Taloustieteen emeritusprofessori: Työn verotusta kannattaa keventää myös ylimmissä tuloluokissa – ”Yhteiskunnalle käy kalliiksi pitää kaikkein tuottavimpia ihmisiä vajaakäytöllä”

Turun yliopiston kansantaloustieteen emeritusprofessori Matti Virén katsoo, että verotukseen heijastuva, pitkään jatkunut tasa-arvoajattelu on yksi syy sille, että korkeaa lisäarvoa tuottavaa työtä ei Suomessa aina saada tarpeeksi.

Hallitus on jo parantanut työnteon kannustimia, ja eri toimilla jo vahvistanut kaikkien kansalaisten mahdollisuuksia rakentaa omaa tulevaisuuttaan työtä tekemällä ja yrittämällä. Työnteosta on jatkossa tulossa yhä kannattavampaa, sillä etenkin pieni- ja keskituloisten työn veroja on kevennetty.

Veropolitiikalla hallitus tukee kasvua, ja valtiovarainministeri Riikka Purra on luvannut, että kokonaisveroaste tällä hallituskaudella ei nouse siihen nähden, mikä se viime hallituskauden lopussa oli.

Enemmän korkean lisäarvon työtunteja Suomeen

Työn verotusta kannattaisi kuitenkin keventää myös ylimmissä tuloluokissa, koska näin Suomeen saadaan enemmän korkean lisäarvon työtunteja, mikä hyödyttää kaikkia, professori Viren sanoo.

Kannustimien heikentämisen vuoksi moni asiantuntijatyössä työskentelevä valitsee tällä hetkellä ylitöiden tekemisen sijaan nykyään mieluummin vapaa-ajan. Marginaalivero, siis lisätuloista perittävä vero onkin nykyisellään merkittävä kannustinloukku.

– Voidaan kysyä, onko se järkevää, että niiden, joita yhteiskunnassa eniten tarvitaan, kuten lääkäreiden, ei kannata tehdä enemmän töitä, eli tällöin lääkäreiden palveluja on vähemmän saatavilla. On varmasti syytä pohtia, onko edes valtion etu pitää ylikireää verotusta, jos sen seurauksena ei haluta tehdä pitkiä päiviä.

– Tulisi tunnustaa, että yhteiskunnalle käy kalliiksi pitää kaikkein tuottavimpia ihmisiä vajaakäytöllä. Virén sanoo.

Mitä korkeampi rajavero, sitä vähemmän lisätulosta jää käteen

Korkeat palkat yhdistettynä kireään veroprogressioon saavat aikaan efektin, joka ei kannusta tuntien lisäämiseen. Käytäntö näkyy esimerkiksi siinä, että monilla hyvinvointialueilla lääkärit tekevät lyhyttä työviikkoa osa-aikaisesti.

Mitä korkeampi rajaveroaste eli marginaalivero on, sitä vähemmän lisätulosta jää käteen.

Kun palkansaajan rajaveroihin lisätään kulutusverot, korkein rajavero Suomessa oli Etlan tutkimuksen mukaan noin 66,8 prosenttia vuonna 2023.

Jos lisätuloista jopa kaksi kolmasosaa menee veroihin, niin se vaikuttaa jo siihen harkintaan, kannattaako ylitöitä enää tehdä, Virén sanoo.

– Asiaan siis kannattaa kiinnittää huomiota. Vaikka poliittisen kentän vasemmalla laidalla ajatellaankin, että verotus on aina liian kevyttä, arvioisin itse, että joissakin ammattiryhmissä aletaan olla jo kipurajalla sen suhteen, kannattaako lisää työtunteja enää tehdä sisään.

Positiivista signaalia työmarkkinoille

Uusissa, kannustavissa työn verotuksen keventämisissä kyse ei olisi välttämättä valtion mittakaavassa edes kovin suurista muutoksista, Virén sanoo.

– Nyt ei puhuta sadoista tuhansista ihmisistä, vaan ehkä tuhansista tai kymmenistä tuhansista.

– Tärkeintä olisikin lähettää positiivista signaalia työmarkkinoille. Markkinoille olisi viestittävä, että marginaaliveroa lievennetään. Ja että valtiovalta ymmärtää sen, että verotuksen on oltava kohtuullista, ja ettei hyvätuloisiltakaan ihmisiltä oteta niin paljon kuin vain saadaan revittyä irti.

Työn verotuksen keventämisen lisäksi keinona taloudellisen dynamiikan lisäämiseksi Virén esittää myös varainsiirtoveron poistoa määräajaksi. Tällöin asuntokauppa todennäköisesti vauhdittuisi, jolloin samalla poistuisi yksi este työvoiman liikkuvuuden tieltä.

– Suomen asuntomarkkinat ovat jähmeät, ja monilla paikkakunnilla asuntoa on vaikeaa saada kaupaksi. Jotain olisi siis syytä tehdä markkinoiden saamiseksi liikkeelle.

– Varainsiirtoveron tuotto on laskenut miljarditasolta, ollen tänä vuonna arviolta enää 500 miljoonan luokkaa, joten siinä mielessä veron määräaikainen poisto ei olisi mahdoton toteuttaa. Samaa on kokeiltu muissakin maissa. Toki muutakin pitäisi tehdä, ja silloin ensimmäisenä tulee vastaan yhteisöveron lasku, Virén sanoo.

Puoliväliriihestä kasvua ja säästöjä

Pääsiäisen jälkeen hallitus kokoontuu puoliväliriiheen tekemään päätöksiä julkisesta taloudesta tuleville vuosille.

Sumea maailmanpoliittinen tilanne, kuten Yhdysvaltojen uusi tullipolitiikka ja Venäjän edelleen jatkuva aggressio Ukrainassa, nostaa vaikeuskerrointa Suomelle suotuisille talousratkaisuille. Hallitukselta odotetaan etenkin kasvua suosivia veroratkaisuja ja muita kasvutoimia. Menopaineiden vuoksi uusia säästöjäkin saattaa nousta pöydälle.

Virén toteaa, että liikkumatila uusissa veroratkaisuissa edellyttää hyvin varmasti myös uusia säästöjä.

– Julkisten menojen taso on sietämätön. Pitäisin välttämättömänä lisäsäästöjä. Kivuliaitakin ratkaisuja tarvitaan.

Valtion virastot ja laitokset laihdutuskuurille

Virén kehottaa kääntämään katsetta valtion virastoihin ja laitoksiin kuten Sitraan, Yleisradioon, Luonnonvarakeskukseen ja THL:aan.

– Yksinkertaisin tapa edetä olisi tarkistaa näiden laitosten henkilöstön taso ja verrata sitä parinkymmenen vuoden takaiseen. Sitten voidaan arvioida, mikä on ollut akuutti tarve moninkertaistaa henkilöstömäärää.

– Myös kolmannen sektorin toimijoiden rahoitukseen voidaan hyvin kohdistaa säästöjä. Siinäkin ollaan vielä ikään kuin jääty kalkkiviivoille. Pidemmän päälle valtiolla ei ole varaa ylläpitää lukuisia instituutioita, joilla ei ole mitään kosketuspintaa markkinoille. Säästöjen lisäksi olisi jotain tehtävä myös kolmannen sektorin verotukselle: nykytilanne, jossa sektori ei maksa lainkaan veroja, on kestämätön. Sieltä ja kaivoksista löytyy kyllä sopivasti lisätuloja alijäämien paikkaamiseksi, Virén uskoo.