
Vuodetun laskelman mukaan EU:n hiilineutraaliuustavoite tulisi Suomelle murskaavan kalliiksi: 25 miljardia euroa VUODESSA
Financial Times saa käsiinsä EU:n komission laatiman arvion siitä, mitä näiden tavoitteiden saavuttaminen tulisi maksamaan EU:lle ja sen jäsenmaille. Suomessa vain Kauppalehti ja HS ovat kirjoittaneet aiheesta hyvin niukan jutun. Tämä on erikoista, sillä arvion mukaan Suomen maksettavaksi tulisi 25 miljardin vuotuinen summa – joka on lähes yhtä suuri kuin kaikki sote-menot yhteensä. VTT Heikki Koskenkylä kirjoittaa.
Euroopan Unionin tavoitteena on alentaa hiilidioksidin päästöjä 90 prosentilla vuoteen 2040 mennessä. Lisäksi täysi hiilineutraalisuus pitäisi saavuttaa vuonna 2050. Mitään konkreettista suunnitelmaa ei vielä ole olemassa näihin tavoitteisiin pääsemiseksi.
Kuuluisa talouslehti Financial Times on saanut käsiinsä EU:n komission laatiman arvion siitä, mitä näiden tavoitteiden saavuttaminen tulisi maksamaan EU:lle ja sen jäsenmaille. (Financial Times, 23.1.2024, otsake ”EU must invest about 1,5 trillion a year to meet net zero target”). Summa on 1 500 miljardia euroa vuodessa eli 1,5 biljoonaa. Kahdenkymmenen vuoden aikana 2030-2050 summa olisi peräti 30 000 miljardia euroa. Unionin jäsenmaiden BKT oli viime vuonna yhteensä noin 16 000 miljardia euroa. FT:n mukaan komissio ehdottaa, että fossiilisten polttoaineiden käyttö alenisi 80 prosenttia vuoteen 2040 mennessä.
Komissio julkistaa helmikuussa virallisesti laskelmansa, jotka ilmeisesti on vuodettu FT-lehdelle. Suomessa ilmeisesti vain Kauppalehti on huomannut FT:n kirjoituksen 23.1.2024 (”Vihreän siirtymän hinta alkaa selvitä”).
Vihreän siirtymän kokonaislasku voidaan jakaa jäsenmaiden kesken niiden BKT-osuudella. Suomen osuus olisi silloin noin 25 miljardia euroa vuodessa. Tämän verran rahaa Suomen siis tulisi käyttää ilmastonmuutoksen torjuntaan vuodessa. Summa on vajaat 10 prosenttia Suomen BKT:n arvosta vuodessa. Puolustusvoimien menot ovat nykyisin noin kaksi prosenttia BKT:stä.
Tiedossa ei vielä ole, miten EU:n komissio on ajatellut jakaa kulut EU:n tasolla maksettaviin ja toisaalta jäsenmaiden itse suoraan maksaviin investointeihin. Todennäköistä on, että jäsenmaat itse maksavat suoraan pääosan kuluista. Täysin avoin on myös kulujen jakaminen julkisen ja yksityisen sektorin kesken. Suomen julkinen talous on niin huonossa kunnossa, että vastuuta siirrettäneen pääosin yksityiselle sektorille eli pääosin yrityksille.
EU-maiden julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on kasvanut jo pitkään trendinomaisesti. Komissio julkistanee arvionsa vihreään talouteen siirtymisestä helmikuussa. Komissio esittänee edellä mainittuja summia tarkoituksella ennen europarlamentin vaaleja kesäkuun alussa. Niistä syntyy varmasti kiihkeä keskustelu. Kysymys on valtavista summista jäsenmaiden kannalta katsottuna. Tämä luo suurta painetta lisätä jälleen EU:n yhteistä velkaa kuten tapahtui NGEU-hankkeessa koronan yhteydessä vuonna 2022. Silloin päätettiin ottaa velkaa yhteensä noin 750 miljardia euroa.
Suomen hallituksen on syytä ottaa kriittiseen tarkasteluun komissiolta tulossa olevat ehdotukset. Jäitä on pantava hattuun. Komissiolla on tulossa muitakin ehdotuksia yhteisen velan ja tulonsiirtojen kasvattamiseksi. Suomi on yhteisissä hankkeissa aina ollut nettomaksajan roolissa kuten edellä mainitussa elvytysrahaston eli NGEU:n hankkeessa.
HEIKKI KOSKENKYLÄ
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Liikenne- ja viestintäministeri Ranne: Autoilla pitää saada ja voida ajaa niiden käyttöiän loppuun – päästöttömään tai vähäpäästöiseen pakottaminen ei ole vaihtoehto

Britannia peruuttaa ilmastotavoitteissaan: ”Maailmaa ei pelasteta laittamalla britit vararikkoon”

Talouselämä pelottelee jättilaskulla – maksajiksi kelpaavat polttomoottoriautolla ajavat suomalaiset

Ilmastovuosikertomus puhututtaa: ”Ilmastotoimien vaikutus maatalouden kannattavuuteen huomioitava”

Hallituksen esitys alentaisi bensan hintaa – myönteisiä vaikutuksia erityisesti kuljetusalalle
Viikon suosituimmat

Tuhannet muslimit rukoilivat Lontoon keskustassa – Farage: ”Britit eivät aio sietää tätä enää”
Tuhannet muslimit kokoontuivat ramadanin loppumisen kunniaksi pidettyyn yhteisrukoukseen Trafalgarin aukiolle Lontoon keskustassa. Yhä useampi brittipoliitikko uskaltaa sanoa, että julkisella paikalla pidetyissä joukkorukouksissa ei ole kyse uskonnon harjoittamisesta vaan joukkovoiman näyttämisestä. Vasemmistolainen pääministeri Keir Starmer kiiruhti heti puolustamaan muslimeja. Lontoon muslimipormestari Sadiq Khan puolestaan oli itsekin mukana torilla rukoilemassa.

Ministeri Wille Rydman tylytti vihreiden Sofia Virtaa kyselytunnilla: Peruspalvelut tärkeämpiä kuin politrukkien työllistäminen lobbarijärjestöissä
Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta esitti eduskunnan kyselytunnilla tunteikkaan puheenvuoron veronmaksajan rahojen varassa toimivien kansalaisjärjestöjen puolesta. Virta jopa vaati sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmania pyytämään anteeksi aiempia puheitaan. Rydman kuitenkin heitti Virralle vastakysymyksenä, leikkaisiko vihreät mieluummin peruspalveluista kuin entisten politrukkien työllistämisestä erinäköisistä edunvalvonta- ja lobbausjärjestöistä.

Suomi on maailman toiseksi vähiten rasistinen maa – vaikka vihervasemmisto ja valtamedia muuta väittää
Suomalaiset eivät ole suvaitsemattomia ja Suomi on maailman onnellisin maa. Tätä ei juurikaan uskoisi, kun seuraa valtamedian fiktiota rasismista ja vihapuheesta, joka on kietonut valtakunnan mustaan syleilyynsä. Yleensä maalittaminen toki rajoitetaan perussuomalaisiin, mutta summa summarum: vastakkainasettelua lietsova uutisointi on muunneltua totuutta.

SDP:n entinen puoluesihteeri jakaa tunnustusta Purralle: ”Kovat ajat tuottavat joskus hyviä valtiovarainministereitä”
Huhtikuun kehysriihi ja valtiontalouden ajan myötä vaatimat oikaisutoimet puhuttavat päättäjiä ja kansaa. Valtionvarainministeri Riikka Purran tinkimätön ja maan kokonaisetua painottava linja kerää nyt tunnustusta yli puoluerajojen.

Saksassa kansalaiset ilmiantavat toisiaan rasismista, syrjinnästä ja oikeistolaisista satoihin ilmiantokeskuksiin
Saksalaisia innostetaan ilmiantamaan toisiaan matalalla kynnyksellä rasismista, vihapuheesta, syrjinnästä ja muusta epäilyttävästä toiminnasta, kuten äärioikeistolaisuudesta. Ilmoituksia voi jättää satoihin julkisiin ja yksityisiin toimipisteisiin ja nimettömänä myös netissä. Ilmiannettujen suojaksi on perustettu nyt myös ilmiantojen ilmiantokeskus.

Suomen Akatemia heitti tieteelliset perustelut roskiin ja torppasi rahoituksen wokeperustein – maahanmuuttajanuorten tutkiminen voisi olla ”stigmatisoivaa”
Suomen Akatemia epäsi maahanmuuttoon liittyvän tutkimusrahoituksen kyseenalaisin perustein. Torppaamisen syy ei ollut tieteellinen vaan taas kerran pikemminkin ideologinen: tutkimuksen pelättiin leimaavan maahanmuuttajataustaisia nuoria.

Brittilehti nostaa esille maahanmuuton hurjat kustannukset – Suomen Perustan tutkimukset esillä
The Telegraph -lehti julkaisi viime viikonloppuna laajan artikkelin, jossa lehti nostaa Suomen esimerkiksi siitä, miten massamaahanmuutto kuormittaa julkista taloutta. Artikkelin mukaan Suomi on esimerkki massamaahanmuuton taustalla olevasta valheesta: lupaukset maahanmuuton taloudellisista hyödyistä eivät pidä paikkaansa, kun tarkastelu kohdistuu tulijoiden todellisiin elinkaarikustannuksiin.

Mäenpään libanonilainen vieras ihmettelee Suomen kotouttamispolitiikkaa: ”Miten teillä on varaa tällaiseen?”
Maahanmuuttajien eläkkeet ovat nousseet puheenaiheeksi. Onneksi, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää, jolla oli ollut hiljattain vieraana eduskunnassa Libanonista Suomeen lomalle saapunut hyvä ystävä. Mäenpään libanonilaisystävä oli tutustunut suomalaiseen anteliaaseen kotouttamispolitiikkaan käytännössä ja ihmetellyt kovasti, miten Suomella on varaa tällaiseen.

Riikka Purra: Älkää sulkeko silmiänne islamin ja tiettyjen kulttuurien naisvihamielisyydeltä
Valtiovarainministeri Riikka Purra herättelee mediaa - ja laajemminkin julkista keskustelua siitä, että islamin naisvihamieliset perinteet ja tavat ovat todellinen ongelma Suomessa – eivät siis mitenkään vähäpätöinen tai ohimenevä ilmiö.

Tampereella kohu 250 000 euron taideteoksesta – Vigelius: ’’Samaan aikaan kaupunki leikkaa koulukirjoista ja irtisanoo rehtoreita’’
Pitkään velkaantunut Tampere aloitti vuosia kestävät säästötalkoot, mutta silti kaupungilla riittää rahaa toissijaisiin menoihin. - Samaan aikaan, kun kouluista nakataan ulos rehtoreita ja koulukirjoja, kiikutetaan sisään taideteoksia, kaupunginvaltuutettu Joakim Vigelius ihmettelee kaupungin rahankäyttöä.














