

LEHTIKUVA
Tuulivoimaloiden rakentamisen kokonaisuus ei ole kenenkään hanskassa
Tuulivoimaloiden sijottaminen sähköntuotannon näkökulmasta ihanteellisesti edellyttää sekä varmatuulista paikkaa että pääsyä voimajohtoihin. Länsirannikolle Porista Lappiin on noussut suuri määrä tuulivoimaloita, ja lisää suunnitellaan. Yhtäkkiä pienelle alueelle voi nousta kymmeniä, jopa satoja tuulivoimaloita. On ongelmallista, että tuulivoimaloiden rakentamisen kokonaisuuden koordinointi ei kuulu kenellekään.
Tuulivoimalla tuotetun sähkön määrän kasvaessa ihanteellisiksi arvioidut paikat täyttyvät. Rannikkoseudun täyttyessä kiinnostus on siirtymässä sisämaahan. Tuulen yläpuolella oleva tuulivoimala aiheuttaa tuulen alapuolella olevalle tuulivoimalle ’herätysilmiön’ eli alentaa myötätuulen nopeutta. ’Herätysilmiö’ voi heikentää myötätuulta ja alentaa tuulivoimalan tuottamaa sähkön määrää jopa yli 50 kilometrin päässä.
Naapurustoon satoja voimaloita
Tuulivoimaloista päätetään kunnissa hanke kerrallaan. Tuulivoimaloiden vaikutukset kuitenkin ylittävät kuntarajat. Moni hanke sijoitetaan kahden tai kolmen kunnan rajalle niin, että voimaloita on useamman kunnan alueella. Jokainen kunta tekee päätökset oman kunnan rajojen sisälle sijoittuvista voimaloista. Niinpä pienelle alueelle saatetaan eri kunnissa luvittaa käsittämätön määrä voimaloita.
– Esimerkiksi Halsua-Lestijärvi-Toholampi-alueelle suunnitellaan 365 kappaletta Eiffel-tornin korkuisia voimaloita. Ylä-Savoon ja sen viereen Pohjois-Pohjanmaalle, Kainuuseen ja Keski-Suomeen on aluehallintoviraston laskelmien mukaan suunnitteilla 1 400 kappaletta 300 metriä korkeita tuulivoimaloita. Kukaan ei katso kokonaisuutta, ihmettelee Tapio Heikkilä. Hän omistaa kiinteistön ja metsää Halsualla.
Myös Itä-Suomen aluehallintovirasto toivoo tuulivoimaloille yhteisarviointia. Asuinpaikasta riippuen kodin ympäristöön voi noin 30-35 kilometrin säteelle nousta pahimmillaan jopa yli 700 voimalaa.
Liian lähellä toisiaan
Tuulivoimasuunnittelu käy kuumana, vaikka itse rakentaminen takkuaa. Esimerkiksi Lestijärvellä on 69 perustusta tuulivoimaloille valmiina. Siemens Gamesa ei ole voinut toimittaa sinne voimaloita sovitulla aikataululla.
Ympäri Suomen voimaloita suunnitellaan kaikkialle, missä vain on maansa vuokraamiseen suostuvia maanomistajia tai missä kunnalla ja seurakunnalla on omistuksessaan isoja alueita. Monesti voimalat rakennetaan liian lähelle toisiaan, jolloin yksi voimala sijaitsee toiseen nähden niin, että joutuu sen jättöpyörteeseen, mikä puolestaan lisää melua ja haittoja.
Liian lähellä toisiaan sijaitsevat voimala-alueet puolestaan syövät tuulta toisiltansa. Ranskalaisen Factuel-lehden mukaan kyseessä on ilmiö, jossa tuulivoimala hidastaa tuulen nopeutta. Silloin takana sijaiseviin tuulivoimaloihin osuu vähäisempää tuulta ja niiden tuottavuus alenee. Mitä enemmän tuulivoimaloita rakennetaan lähelle toisiaan, sitä enemmän tuulivoimalat häiritsevät toistensa toimintaa. Ilmiö on johtanut ulkomailla jo tuulivoimayhtiöiden välisiin naapuruuskiistoihin.
Tuulivoimalaki on tarpeen
Tuulivoimalakiin tulisi sisällyttää myös tuulivoimaloiden vaatimien sähkölinjojen alta lunastettavien maiden lunastusmenettelyt sekä tuulivoimaloiden purkuvastuut.
Moni maanomistaja pelkää, että voimalan vedellessä viimeisiään ulkomainen omistaja myy omistuksensa toiselle yritykselle, joka menee sopivasti konkurssiin juuri, kun voimala pitäisi uusia tai purkaa. Silloin tuulivoimalan purkaminen saattaa kaatua maanomistajan vastuulle.
Suomen Tuulivoimayhdistyksen mukaan Suomessa oli kesäkuun 2022 lopussa toiminnassa yhteensä 1 112 tuulivoimalaa. Rakenteilla ja suunnitteilla oli viime vuoden marraskuussa 6 827 tuulivoimalaa. Lisäksi merialueille on suunnitteilla 12 hanketta, joihin suunnitellaan 1 013 tuulivoimalaa. Kuntaliiton omistaman konsulttiyhtiön FCG Finnish Consulting Group Oy:n mukaan Suomessa on lisäksi suunnitteilla yhteensä 185 vielä julkistamatonta tuulivoimahanketta.
Tuulivoimaloiden vaatimaa lupamenettelyä on luvattu keventää. Jos lupamenettelyä kevennetään, on löydettävä keinot lisätä toiminnan valvontaa ja säädettävä siihen riittävät keinot. Tuulivoimaloiden toimintaa on vaikea valvoa, koska niiltä ei vaadita ympäristölupaa. Tuulivoiman yhteis- ja kokonaisvaikutuksista ei ole vastuussa mikään taho.
Leena Kurikka
Artikkeliin liittyvät aiheet
- lupamenettely FCG Finnish Consulting Group tuulivoimalaki Siemens Gamesa Tapio Heikkilä tuulivoimasuunnittelu tuulivoimayhtiöt tuulivoimalat tuulivoiman haitat tuulivoimarakentaminen Suomen Tuulivoimayhdistys sähköntuotanto Tuulivoima
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Yle väitti tarkistaneensa faktoja tuulivoimateollisuuden aiheuttamasta metsäkadosta – paremminkin olisi voinut mennä

Perussuomalaiset vaatii säätövoimaa tuulivoimatuottajien maksettavaksi – sähköntuotanto ei voi olla riippuvainen siitä, tuuleeko vai ei

Tanskalaisen energiajätin miljardisatsaukset tuulivoimaan uhattuna – puolustusvoimat epäilee, lupaprosessi on raskas ja kannattavuus kysymysmerkki

Tuulivoiman ja vetytehtaan hyödyt ulkomaille – haitat jäävät Suomeen

Kunta alensi tuulivoimaloiden rakennuslupien hintoja oudosti – poliisi kiinnostui asiasta

Merituulivoimaloiden turvallisuus puhuttaa Euroopassa – turvatoimien maksajasta erimielisyyksiä

Perussuomalaiset huolissaan tuulivoimaloiden kytkemisestä sähköverkkoon – voi luoda kohtuuttomia tilanteita omaisuudensuojan osalta

Osa tuulivoimayhtiöistä kiertää Suomen verotusta Luxemburgin erikoisrahastojen avulla
Viikon suosituimmat

Autojätti tekee täysäännöksen: Sähköautot jäihin – ”Etäännyimme monien autonostajien todellisista tarpeista”
Citroënin, Fiatin ja Chryslerin taustalla oleva autonvalmistaja Stellantis on ilmoittanut täyskäännöksestä sähköautoihin painottuneessa strategiassaan. Yhtiö tekee 22 miljardin euron alaskirjaukset, peruu useita sähköautomalleja ja lisää tuotantoa Yhdysvalloissa. Yhtiön tulevaisuutta ohjaa jatkossa kysyntä, eivät viranomaisten tai poliitikkojen määräykset.

Media puolusti olympiakultaa naisten sarjassa voittanutta algerialaisnyrkkeilijää ja leimasi epäilijät kiusaajiksi – Antikainen: ”Totuus Imane Khelifistä on nyt julki”
Kun fyysisesti selvästi muita naisia vahvempi algerialainen nyrkkeilijä Imane Khelif voitti kultaa Pariisin olympialaisissa 2024 naisten sarjassa nousi esiin huoli naisten turvallisuudesta ja naisten urheilun reiluudesta. Nämä huolensa esittäjät leimattiin nopeasti transfobisiksi, tietämättömiksi tai jopa Kremlinin kätyreiksi.

