työttömyys

Ruotsin ammattiliittojen keskusjärjestö LO ja kuntia sekä alueita edustava SKR omaavat täysin erilaisen näkemyksen siitä, mihin suuntaan maan väestönkehitys on menossa. Tutkimustiedon mukaan LO on oikeassa ja työikäisen väestön määrä on oikeasti kasvamassa. Työvoimapulaa ei siten ole näköpiirissä - jos nousevista polvista on työntekijöiksi.

Työttömyssluvut ovat surullista katseltavaa sekä Suomessa, että Ruotsissa. Eräänä syynä kehnoon tilanteeseen on voimakas maahanmuutto. Kielitaidottomuus ja alhainen koulutustaso vaikeuttavat tilannetta entisestään ja kaiken lisäksi huono-osaisuus tuppaa periytymään.

Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelma aloittaa talousaiheiden sarjan, jonka ensimmäisessä jaksossa käsitellään julkistalouden ja kansantalouden nykytilaa ja niiden haasteita. Onko Suomessa kasvu lähivuosina mahdollista? Mukana on vahvaa talousosaamista: valtiotieteiden tohtori Heikki Koskenkylä ja taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén ruotivat taloustilannetta ja esittävät myös uudistusehdotuksia.

Eduskunta hyväksyi keskiviikkona hallituksen esityksen niin kutsutusta 3/6 kk -säännöstä, joka velvoittaa ulkomaalaisen työntekijän työllistymään kolmen tai kuuden kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä – tai poistumaan maasta.

Ylen artikkeli vuodelta 2009 kertoi, että 46 prosenttia Suomessa asuvista somaliäideistä asui tuolloin yksin lastensa kanssa. Yhtenä selittävänä tekijänä jutussa pidettiin moniavioisuutta, sillä Suomessa voi kihlautua useamman henkilön kanssa.

Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelman uudessa jaksossa pohditaan työperäisen maahanmuuton taloudellisia ja turvallisuuspoliittisia vaikutuksia Suomelle. Sisäministeri Mari Rantanen näkee, että yleisesti ilmapiiri ja suhtautuminen maahanmuuttoon on muuttunut erilaiseksi jo koko Euroopassa. - Suhtautuminen maahanmuuttoon on tullut järkiperäisemmäksi, eli nyt osataan jo katsoa paremmin myös massamaahanmuuton haitallisia vaikutuksia eri maille.

Suomen Uutiset Show'n uudessa jaksossa pohditaan työperäisen maahanmuuton taloudellisia ja turvallisuuspoliittisia vaikutuksia Suomelle. Perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä katsoo, että pikemminkin Suomessa kannattaisi pyrkiä muuttamaan talouden rakenteita niin, että järjestelmä tukisi kasvua ja työllisyyttä.

Viime vuosina usein Suomessa kuultu hokema ”Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa” ei pidä paikkaansa, osoittaa ajatuspaja Suomen Perustan päivitetty tutkimus maahanmuuton kuntakohtaisista talousvaikutuksista.

Argentiinasta kuuluu kummia. Hyperinflaatio on taitettu ja talous kasvaa. Presidentti Javier Milein anarkokapitalismi näyttäisi vuoden kokemuksella sittenkin toimivan. Milei on ankarasta vyönkiristyksestä huolimatta säilyttänyt kansan tuen, eikä sosiaalinen tahi taloudellinen katastrofi toteutunut. Ajatukset alkavat itää Suomessakin.

Keskustan talousvaihtoehdossa Suomeen tuotaisiin vuosittain 40 000 uutta maahanmuuttajaa. Kepu jopa antaisi yrityksien vapaasti poimia lisää halpatyövoimaa maailmalta, eikä poliitikoilla olisi sananvaltaa asiassa.

SDP:n tuoreesta vaihtoehtobudjetista ilmenee, että demarit tahtoo kiristää verotusta - ja samalla kanavoida koko ajan yhä enemmän lisää veronmaksajien rahaa ulkomaille ja maahanmuuttoon.

Vuoden 2025 budjetin lähetekeskustelu eduskunnassa jatkuu vilkkaana. Oppositio nostaa kerta toisensa jälkeen, aina hieman eri sanoin, esiin kaksi asiaa: valtion velkaantumisen ja siihen liittyvät säästöt ja sopeutustoimet sekä työttömyyden. Valtiovarainministeri Riikka Purra haluaa muistuttaa oppositiota heidän taikalääkkeestään näihin: maahanmuutosta.

Avoimesta maahanmuuttopolitiikastaan tunnettu Kanada on päättänyt tiukentaa maahanmuuttopolitiikkaansa. Ensimmäiseksi rajoitetaan matalapalkkaisen kausityövoiman tuomista ulkomailta. Syksyllä on odotettavssa lisää rajoituksia maahanmuuton kokonaismäärään.