksalle -puolue AfD:n voitettua Saksi-Anhaltin vaalit. Osavaltion tähänastinen valtapuolue ja koko Saksaa hallitseva Kristillisdemokraattinen Unioni CDU kärsi historiallisen tappion. Maahanmuutto, rajavalvonta, talous ja energiapolitiikka sekä koulutus nousivat tärkeimmiksi äänestyskriteereiksi. Erityisen innokkaasti AfD:lle antoivat ääniään nuoret ja ensikertalaiset.

Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää kannusti suomalaisia poliitikkoja ja turvallisuudesta vastaavia toimijoita syvempään yhteistyöhön Puolan kanssa jo kaksi vuotta sitten. Nyt Helsingin yliopistossa vaikuttava professori arvioi Puolasta olevan tulossa uusi suurvalta ja Euroopan unionin sotilaallinen johtohahmo.

Saksan vaihtoehtopuolueen AfD:n Sachsen-Anhaltin vaalien kärkiehdokkaan Ulrich Siegmundin mukaan ehdottoman enemmistön saaneen puolueen on kyettävä näyttämään jo sadan ensimmäisen hallituspäivänsä aikana konkreettisella tavalla, mihin suuntaan se on matkalla. Vastaansa AfD on saanut kirkot, ammattiyhdistysliikkeen, Antifan ja suuren joukon kampanjoita. Puolueen menestys heijastuu vahvalla tavalla koko Saksan politiikkaan.

Itävallan hallituksen Eurooppa ja integraatioministeri esittää vakavia syytöksiä Espanjalle Ceutan tilanteen kärjistymisestä. Hän vaatii tehostamaan välittömästi EU:n ulkorajojen valvontaa. Ministeri reagoi näin myös sosiaalisessa mediassa leviäviin uutisiin mahdollisesta uudesta joukkorynnistyksestä Marokon rajan yli elokuun puolivälissä.

Perussuomalainen Nuoriso vaatii, että turvallisuusuhaksi tunnistetut islamistit on suljettava turvasäilöön, jotta nämä eivät kykenisi toteuttamaan terrori-iskuja.

Berliinissä Pride-juhlaan tehdystä islamistisesta terrori-iskusta etsitään libanonilaistaustaista Saksan kansalaista 21-vuotiasta Abdoul Balloutia. Hänet tunnetaan yhteyksistään radikaaliuskonnollisiin islamistisiin piireihin. Kaikki Pride-tilaisuudet on Berliinissä peruttu. Asemien, lentokenttien ja rajojen valvontaa on tehostettu. Ministeri pelkää uusia iskuja.

Saksaa järkyttää jälleen uusi veitsihyökkäystapaus. Trierin yliopistossa historiaa opiskeleva 22-vuotias saksalainen Marius Dick oli palaamassa 15. heinäkuuta ostoksiltaan kun samanikäinen afganistanilainen Sajad M. hyökkäsi avoimella kadulla leipäveitsi kädessä hänen kimppuunsa. Vanhemmat vaativat saksalaisilta poliitikoilta täyskäännöstä suhteessa rikollisiin maahantulijoihin.

Me menetämme tämän maan on nimeltään saksalaisen tutkivan toimittajan Liv von Boetticherin ajankohtainen kirja, johon hän on haastatellut laajalla otannalla saksalaisia poliiseja heidän kokemuksistaan Saksassa vallitsevasta rikollisuudesta ja sisäisestä turvallisuudesta. Hän avaa kirjassaan asioita, jotka saksalainen politiikka haluaisi lakaista mieluiten maton alle. Rikollisuuden kasvun keskeisiä tekijöitä ovat olleet kontrolloimaton maahantulo, puuttuva integraatio, järjestäytynyt rikollisuus sekä valtion kyvyttömyys ja haluttomuus puuttua tapahtumien kulkuun.

Itä-Uudenmaan käräjäoikeus on tuominnut Malesiassa asuvan Fortanias Ignatius Anak Sitenin kahden vuoden ja kuuden kuukauden ehdottomaan vankeuteen törkeästä huumausainerikoksesta. Hänen matkalaukuistaan löytyi Helsinki-Vantaan lentoasemalla lähes 32 kiloa kannabista.

Ruotsalaisen toimittajan kokoama sadan oikeustapauksen selvitys kuvaa, kuinka poliittisen islamin pukeutumissääntöjä uhmanneita tyttöjä on Ruotsissa pahoinpidelty, kuristettu ja uhattu tappamisella.

Saksa on Suomelle keskeinen kauppakumppani. Suomen viennin arvo pelkästään Hampuriin oli viime vuonna yli 200 miljoonaa euroa, kertoo ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio.

