

LEHTIKUVA
Tuulivoimaloiden rakentamisen kokonaisuus ei ole kenenkään hanskassa
Tuulivoimaloiden sijottaminen sähköntuotannon näkökulmasta ihanteellisesti edellyttää sekä varmatuulista paikkaa että pääsyä voimajohtoihin. Länsirannikolle Porista Lappiin on noussut suuri määrä tuulivoimaloita, ja lisää suunnitellaan. Yhtäkkiä pienelle alueelle voi nousta kymmeniä, jopa satoja tuulivoimaloita. On ongelmallista, että tuulivoimaloiden rakentamisen kokonaisuuden koordinointi ei kuulu kenellekään.
Tuulivoimalla tuotetun sähkön määrän kasvaessa ihanteellisiksi arvioidut paikat täyttyvät. Rannikkoseudun täyttyessä kiinnostus on siirtymässä sisämaahan. Tuulen yläpuolella oleva tuulivoimala aiheuttaa tuulen alapuolella olevalle tuulivoimalle ’herätysilmiön’ eli alentaa myötätuulen nopeutta. ’Herätysilmiö’ voi heikentää myötätuulta ja alentaa tuulivoimalan tuottamaa sähkön määrää jopa yli 50 kilometrin päässä.
Naapurustoon satoja voimaloita
Tuulivoimaloista päätetään kunnissa hanke kerrallaan. Tuulivoimaloiden vaikutukset kuitenkin ylittävät kuntarajat. Moni hanke sijoitetaan kahden tai kolmen kunnan rajalle niin, että voimaloita on useamman kunnan alueella. Jokainen kunta tekee päätökset oman kunnan rajojen sisälle sijoittuvista voimaloista. Niinpä pienelle alueelle saatetaan eri kunnissa luvittaa käsittämätön määrä voimaloita.
– Esimerkiksi Halsua-Lestijärvi-Toholampi-alueelle suunnitellaan 365 kappaletta Eiffel-tornin korkuisia voimaloita. Ylä-Savoon ja sen viereen Pohjois-Pohjanmaalle, Kainuuseen ja Keski-Suomeen on aluehallintoviraston laskelmien mukaan suunnitteilla 1 400 kappaletta 300 metriä korkeita tuulivoimaloita. Kukaan ei katso kokonaisuutta, ihmettelee Tapio Heikkilä. Hän omistaa kiinteistön ja metsää Halsualla.
Myös Itä-Suomen aluehallintovirasto toivoo tuulivoimaloille yhteisarviointia. Asuinpaikasta riippuen kodin ympäristöön voi noin 30-35 kilometrin säteelle nousta pahimmillaan jopa yli 700 voimalaa.
Liian lähellä toisiaan
Tuulivoimasuunnittelu käy kuumana, vaikka itse rakentaminen takkuaa. Esimerkiksi Lestijärvellä on 69 perustusta tuulivoimaloille valmiina. Siemens Gamesa ei ole voinut toimittaa sinne voimaloita sovitulla aikataululla.
Ympäri Suomen voimaloita suunnitellaan kaikkialle, missä vain on maansa vuokraamiseen suostuvia maanomistajia tai missä kunnalla ja seurakunnalla on omistuksessaan isoja alueita. Monesti voimalat rakennetaan liian lähelle toisiaan, jolloin yksi voimala sijaitsee toiseen nähden niin, että joutuu sen jättöpyörteeseen, mikä puolestaan lisää melua ja haittoja.
Liian lähellä toisiaan sijaitsevat voimala-alueet puolestaan syövät tuulta toisiltansa. Ranskalaisen Factuel-lehden mukaan kyseessä on ilmiö, jossa tuulivoimala hidastaa tuulen nopeutta. Silloin takana sijaiseviin tuulivoimaloihin osuu vähäisempää tuulta ja niiden tuottavuus alenee. Mitä enemmän tuulivoimaloita rakennetaan lähelle toisiaan, sitä enemmän tuulivoimalat häiritsevät toistensa toimintaa. Ilmiö on johtanut ulkomailla jo tuulivoimayhtiöiden välisiin naapuruuskiistoihin.
Tuulivoimalaki on tarpeen
Tuulivoimalakiin tulisi sisällyttää myös tuulivoimaloiden vaatimien sähkölinjojen alta lunastettavien maiden lunastusmenettelyt sekä tuulivoimaloiden purkuvastuut.
Moni maanomistaja pelkää, että voimalan vedellessä viimeisiään ulkomainen omistaja myy omistuksensa toiselle yritykselle, joka menee sopivasti konkurssiin juuri, kun voimala pitäisi uusia tai purkaa. Silloin tuulivoimalan purkaminen saattaa kaatua maanomistajan vastuulle.
Suomen Tuulivoimayhdistyksen mukaan Suomessa oli kesäkuun 2022 lopussa toiminnassa yhteensä 1 112 tuulivoimalaa. Rakenteilla ja suunnitteilla oli viime vuoden marraskuussa 6 827 tuulivoimalaa. Lisäksi merialueille on suunnitteilla 12 hanketta, joihin suunnitellaan 1 013 tuulivoimalaa. Kuntaliiton omistaman konsulttiyhtiön FCG Finnish Consulting Group Oy:n mukaan Suomessa on lisäksi suunnitteilla yhteensä 185 vielä julkistamatonta tuulivoimahanketta.
Tuulivoimaloiden vaatimaa lupamenettelyä on luvattu keventää. Jos lupamenettelyä kevennetään, on löydettävä keinot lisätä toiminnan valvontaa ja säädettävä siihen riittävät keinot. Tuulivoimaloiden toimintaa on vaikea valvoa, koska niiltä ei vaadita ympäristölupaa. Tuulivoiman yhteis- ja kokonaisvaikutuksista ei ole vastuussa mikään taho.
Leena Kurikka
Artikkeliin liittyvät aiheet
- lupamenettely FCG Finnish Consulting Group tuulivoimalaki Siemens Gamesa Tapio Heikkilä tuulivoimasuunnittelu tuulivoimayhtiöt tuulivoimalat tuulivoiman haitat tuulivoimarakentaminen Suomen Tuulivoimayhdistys sähköntuotanto Tuulivoima
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Yle väitti tarkistaneensa faktoja tuulivoimateollisuuden aiheuttamasta metsäkadosta – paremminkin olisi voinut mennä

Perussuomalaiset vaatii säätövoimaa tuulivoimatuottajien maksettavaksi – sähköntuotanto ei voi olla riippuvainen siitä, tuuleeko vai ei

Tanskalaisen energiajätin miljardisatsaukset tuulivoimaan uhattuna – puolustusvoimat epäilee, lupaprosessi on raskas ja kannattavuus kysymysmerkki

Tuulivoiman ja vetytehtaan hyödyt ulkomaille – haitat jäävät Suomeen

Kunta alensi tuulivoimaloiden rakennuslupien hintoja oudosti – poliisi kiinnostui asiasta

Merituulivoimaloiden turvallisuus puhuttaa Euroopassa – turvatoimien maksajasta erimielisyyksiä

Perussuomalaiset huolissaan tuulivoimaloiden kytkemisestä sähköverkkoon – voi luoda kohtuuttomia tilanteita omaisuudensuojan osalta

Osa tuulivoimayhtiöistä kiertää Suomen verotusta Luxemburgin erikoisrahastojen avulla
Viikon suosituimmat

14-vuotias tyttö joutui joukkoraiskauksen uhriksi Porvoossa – poliisikansanedustaja Nieminen: Kyse on jälleen raa’asta grooming‑tapauksesta
Groomingin uhriksi joutunut lapsi nousi autoon ulkomaalaistaustaisten miesten houkuttelemana. Miehet veivät tytön syrjäiselle alueelle metsään, jossa he raiskasivat hänet.

Purra täräytti melkoisen uutisen eduskuntasalissa: EU-komissio ei vaadi Suomelta alijäämämenettelyn takia mitään lisäsäästötoimia, koska tämä hallitus on toimet jo tehnyt

Purra tyrmää Espoon koulusuunnitelman: ”Suomalaiset pannaan maksamaan epäonnistuneesta maahanmuutosta”
Espoossa on ryhdytty valmistelemaan toimia maahanmuuttajakoulujen ongelmien vähentämiseksi tasaamalla vieras- ja suomenkielisten määrää eri koulujen välillä. Valtiovarainministeri Riikka Purra sivaltaa somekanavillaan niitä päättäjiä jotka nyt esittävät maahanmuuton ongelmien ratkaisuksi keinotekoista koulujen oppilaaksiottoalueiden muuttamista.

Ruotsalainen tutkimuslaitos: Nuoret vierastavat yhä enemmän homoseksuaaleja sekä transihmisiä – ulkomaalaistaustaiset kaikkein kielteisimpiä
Ruotsalainen tutkimuslaitos on havainnut selvän muutoksen koululaisten asenteissa HBT-väkeä kohtaan. Oppilaat sietävät vähemmistöryhmistä kaikkein vähiten juuri nyt homoja, biseksuaaleja sekä transihmisiä. Asenteiden jyrkkyys yllätti tutkijan.

Espanja laillistaa puoli miljoonaa laitonta maahanmuuttajaa, pyytää heti EU:lta apua taakanjakoon – Tynkkynen: ”Kuin suoraan sosialismin oppikirjasta”
Espanjan sosialistihallitus on juuri ilmoittanut laillistavansa massiivisen määrän laittomia maahanmuuttajia, ja heti perään Espanja pyytää EU:lta apua näiden maahanmuuttajien uudelleensijoittamiseen muihin EU-maihin. Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen lähettäisi tulijat veneillä takaisin Välimeren toiselle puolelle.

Yhdysvaltain yliopistot purkavat DEI‑käytäntöjä: ”Edes Trumpin vastustajat eivät kaipaa DEItä takaisin”
DEI‑ideologia on parhaat päivänsä nähnyt. Julkisuudessa monet ovat arvelleet näin käyneen ainakin Yhdysvalloissa, jossa useat tunnetut yritykset ovat lopettaneet julkisuushakuiset yhdenvertaisuuskampanjansa ja niihin liittyvät työtehtävät.

Kylmää kyytiä suomalaishoitajille: SDP:n Razmyar täyttäisi hoitolaitokset ulkomaalaisella työvoimalla – yksi suomenkielinen hoitaja riittäisi tukemaan muita
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman kertoo saaneensa runsaasti kiitospalautetta hoitajilta käynnistämästään keskustelusta hoitoalan kielitaitovaatimuksista. Rydman totesi viime viikolla, että keskeisissä tehtävissä toimivien hoitajien suomen ja ruotsin kielen taitovaatimuksia on syytä tiukentaa, sillä puutteellinen kielitaito voi vaarantaa potilasturvallisuuden.

Sisäministeri Mari Rantanen: Suomen on uskallettava ottaa käyttöön Tanskan malli
Sisäministeri Mari Rantasen mukaan Suomen maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikan suunnanmuutoksen on saatava jatkoa. Ulkomaalaisten heikko työllisyys, kasvava riippuvuus sosiaaliturvasta ja hallitsematon työperäinen maahanmuutto kuormittavat yhteiskuntaa. Ratkaisuksi Rantanen kannattaa perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran esittämää velvoittavampaa linjaa – Tanskan mallia.

Kolumni: Vihreä siirtymä meni pois muodista
Teollisuuden hätähuudot energian kalleudesta ovat saaneet Euroopan johtajat pakittelemaan aiemmasta ilmastoinnostaan, kirjoittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.

Vinksahtaneessa Yle-artikkelissa hypetetään ulkomaalaisten työllisten määrän kasvua – Suomen Perustan tutkija oikoo nyt Ylen vääristelyjä
Yleisradio hehkuttaa vailla pidäkkeitä, kuinka työllisyyden kasvu on 2020-luvulla tullut lähes kokonaan ulkomaalaistaustaisilta jättäen samalla kätevästi kertomatta ei-työllisten ulkomaalaisten määrän paisumisesta. Ajatuspaja Suomen Perustan tutkija oikoo nyt Ylen harrastamaa osatotuuksien paisuttelua.
















