

LEHTIKUVA
Tuoko Trumpin talouspolitiikka ääniä vähemmistöiltä – USA:ssa äänestetään rodun mukaan
Mustien ja latinojen työttömyysluvut ovat Yhdysvalloissa ennätysmäisen alhaalla. Osittain tähän on vaikuttanut presidentti Donald Trumpin talouspolitiikka, joka pyrkii asettamaan oman maan kansalaiset etusijalle. Mutta tuleeko tämä näkymään ensi vuoden presidentinvaalien äänestyskäyttäytymisessä? Äänestäjien puoluevalinta määräytyy Yhdysvalloissa pitkälti sen mukaan, mitä rotua he kokevat edustavansa.
Jatkokaudelle pyrkivän Donald Trumpin presidenttikampanjassa mukana oleva Kimberly Guilfoyle kehuu Trumpin talouspolitiikkaa kolumnissaan Real Clear Politics -sivustolla.
Kirjoittajan mukaan Trumpin ajamat veronkevennykset keskituloisille, tuontitullien korottaminen ja pyrkimys rajoittaa laitonta siirtolaisuutta ovat parantaneet työssäkäyvien amerikkalaisten asemaa.
Vähemmistöille miljoonia uusia työpaikkoja
Kolumnin mukaan ylivoimaisesti suurin osa Trumpin presidenttikaudella syntyneistä uusista työpaikoista on mennyt vähemmistöjen edustajille. Vuoden 2016 lopusta lukien noin 4,5 miljoonaa uutta työpaikkaa on mennyt vähemmistöille, kun valkoiset ovat saaneet vain 700 000 uutta työpaikkaa vastaavana aikana.
Uusien työpaikkojen määrä on osaltaan näkynyt myös siinä, että liittovaltion ruokakuponkien tarvitsijoiden määrä on vähentynyt peräti 6,2 miljoonalla. Yhdysvalloissa ruokakupongit vastaavat Suomen toimeentulotukea.
Demokraatit korostavat etnisiä jakolinjoja
Kolumnisti Kimberly Guilfoyle syyttää demokraatteja siitä, että nämä pyrkivät jakamaan amerikkalaisia rodun perusteella ja korostamaan etnisiä jakolinjoja. Etnisten jakolinjojen korostaminen näkyy muun muassa siinä, että orjuudesta maksettavat rahakorvaukset ovat yksi tärkeimmistä demokraattien presidenttiehdokkaiden puheenaiheista.
Yhdysvalloissa on yleistä, että äänestäjät valitsevat puolueensa sen perusteella, mitä rotua itse kokevat edustavansa. Erityisesti tämä näkyy demokraattien kannatuksessa.
Valkoiset miehet Trumpin takana
Viime presidentinvaaleissa ovensuukyselyjen mukaan Donald Trump oli ensisijaisesti valkoisten ehdokas, kun taas Hillary Clinton oli muiden rotujen suosiossa. Valkoisista äänestäjistä 57 % äänesti Trumpia, kun taas muista kuin valkoisista 74 % äänesti Clintonia. Rotu tarkoittaa tässä yhteydessä vastaajan itsensä vapaasti valitsemaa määritelmää. Jotkut voivat identifioida itsensä useampaankin kategoriaan, kuten sekä mustiksi että latinoiksi.
Erot näkyvät vieläkin selvemmin sukupuolittain tarkasteltuina. Valkoisista miehistä 62 % äänesti Trumpia, kun taas 82 % mustista miehistä ja 63 % latinomiehistä äänesti Clintonia. Ei-valkoisille miehille puoluekanta oli siis selvästi tärkeämpi ehdokkaan valintakriteeri kuin sukupuoli. Mustista naisista peräti 94 % äänesti Clintonia.
Trump on yrittänyt kasvattaa jaettavaa kakkua suuremmaksi kaikille amerikkalaisille, mutta nähtäväksi jää, tuleeko mustien ja latinojen työtilanteen parantuminen näkymään lisä-ääninä Trumpille vuoden 2020 presidentinvaaleissa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Googlen ex-työntekijä: Yhtiö tekee kaikkensa estääkseen Trumpin uudelleenvalinnan 2020

Yhdysvaltalainen uutiskanava peukaloi tahallaan Trumpin näyttämään keltaiselta ja tyhmältä – toimittajalle potkut

Putkonen: Trumpin ilmastopolitiikka on ollut tuloksekasta

Ylelle Trump-uutisia tekevä toimittaja haistattaa Trumpille v***ua, vaatii pitämään turpansa kiinni

Trump ei aio allekirjoittaa GCM-sopimusta, julistautuu nationalistiksi – vastapainona omasta maastaan piittaamattomille globalisteille
Viikon suosituimmat

Pride-liputus närästää monissa Suomen kunnissa – vihervasemmisto jatkaa painostusta
Kesäkuu tuo mukanaan tutun rituaalin: vihervasemmisto vaatii kuntia liputtamaan sateenkaarilipulla, ja kunnat jakautuvat. Suomen lipun nostamisesta on laki. Pride‑liputuksesta ei. Kieltäytyviin kuntiin kohdistuu poliittista painostusta kuin kyse olisi virkavelvollisuuden laiminlyönnistä.

Halla-aho: Perussuomalaisten maahanmuuttokritiikki muuttunut valtavirraksi – ilman että kukaan myöntää sitä
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho arvioi Suomen Uutiset perusasiaa -ohjelman tuoreessa jaksossa länsimaiden tilannetta, maahanmuuton seurauksia ja sitä, miksi hänen vuosikymmeniä sitten esittämänsä huomiot ovat vasta nyt nousseet poliittiseen valtavirtaan.

Antikainen kauhuissaan hoivakodin potilasturvallisuustapauksesta: Hoitajat kirjoittivat raportteja käännössovelluksella, toimitusjohtaja kaunisteli jäljet
Yle uutisoi vakavasta potilasturvallisuustapauksesta kotihoitoyhtiö Keltakulta Hoivassa Uudellamaalla. Hoitajat kirjoittivat asiakkaiden hoitoraportteja käännössovellusten avulla, ja kun kirjaukset paljastuivat, toimitusjohtaja kävi siistimässä ne jälkikäteen. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kritisoi tapausta ankarasti.

Helsingissä käytettiin satoja miljoonia euroja pyöräilyyn – mutta buumi jäi tulematta
Helsinki on käyttänyt lähes 200 miljoonaa euroa pyöräilyinfrastruktuuriin. Tuore väitöstutkimus Helsingin yliopistosta osoittaa, että rahat eivät ole muuttaneet kaupunkilaisten liikkumistottumuksia.

Autot ja asunnot paloivat Belfastissa – turvapaikanhakijan tekemä raaka puukkohyökkäys raivostutti britit
Henkilöautot, bussit ja asunnot paloivat soihtuina yössä, kun raaka veitsihyökkäys kärjistyi katuväkivallaksi eri puolilla Pohjois-Irlantia. Belfastissa tapahtunut puukotus oli saanut ihmiset suunniltaan. Sudanilaismies viilteli hirvittävästi uhriaan keittiöveitsellä ja kuvat sosiaalisessa mediassa kiihdyttivät kansalaiset raivoon.

Nieminen: Huumerikollisuus paisui jo vuosia sitten – viranomaiset varoittivat, Marinin hallitus peitteli ongelmia
Poliisina ja tutkinnanjohtajana työskennellyt perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen arvioi, että huumerikollisuuden kansainvälistymisen ensimerkit sekä nuorten rikollisuuden ongelmat olivat nähtävissä jo vuosia sitten. Hänen mukaansa viranomaiset ja poliitikot eivät kuitenkaan käsitelleet kehitystä julkisuudessa riittävän avoimesti.

Vihervasemmisto järkyttyi kansalaisuuslain kiristyksistä: Kansalaisuuskokeesta ”psykologista stressiä” maahanmuuttajille
Eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä hallituksen esitys kansalaisuuslain kiristämisestä, jonka näkyvin uudistus on uusi kansalaisuuskoe. Kansalaisuuskokeen suorittamisvelvoitteesta järkyttynyt vasemmisto-oppositio perustelee kielteistä kantaansa muun muassa mahdollisella psykologisella stressillä, jota kokeen suorittaminen saattaa aiheuttaa kansalaisuutta hakeville.

Vihervasemmiston mukaan kansalaisuuskoe aiheuttaa psykologista stressiä maahanmuuttajille – Koponen: ”Edes oma mielikuvitus ei olisi riittänyt tuollaiseen selitykseen”
Eduskunta hyväksyi keskiviikkona kansalaisuuslain kolmannen kiristyspaketin. Lain myötä kansalaisuuden vaatimuksiin tulee kansalaisuuskoe. Vasemmisto-opposition perustelut uudistuksen vastustamiselle hämmentävät perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koposta.

Yle paljastaa: Vanhukset eivät tienneet, saivatko lääkkeensä – SDP viittaa kintaalla kielitaidottomien hoitajien aiheuttamille ongelmille
Yle julkisti eilen selvityksen kotihoitoyhtiö Keltakullan hoivasta: Osa hoitajista ei kyennyt vastaamaan suomeksi edes yksinkertaisiin kysymyksiin. Hoitajat laativat asiakaskirjaukset käännössovelluksen avulla. Tapaus on jälleen todiste ongelmasta, josta perussuomalaiset ovat varoittaneet jo vuosia – ja jota SDP on pyrkinyt vähättelemään ja selittämään pois.

Mäkelä: Perussuomalaisten pitkään peräänkuuluttamat uudistukset toteutuvat
Perussuomalaisten pitkä ja johdonmukainen työ Suomelle elintärkeiden uudistusten toteuttamiseksi on tuottanut tulosta myös vuonna 2026. Kiristyksiä on tullut muun muassa maahanmuuttoon ja vankeusrangaistuksiin, minkä lisäksi hallitus on korjannut ennätysmäärän edellisten hallitusten tekemiä, Suomea heikentäviä päätöksiä.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää













