

LEHTIKUVA
Tuulivoimaloiden rakentamisen kokonaisuus ei ole kenenkään hanskassa
Tuulivoimaloiden sijottaminen sähköntuotannon näkökulmasta ihanteellisesti edellyttää sekä varmatuulista paikkaa että pääsyä voimajohtoihin. Länsirannikolle Porista Lappiin on noussut suuri määrä tuulivoimaloita, ja lisää suunnitellaan. Yhtäkkiä pienelle alueelle voi nousta kymmeniä, jopa satoja tuulivoimaloita. On ongelmallista, että tuulivoimaloiden rakentamisen kokonaisuuden koordinointi ei kuulu kenellekään.
Tuulivoimalla tuotetun sähkön määrän kasvaessa ihanteellisiksi arvioidut paikat täyttyvät. Rannikkoseudun täyttyessä kiinnostus on siirtymässä sisämaahan. Tuulen yläpuolella oleva tuulivoimala aiheuttaa tuulen alapuolella olevalle tuulivoimalle ’herätysilmiön’ eli alentaa myötätuulen nopeutta. ’Herätysilmiö’ voi heikentää myötätuulta ja alentaa tuulivoimalan tuottamaa sähkön määrää jopa yli 50 kilometrin päässä.
Naapurustoon satoja voimaloita
Tuulivoimaloista päätetään kunnissa hanke kerrallaan. Tuulivoimaloiden vaikutukset kuitenkin ylittävät kuntarajat. Moni hanke sijoitetaan kahden tai kolmen kunnan rajalle niin, että voimaloita on useamman kunnan alueella. Jokainen kunta tekee päätökset oman kunnan rajojen sisälle sijoittuvista voimaloista. Niinpä pienelle alueelle saatetaan eri kunnissa luvittaa käsittämätön määrä voimaloita.
– Esimerkiksi Halsua-Lestijärvi-Toholampi-alueelle suunnitellaan 365 kappaletta Eiffel-tornin korkuisia voimaloita. Ylä-Savoon ja sen viereen Pohjois-Pohjanmaalle, Kainuuseen ja Keski-Suomeen on aluehallintoviraston laskelmien mukaan suunnitteilla 1 400 kappaletta 300 metriä korkeita tuulivoimaloita. Kukaan ei katso kokonaisuutta, ihmettelee Tapio Heikkilä. Hän omistaa kiinteistön ja metsää Halsualla.
Myös Itä-Suomen aluehallintovirasto toivoo tuulivoimaloille yhteisarviointia. Asuinpaikasta riippuen kodin ympäristöön voi noin 30-35 kilometrin säteelle nousta pahimmillaan jopa yli 700 voimalaa.
Liian lähellä toisiaan
Tuulivoimasuunnittelu käy kuumana, vaikka itse rakentaminen takkuaa. Esimerkiksi Lestijärvellä on 69 perustusta tuulivoimaloille valmiina. Siemens Gamesa ei ole voinut toimittaa sinne voimaloita sovitulla aikataululla.
Ympäri Suomen voimaloita suunnitellaan kaikkialle, missä vain on maansa vuokraamiseen suostuvia maanomistajia tai missä kunnalla ja seurakunnalla on omistuksessaan isoja alueita. Monesti voimalat rakennetaan liian lähelle toisiaan, jolloin yksi voimala sijaitsee toiseen nähden niin, että joutuu sen jättöpyörteeseen, mikä puolestaan lisää melua ja haittoja.
Liian lähellä toisiaan sijaitsevat voimala-alueet puolestaan syövät tuulta toisiltansa. Ranskalaisen Factuel-lehden mukaan kyseessä on ilmiö, jossa tuulivoimala hidastaa tuulen nopeutta. Silloin takana sijaiseviin tuulivoimaloihin osuu vähäisempää tuulta ja niiden tuottavuus alenee. Mitä enemmän tuulivoimaloita rakennetaan lähelle toisiaan, sitä enemmän tuulivoimalat häiritsevät toistensa toimintaa. Ilmiö on johtanut ulkomailla jo tuulivoimayhtiöiden välisiin naapuruuskiistoihin.
Tuulivoimalaki on tarpeen
Tuulivoimalakiin tulisi sisällyttää myös tuulivoimaloiden vaatimien sähkölinjojen alta lunastettavien maiden lunastusmenettelyt sekä tuulivoimaloiden purkuvastuut.
Moni maanomistaja pelkää, että voimalan vedellessä viimeisiään ulkomainen omistaja myy omistuksensa toiselle yritykselle, joka menee sopivasti konkurssiin juuri, kun voimala pitäisi uusia tai purkaa. Silloin tuulivoimalan purkaminen saattaa kaatua maanomistajan vastuulle.
Suomen Tuulivoimayhdistyksen mukaan Suomessa oli kesäkuun 2022 lopussa toiminnassa yhteensä 1 112 tuulivoimalaa. Rakenteilla ja suunnitteilla oli viime vuoden marraskuussa 6 827 tuulivoimalaa. Lisäksi merialueille on suunnitteilla 12 hanketta, joihin suunnitellaan 1 013 tuulivoimalaa. Kuntaliiton omistaman konsulttiyhtiön FCG Finnish Consulting Group Oy:n mukaan Suomessa on lisäksi suunnitteilla yhteensä 185 vielä julkistamatonta tuulivoimahanketta.
Tuulivoimaloiden vaatimaa lupamenettelyä on luvattu keventää. Jos lupamenettelyä kevennetään, on löydettävä keinot lisätä toiminnan valvontaa ja säädettävä siihen riittävät keinot. Tuulivoimaloiden toimintaa on vaikea valvoa, koska niiltä ei vaadita ympäristölupaa. Tuulivoiman yhteis- ja kokonaisvaikutuksista ei ole vastuussa mikään taho.
Leena Kurikka
Artikkeliin liittyvät aiheet
- lupamenettely FCG Finnish Consulting Group tuulivoimalaki Siemens Gamesa Tapio Heikkilä tuulivoimasuunnittelu tuulivoimayhtiöt tuulivoimalat tuulivoiman haitat tuulivoimarakentaminen Suomen Tuulivoimayhdistys sähköntuotanto Tuulivoima
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Yle väitti tarkistaneensa faktoja tuulivoimateollisuuden aiheuttamasta metsäkadosta – paremminkin olisi voinut mennä

Perussuomalaiset vaatii säätövoimaa tuulivoimatuottajien maksettavaksi – sähköntuotanto ei voi olla riippuvainen siitä, tuuleeko vai ei

Tanskalaisen energiajätin miljardisatsaukset tuulivoimaan uhattuna – puolustusvoimat epäilee, lupaprosessi on raskas ja kannattavuus kysymysmerkki

Tuulivoiman ja vetytehtaan hyödyt ulkomaille – haitat jäävät Suomeen

Kunta alensi tuulivoimaloiden rakennuslupien hintoja oudosti – poliisi kiinnostui asiasta

Merituulivoimaloiden turvallisuus puhuttaa Euroopassa – turvatoimien maksajasta erimielisyyksiä

Perussuomalaiset huolissaan tuulivoimaloiden kytkemisestä sähköverkkoon – voi luoda kohtuuttomia tilanteita omaisuudensuojan osalta

Osa tuulivoimayhtiöistä kiertää Suomen verotusta Luxemburgin erikoisrahastojen avulla
Viikon suosituimmat

Vaalikatastrofi järisyttää jo koko Ruotsia: Jengirikollisten lähipiiri vaalitoimitsijoina Tukholmassa – ääniä ostettu Luulajassa ja Piitimessä
Ruotsin valtiopäivävaaleihin liittyvät epäselvyydet uhkaavat haudata alleen koko valtakunnallisen vaalituloksen. Epäiltyjä väärinkäytöksiä tulee kaiken aikaa lisää ja usko pohjoismaiseen demokratiaankin horjuu. Pian on johtopäätösten aika.

Epäilty vasemmistopuolueen vaalivilppi voi vielä muuttaa Ruotsin vaalituloksen: “Joku tolkku sentään pitäisi olla”
Ruotsin valtiopäivävaaleissa on paljastunut vasemmistopuolueen mahdollinen vaalivilppi. Taalainmaalla voidaan siten joutua uusiin vaaleihin. Vaalipiirissä on 224 000 äänioikeutettua, joten valtakunnallinen tiukka vaalituloskin voi mennä uusiksi.

Ceutan kunnossapitotyöntekijät syyttävät laittomasti maahan tunkeutuneita: ”He tappavat eläimiä huvikseen”
Ceutaan laittomasti tunkeutuneet ja sinne jääneet nuoret miehet ovat syyllistyneet pahoinpitelyihin, ryöstöihin ja raiskauksiin, mutta mitkään laittomuudet eivät näköjään tulijoille riitä. Nyt rikosten kohteena ovat viattomat eläimet.

AfD voitti osavaltiovaalit Mecklenburg-Etupommerissa ja vasemmistopuolue Linke Berliinissä – kristillisdemokraattien kannatus romahti, demarit alamäessä
AfD voitti osavaltiovaalit Mecklenburg-Etupommerissa ja vasemmistopuolue Linke Berliinissä. Molemmat saivat ennakkotuloksen perusteella huomattavasti enemmän ääniä kuin edellisvaaleissa. Liittokansleripuolueelle CDU:lle tuli kummassakin vaalissa historiallinen tappio.

EU-elvytyspaketista rahaa ajoneuvoverojen poistoon Italiassa – Tavio: Perussuomalaiset varoitti yhteisvelasta
Italia aikoo poistaa vuoden 2027 ajalta ajoneuvoveron yli 14 miljoonalta autolta ja moottoripyörältä, ja käyttää tähän EU:n elpymisvälineestä peräisin olevia rahoja. Perussuomalaiset varoittivat jo vuonna 2021 EU:n elpymisvälineestä ja vastustivat sen hyväksymistä eduskunnassa.

Demarisäätiön pomo kuppasi vanhuksen rahat – Reijonen: Hälytyskellojen pitäisi soida
Sosiaalisessa mediassa nousi myrsky, kun demareihin kytköksissä olevan Kansan Sivistysrahaston toimitusjohtaja nouti 92-vuotiaan Kaino Nurmisen sairaalan geriatriselta osastolta pankkiin lahjoittamaan säätiölle 100 000 euroa. Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen paheksuu sitä, että kuka tahansa pystyy noutamaan ikäihmisen sairaalasta pankkiin tekemään mittavia lahjoituksia edustamalleen säätiölle.

Elinkeinoelämä ja vasemmisto ajattelevat lompakoillaan – eliitin ihmisvihamielinen katastrofilogiikka esillä Ylen äärioikeistokeskustelussa
Yleisradion A-Talk-ohjelma käsitteli eurooppalaisen ”laitaoikeiston” kiihtyvää nousukiitoa. Studiossa sosialisti ja elinkeinoelämän edustaja löysivät yhteisen sävelen yksiulotteisesta talousajattelusta. Keskustelijat vaikenivat visusti maahanmuuton ongelmista.

Vigelius latasi täyslaidallisen hallituksen saavutuksista masentuneelle oppositiolle
Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius avasi eduskunnan budjettikeskustelun rajulla hyökkäyksellä oppositiota ja Sanna Marinin hallituksen perintöä vastaan. Vigelius puolusti hallituksen verokevennyksiä ja tiukkaa kulukuria sekä tyrmäsi opposition vaihtoehdot pelkkänä rahareikänä ja talouskasvun jarruna.

Rikosilmoitus vasemmistopuolueen mahdollisesta vaalivilpistä Tukholmassa: ”Pahinta mitä olen nähnyt”
Ruotsin valtiopäivävaaleihin liittyvät vilppiepäilyt laajenevat Borlängestä Tukholmaan. Svenska Dagbladetin pääkirjoituksessa useat Järvan ongelmalähiöiden alueella työskennelleet vaalivirkailijat kertovat tilanteista, joissa äänestäjiä olisi päättäväisesti johdateltu kannattamaan vasemmistopuoluetta. Nyt poliisi selvittää äänestystapahtumia.

Svenska Ylen selvitys: Maahanmuuton haittavaikutukset puhuttavat ainoastaan perussuomalaisia – muut puolueet vaikenevat Espoossa ja Vantaalla
Svenska Yle selvitti tekoälyn avulla, kuinka usein maahanmuuttoa käsitellään kielteisessä valossa Espoon ja Vantaan kaupunginvaltuustoissa. Tarkastelun perusteella kriittiset puheenvuorot tulivat käytännössä perussuomalaisten valtuutetuilta. Yle käyttti tarkastelun moottorina 40 maahanmuuttoon liittyvän sanan esiintymistä valtuustokeskusteluissa.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Lue uusin: PS-lehti 4/2026

Lue lisää
PS-Naiset 2/2026

Lue lisää
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää












