Kiihtyvään tahtiin paisuva valtionvelka johtaa samalla myös korkomenojen kasvuun tulevina vuosina. Kasvu johtuu pitkälti siitä, että viime vuosina Suomi on ottanut jatkuvasti uutta lainaa. Turun yliopiston taloustieteen emeritusprofessori, Matti Virén varoittaa valtiontaloudelle tuhoisasta kierteestä, jossa uusi velka on aina entistä kalliimpaa.

Kun valtion menot kasvavat enemmän kuin tulot, valtio alkaa velkaantua. Toimitusministeristöksi muuttuneen Sanna Marinin (sd) hallitus jättää perinnöksi seuraajalleen valtavat velat ja tuntuvat leikkaukset. Päättyvällä kaudella hallituksen finanssipolitiikka on ollut sangen avokätistä ja lisävelkaa on otettu kiihtyvällä tahdilla koronakriisin ja Ukrainan sodan varjolla.

Velkaa jo 160 miljardia

Suomen valtionvelka oli tilastokeskuksen neljännesvuositilaston mukaan vuoden 2022 lopussa jo 160 miljardia euroa. Velan määrä on kasvanut nopeasti. Kun pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallitus lopetti keväällä 2019, velka oli saman vuoden lopussa 106 miljardia euroa. Valtion budjetin mukaan vuonna 2023 lisää velkaa otetaan 8 miljardia euroa.

Suomen valtion velkaantuminen ei ole yksin Marinin syytä, sillä vuotuinen budjettitalous on ollut alijäämäinen vuoden 2008 finanssikriisin päivistä saakka. Marinin hallitus on kuitenkin kiihdyttänyt velkaantumista tavalla, josta se ansaitsee lisänimen velkahuikkahallitus. Sipilän hallituksen jälkeen lisää velkaa on tähän mennessä kertynyt jopa liki 40 miljardia euroa.

Hallituksen taholta velkaantumista on selitetty koronalla ja Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainaan. Velkarahalla on kuitenkin rahoitettu runsaasti myös koronaan liittymättömiä menoja.

Nollakorkojen aika on ohi

Viime vuosiin saakka jatkunut nollakorkojen aika päättyi energian kallistumiseen ja inflaatioon, joiden seurauksena markkinakorot nousivat lyhyessä ajassa miinustasolta 2-3 prosentin tasolle.

Korkomenojen nousun loppu ei ole näköpiirissä, koska valtiolla on useita eripituisia lainoja, joista osassa nousevat korot näkyvät vasta viiveellä. Lainakannan kasvu vauhdittaa korkomenoja.

Merkkejä korkojen noususta on saatu. Hallituksen talousarvioesityksessä vuodelle 2023 valtionvelan korkomenoksi arvioidaan noin 1,5 miljardia euroa, mikä on noin miljardin enemmän kuin vuoden 2022 talousarviossa.

Perussuomalaisten kansanedustajat ja eduskunnan talousvaliokunnan jäsenet Sakari Puisto ja Veikko Vallin jättivät jo viime vuonna kirjallisen kysymyksen julkisen talouden velkaantumisesta. Kansanedustajat huomauttivat, että valtio näyttää joutuvan ottamaan huomattavia summia lisää velkaa pelkkään korkojen maksuun

Ekonomisti varoittaa: Seinä nousee pystyyn

Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Sami Pakarinen on julkaissut esimerkkilaskelman valtionvelasta ja korkomenoista tulevan vuosikymmenen taitteeseen saakka.

Laskelma on pysäyttävä: sen mukaan ensi vuosikymmenen alussa korkomenot olisivat jo 7 miljardia euroa, jos keskikorko olisi 3,5 prosenttia ja valtion lainakanta 200 miljardia euroa.

– Seinä nousee pystyyn. Ei ihme, että suomalaiset ovat hyvin huolissaan valtion velkaantumisesta. Syystäkin, Pakarinen kirjoittaa.

Hän on varoitellut korkojen noususta aikaisemminkin. Lokakuussa hän huomautti seinän nousevan pystyyn valtionvelan korkokuluissa jo varsin maltillisillakin oletuksilla.

Jos valtionvelan useiden miljardien korkopomppu hirvittää, on hyvä muistaa, että laskelma koskee vain valtionvelkaa. Myös monet Suomen kunnat ovat raskaasti velkaantuneita. Sisäilmaongelmaiset päiväkodit ja koulut pistävät monen kunnan talouden tiukalle.

Tuloaukkoa paikattu lisävelalla

Turun yliopiston taloustieteen emeritusprofessori, ajatuspaja Suomen Perustan hallituksen puheenjohtaja Matti Virén kuvaa ongelman paisuvan siitä syystä, että valtiolla on eripituisia lainoja ja valtaosa lainoista on kovin lyhyitä juoksuajaltaan.

– Ongelma tulee äkkiä vastaan, koska korot ovat olleet nousussa jo muutaman vuoden ajan. Vanhan velan erääntyessä joudutaan ottamaa uutta velkaa, joka sitten on entistä kalliimpaa.

Virén huomauttaa, että korkojen nousun tason arvioimisen taustalla on useita muuttujia. Silti pessimistisimmät arviot jopa 7 miljardin korkomenoista voivat hyvinkin konkretisoitua, koska lainakanta, valtion lainojen määrä, nousee koko ajan. Tulevakin hallitus joutuu ottamaan lisää lainaa. Sen sijaan velan määrää suhteessa bkt:een on kuitenkin mahdollista laskea.

Valtion verotulot ja muut tulot ovat viime vuosina jääneet selvästi menoja pienemmiksi. Marinin hallitus on paikannut tuloaukkoa lisävelalla tuoden eduskuntaan toistuvasti alijäämäisiä budjetteja.

– Ei ole kauhean huono arvio, että nykyisellä kehityksellä seuraavan vuosikymmenen taitteessa valtiolla on velkaa jo 200 miljardia. Jo pelkästään yhdessä vaalikaudessa, eli Marinin hallituksen aikana valtiolle heitettiin lisää velkaa jo 40 miljardia.

Velka ei ole vasemmistolle ongelma

Virén muistuttaa, että lisävelkaantuminen on valtiontaloudelle tuhoisa kierre. Uusi velka on aina entistä kalliimpaa.

– Jos sama velkaantumistahti, 10 miljardia lisää vuodessa, jatkuu, Suomen kaltaiselle pienelle maalle se merkitsee automaattisesti sitä, että joudumme maksamaan velasta entistä korkeampaa korkoa. Näin käy, koska emme ole samassa sarjassa kuin ne maat, jotka ovat onnistuneet lyhentämään velkojaan.

Velkaantumisen seuraukset ovat valtioyksikölle täysin samat kuin kotitaloudellekin: mitä enemmän velkaa otetaan, sitä kalliimpaa se on. Jos yksityistalous on korviaan myöten veloissa, seuraavien velkojen markkinaehdot ovat aina entistä huonommat. Velkakierre johtaa siis silmittömään korkojen nousuun.

Vasemmistopoliitikot ja vasemmistoa lähellä olevat ajatuspajat ovat pitkään uskotelleet, että velka ei ole ainakaan Suomelle minkäänlainen ongelma. Esimerkiksi vasemmistoliiton kansanedustaja Jussi Saramo herutteli vielä viime vuonna sosiaalisen median tileillään kirjoittaen: ”Tämän hallituksen aikana otettu velka on jatkossakin nolla- tai jopa miinuskorkoista, Suomen valtion velan korko kun on kiinteää.”

Virén pitää lausuntoa käsittämättömänä.

– Vasemmalla laidalla näköjään ollaan hullaannuttu ajatukseen, että velkaa voi ottaa ”sikana”, koska raha on aina halpaa. Sehän kuitenkin tarkoittaa sitä, että tulevaisuudelta syödään vaihtoehdot ja pelivara pois. Jos velkaa on otettu tappiin saakka, huonojen aikojen koittaessa uutta velkaa ei saa enää edes todelliseen tarpeeseen.

Maalaisjärjen käyttö on sallittu

Ajatuspaja Suomen Perustan julkaisu Kaksitoista talouden periaatetta kokoaa tiiviissä muodossa yhteen professori Virenin ajatuksia siitä, millaisin periaattein julkista taloutta tulisi hoitaa.

Talousprofessorin kolmas teesi kuuluu ytimekkäästi: valtio hoitaa omat ja vain omat tehtävänsä. Periaatteella Viren korostaa esimerkiksi sitä, että valtion ei pidä ajautua yhdistysten ja muiden yhteisöjen lypsylehmäksi.

Virén toteaa, että valtion talouden hoitaminen ei ole rakettitiedettä. Hän varoittaa halvaksi sanotun rahan houkutuksista.

– Maalaisjärki pätee. Jokainen suomalainen ymmärtää, että jos ei ole rahaa, ostoskärryä ei pidä täyttää kukkuroilleen, ei edes karkkihyllyn edessä.

– Jos kasvavia korkomenoja joudutaan rahoittamaan uudella velalla, jossain vaiheessa tie nousee lopulta pystyyn ja silloin edessä ovat leikkaukset. Siinä tilanteessa ne valitettavasti osuvat kipeimmin etuuksien saajiin, koska niin suuri osa valtion menoista on tulonsiirtoja.

SUOMEN UUTISET

Tulosta

Tagit