Yhdysvaltain teräs- ja alumiinitullit satuttavat EU:ta – viime hetken neuvotteluissa vain vähäistä toivoa

Yhdysvaltojen antama lisäaika EU:n teräs- ja alumiinitulleille päättyy torstaina. EU on vaatinut pysyvää poikkeusta Yhdysvaltojen tullimaksuihin. EU:lle nämä tullit iskisivät kipeästi mantereen talousstrategiaan, joka tähtää talouskasvuun vahvan viennin siivittämänä. Tällä kasvulla olisi määrä kaventaa monen jäsenmaan paisuneita velkavuoria.

Yhdysvaltain kauppaministeri Wilbur Ross torjui EU:n toistuvan vaatimuksen päästä pysyvästi tullimaksujen ulkopuolelle. Ross kertoi OECD:n vuotuisessa seminaarissa Pariisissa, että tullimaksuista voi neuvotella vielä siinäkin vaiheessa, kun ne ovat jo käytössä.

Ross muistutti, että esimerkiksi Kiinakin käy neuvotteluja Yhdysvaltojen kanssa, vaikka Kiina ei ole saanut EU:n tapaan lisäaikaa.

– Kiina on mielenkiintoinen tapaus tässä tapauksessa. Kiina maksaa tullimaksuja, jotka astuivat voimaan jo maaliskuussa. Maa ei ole kuitenkaan käyttänyt tullimaksuja tekosyynä sille, etteikö se voisi neuvotella. Vain EU väittää, ettei se voi neuvotella tullimaksujen ollessa voimassa, Ross kertoi.

Ross muistutti, että tullit ovat luoneet lukuisia työpaikkoja Yhdysvaltoihin.

Kauppakomissaari: Epärealistista odottaa pysyvää poikkeusta

EU:n kauppakomissaari Cecilia Malmström kertoi Euroopan parlamentille tiistaina, ettei unionilla voi olla realistisia toiveita välttää pysyvästi Yhdysvaltain tulleja.

Malmströmin mukaan viime hetken neuvotteluissa voidaan saavuttaa jokin tietty tullimaksuton raja niin teräkselle kuin alumiinillekin. Yhdysvallat alkaa periä EU:sta tulevasta teräksestä 25 prosentin tullimaksua. Alumiinin tullimaksu on 10 prosenttia.

Vientivetoinen strategia vaarassa

Eurokriisin aikana EU:ssa tähdättiin velkavuorien sulattamiseen kasvavan viennin avulla. Monet maat pyrkivät vaihtotaseiden ylijäämiin.

Jos kauppaa käytäisiin EU:n sisällä, niin kukaan ei voisi saavuttaa yhtäaikaisesti vaihtotaseen ylijäämää. Jonkun on pakko kuitata vaihtotaseen alijäämällä toisten ylijäämät.

EU:n vientistrategia kohdistuukin unionin ulkopuolelle ja merkittävissä määrin Yhdysvaltoihin. Samaan aikaan Yhdysvallatkin pyrkii edes hieman kaunistelemaan vaihtotaseensa lukemia.

Vientivetoinen strategia on siksi riippuvainen viennin kohdemaista. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on politiikallaan viestittänyt moneen kertaan, että Yhdysvaltoja harmittaa Euroopan jatkuva riippuvuus Yhdysvalloista.