Lähes joka toinen berliiniläisen peruskoulun yhdeksännen luokan muslimioppilas asettaa uskonnon määräämät säännöt koulusääntöjen edelle. Islamismi ja antisemitismi lisäävät paineita koulujen toimintaan. Uskontopohjaiset konfliktit ja väkivalta ovat lisääntymässä.

Yhdysvaltalaisen teknomiljardöörin Elon Muskin joutumisella kerta toisensa jälkeen Saksan valtamedian ja siellä erityisesti Saksan yleisradion hampaisiin ei ole mikään sattuma. Häntä pidetään vastakampanjoista huolimatta vauhdilla suosiotaan kasvattavan AfD-puolueen tukijana. Tällä kertaa Muskin mustamaalamisessa saatettiin mennä liian pitkälle.

Saksan demaripuolueen toisen puheenjohtajan ja liittokansleri Friedrich Merzin (CDU) johtaman mustapunahallituksen työ- ja sosiaaliministeri Bärbel Basin (sd) liittopäivillä esittämä väite, jonka mukaan ”kukaan ei vaella maahan sosiaalijärjestelmämme takia” on nostattanut vastalauseiden myrskyn. Häntä syytetään silmien ummistamisesta tosiasioilta. Samaan aikaan saksalainen sosiaalijärjestelmä on ajautumassa pahaan rahapulaan.

Viranomaiset eivät ole todenneet Leipzigin paljon uhreja vaatineessa ihmisjoukkoon ajamisessa poliittisia tai uskonnollisia motiiveja. Saksassa oikeus käsittelee parhaillaan myös kahta muuta autolla tehtyä tuhoisaa attentaattia. Toisessa niistä tekijä sanoo saaneensa käskyn Allahilta ja haluneensa tulla marttyyriksi.

Talousvaikeuksissa painiskeleva Saksa hillitsee siirtolaisvirtaa listaamalla yhä useampia maita turvallisiksi. Näistä maista tulevia ei pidetä suojelun tarpeessa olevina, ja viranomaiset palauttavat heidät nopeasti. Taustalla vaikuttavat myös EU‑parlamentin päätökset.

Saksassa asuvat syyrialaiset pitävät utopistisena liittokansleri Friedrich Merzin (CDU) näkemystä, että 80 prosenttia yli 930 000 Assadin hirmuvaltaa ja sisällissotaa paenneista syyrialaisista palaa nopeasti takaisin kotimaahansa. Syyrialaiset ovat työllistyneet Saksassa muita pakolaisryhmiä paremmin. Varjopuoli on, että he pitävät kärkipaikkaa myös rikostilastoissa.

Saksan kristillisdemokraattinen liittokansleri Friedrich Merz ilmoitti maanantaina pyrkivänsä siihen, että noin 80 prosenttia Saksassa oleskelevista yli 900 000 syyrialaisista voisi palata kotimaahansa kolmen vuoden kuluessa. Merz teki ilmoituksen yhteisessä lehdistötilaisuudessa Syyrian siirtymävaiheen presidentin kanssa Berliinissä.

Saksalaisia innostetaan ilmiantamaan toisiaan matalalla kynnyksellä rasismista, vihapuheesta, syrjinnästä ja muusta epäilyttävästä toiminnasta, kuten äärioikeistolaisuudesta. Ilmoituksia voi jättää satoihin julkisiin ja yksityisiin toimipisteisiin ja nimettömänä myös netissä. Ilmiannettujen suojaksi on perustettu nyt myös ilmiantojen ilmiantokeskus.

Perussuomalainen europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen ehdottaa EU:lle uutta pakettia, joka olisi samaan aikaan sekä energiapaketti, omavaraispaketti että ilmastopaketti. Paketin nimi olisi ydinvoimapaketti. Valitettavasti EU:n suuret jäsenmaat ovat kuitenkin kulkemassa täysin toiseen suuntaan luovuttuaan tai suunnitellessaan luopuvansa ydinvoimasta kokonaan.

Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra esittää, että Suomessakin otettaisiin käyttöön työvelvoite maahanmuuttajille sosiaaliturvan saamisen edellytyksenä.

Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen vaatii Suomea ottamaan käyttöön mallin, jossa työkykyisillä ja työttömillä turvapaikanhakijoilla on velvoite osallistua yleishyödylliseen työhön. Saksassa vastaava käytäntö on jo käytössä, ja kieltäytymisestä seuraa avustusten leikkaaminen.

Kunnat voivat Saksassa määrätä turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin pientä korvausta vastaan. Työstä kieltäytyvä menettää osan avustuksistaan. Useat poliitikot haluavat laajentaa saman käytännön kaikkiin työkykyisiin sosiaaliavun saajiin. Vuonna 1993 säädetty laki on palaamassa aktiiviseen käyttöön poliittisten ristiriitojen aiheuttaman tauon jälkeen.