Antifan aktivisti tuomittiin kahdeksan vuoden vankeuteen osallisuudesta ”vasarajengin” pahoinpitelyihin Budapestissa – vasemmistomepit: ”Demokraattinen velvollisuus”
Antifan aktivisti tuomittiin Unkarissa kahdeksan vuoden vankeuteen osallisuudesta Budapestissa kolme vuotta sitten tehtyihin poliittisiin joukkopahoinpitelyihin. Europarlamentin vasemmistoryhmä - johon myös Li Andersson kuuluu - on esittänyt tukensa tuomitulle "ei-binaariselle antifasistille". Vasemmiston meppien mielestä kyseessä oli antifasistinen toiminta, joka "ei ole terrorismia vaan demokraattinen velvollisuus".

Ilouutisia maailmalta – Tynkkynen: Saudi-Arabian ja Somalian puolustussopimus romuttaa somalien turvapaikkaperusteet Euroopassa
Perussuomalainen europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen on kuullut maailmalta ilouutisia somalikysymykseen: Somalian ja Saudi-Arabian tuore puolustussopimus vahvistaa Punaisenmeren alueen turvallisuutta ja vakautta. Tynkkynen korostaa, että sopimus romuttaa perusteet somalien turvapaikoille Euroopassa – kun Somalia ja Saudi-Arabia rakentavat turvallisuutta yhdessä, on somalien loogista suunnata kulttuurillisesti läheiseen naapurimaahan eikä arktiseen Suomeen.

Empatiafanatismi paisuu Tampereella – intersektionalismia ja etnistä erityiskohtelua yritetään nyt ujuttaa kouluihin
Kohutusta empatiataulusta tuttuja identiteettipoliittisia hankkeita on nyt vaivihkaa ujutettu Tampereen uuden koulutuspoliittisen ohjelman osaksi. Asian esille nostanut perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius moittii etenkin kokoomusta ja keskustaa, jotka ovat hyväksyneet empatiataulun uudet sovellukset kaupunginhallituksessa.

Halla-aho: Suomen puolueiden Venäjä-suhteissa olisi yhä perkaamisen varaa
Venäjä pyrkii vaikuttamaan laaja-alaisesti Suomeen. Eduskunnan puhemies Jussi Halla-ahon mukaan Suomessa ei tänä päivänä erityisemmin enää hyssytellä Venäjän vaikuttamispyrkimyksiä, mutta taustalla vaikuttaa sekin, että Venäjä ei ole onnistunut kovin hyvin.

Antikainen tyrmää SDP:n Elorannan ehdotuksen: ”En aio kumarrella punakaartilaisille”
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen tyrmää jyrkästi Eeva-Johanna Elorannan (sd.) ehdotuksen, jossa esitetään Neuvostoliittoon paenneiden ja Stalinin vainoissa kuolleiden entisten kansanedustajien “kunnioittamista” eduskunnassa hiljaisella hetkellä.

Päivän pointti: Iltalehden haastattelema vihreä poliitikko lyttää asiantuntijan tittelillä ps-ministerin ajamaa kansalaisuuskoetta – asiantuntijan puoluetaustaa ei kerrota lukijoille

Purra: Tämä häkkyrä ylläpitää halpamaahanmuuttoa ja syrjäyttää kouluttamattomat ihmiset työmarkkinoilta – ”Sosiaaliturvaa pitää uudistaa”
Suomen maatiloilla on tällä hetkellä vaikeuksia löytää työntekijöitä. Kotimaassa tekijöitä kyllä olisi tarjolla, mutta työnteon kannustinongelmat nousevat usein esteeksi työn tekemiselle. Samaan aikaan monissa paikoissa haikaillaan Suomeen lisää ulkomaista halpatyövoimaa.

Kanadan joukkoampumisesta epäilty on 18-vuotias naiseksi identifioituva mies – taustalla vakavia mielenterveysongelmia
Tumbler Ridgen kouluampumisesta epäilty Jesse Van Rootselar syntyi miehenä, kävi läpi sukupuolenvaihtoprosessia ja identifioitui sen jälkeen naiseksi. Hän oli ollut poliisin kanssa tekemisissä vakavien mielenterveysongelmiensa vuoksi. Kanadan ampumistragediassa kuoli 9 ihmistä.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Tule freelance-toimittajaksi Suomen Uutisiin

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää














