

Yhdysvaltain teräs- ja alumiinitullit satuttavat EU:ta – viime hetken neuvotteluissa vain vähäistä toivoa
Yhdysvaltojen antama lisäaika EU:n teräs- ja alumiinitulleille päättyy torstaina. EU on vaatinut pysyvää poikkeusta Yhdysvaltojen tullimaksuihin. EU:lle nämä tullit iskisivät kipeästi mantereen talousstrategiaan, joka tähtää talouskasvuun vahvan viennin siivittämänä. Tällä kasvulla olisi määrä kaventaa monen jäsenmaan paisuneita velkavuoria.
Yhdysvaltain kauppaministeri Wilbur Ross torjui EU:n toistuvan vaatimuksen päästä pysyvästi tullimaksujen ulkopuolelle. Ross kertoi OECD:n vuotuisessa seminaarissa Pariisissa, että tullimaksuista voi neuvotella vielä siinäkin vaiheessa, kun ne ovat jo käytössä.
Ross muistutti, että esimerkiksi Kiinakin käy neuvotteluja Yhdysvaltojen kanssa, vaikka Kiina ei ole saanut EU:n tapaan lisäaikaa.
– Kiina on mielenkiintoinen tapaus tässä tapauksessa. Kiina maksaa tullimaksuja, jotka astuivat voimaan jo maaliskuussa. Maa ei ole kuitenkaan käyttänyt tullimaksuja tekosyynä sille, etteikö se voisi neuvotella. Vain EU väittää, ettei se voi neuvotella tullimaksujen ollessa voimassa, Ross kertoi.
Ross muistutti, että tullit ovat luoneet lukuisia työpaikkoja Yhdysvaltoihin.
Kauppakomissaari: Epärealistista odottaa pysyvää poikkeusta
EU:n kauppakomissaari Cecilia Malmström kertoi Euroopan parlamentille tiistaina, ettei unionilla voi olla realistisia toiveita välttää pysyvästi Yhdysvaltain tulleja.
Malmströmin mukaan viime hetken neuvotteluissa voidaan saavuttaa jokin tietty tullimaksuton raja niin teräkselle kuin alumiinillekin. Yhdysvallat alkaa periä EU:sta tulevasta teräksestä 25 prosentin tullimaksua. Alumiinin tullimaksu on 10 prosenttia.
Vientivetoinen strategia vaarassa
Eurokriisin aikana EU:ssa tähdättiin velkavuorien sulattamiseen kasvavan viennin avulla. Monet maat pyrkivät vaihtotaseiden ylijäämiin.
Jos kauppaa käytäisiin EU:n sisällä, niin kukaan ei voisi saavuttaa yhtäaikaisesti vaihtotaseen ylijäämää. Jonkun on pakko kuitata vaihtotaseen alijäämällä toisten ylijäämät.
EU:n vientistrategia kohdistuukin unionin ulkopuolelle ja merkittävissä määrin Yhdysvaltoihin. Samaan aikaan Yhdysvallatkin pyrkii edes hieman kaunistelemaan vaihtotaseensa lukemia.
Vientivetoinen strategia on siksi riippuvainen viennin kohdemaista. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on politiikallaan viestittänyt moneen kertaan, että Yhdysvaltoja harmittaa Euroopan jatkuva riippuvuus Yhdysvalloista.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Eurooppa on yksi suurimmista riskialueista maailman taloudelle – kiitos yhteisvaluutan

Halla-aho: Kiinasta tulossa talousmahti, USA reagoi heti – ”Uusi aikakausi alkamassa”
Viikon suosituimmat

Arabiankielisessä somessa ja viestipalveluissa lietsotaan vihaa vuorokauden ympäri: ”Sytytämme Ruotsin tuleen!”
Somen vihapuhujat yllyttävät muslimeita vihaan ruotsalaisia kohtaan ja kuvaavat Ruotsin valtiona, jolta puuttuu legitimiteetti. Siksi väkivalta on sallittu oikeauskoisille. “Jos koko Ruotsi syttyy tuleen, niin palakoon”, tunnettu saarnaaja julistaa Fokus-uutismedian mukaan. “Kyseessä on sinun sotasi heitä vastaan.”

Etla: 44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla
Maahanmuuton kasvu tekee hallaa Suomen työttömyysluvuille. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan asiantuntijan mukaan lähes puolet työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla. Tästä huolestuttavasta tiedosta huolimatta lähes kaikki oppositiopuolueet esittävät talouden kasvutoimena maahanmuuttoa.

Kun tarina voitti faktat: BBC-skandaali on journalismin skandaali
Entinen BBC-toimittaja Graham Majin näkee Ison-Britannian yleisradioyhtiön käsillä olevan skandaalin oireeksi pidempään jatkuneesta journalistisen etiikan alennustilasta. Nykyisin Bournemouthin yliopistossa journalismia kouluttava Majin kuvailee BBC:n siirtymää faktoihin nojaavasta "totuusjournalismista" kohti narratiivien ja aktivismin hallitsemaa toimituskulttuuria.

Vasemmistoliitto tekee siirtymää kohti laiskuussosialismia, mutta pitäisikö työnvieroksujien myös sanoa ei yhteiskunnan tuille?
Vasemmistoliitto kannustaa jopa puoluejohtonsa suulla terveitä työikäisiä ihmisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa. Nykyvasemmisto väittää työnteon rajoittavan vapautta ja liittää tähän vapauteen työssäkäyvien velvollisuuden toimia rahoittajina.

Pysyvien oleskelulupien kiristykset läpi eduskunnassa – Vigelius: Merkittävä tiukennus maahanmuuttopolitiikkaan
Eduskunta äänesti tänään läpi lakimuutokset ulkomaalaisten pysyvien oleskelulupien ehtojen kiristämiseksi äänin 114-56. Lakia vastaan äänestivät vasemmistoliitto, vihreät sekä sosiaalidemokraatit. Perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Joakim Vigelius pitää lakimuutosta merkittävänä askeleena kohti vastuullisempaa maahanmuuttopolitiikkaa.

Jyrähdys Microsoftin kieltämisestä – Junnila: ”Ei myydä sielua lobbareille”
Entisenä Meta-lobbarina tunnettu europarlamentaarikko Aura Salla (kok) vaati tällä viikolla Suomea ja EU:ta lopettamaan julkisella sektorilla Microsoftin tuotteiden käyttämisen.

Moderni toimittaja haluaa raportoida oma agenda edellä – Näin toimii nykyjournalismi
Journalismissa on viime vuosina otettu käyttöön sosiaalisen median keskeiset toimintamallit. Siten myös somen yksilökeskeiset sisältöperiaatteet hiipivät mukaan juttuihin. Toimittaja raportoi asioista oman kokemuksensa kautta ja samalla tuotokseen tarttuvat tekijän omat arvot sekä yhteiskunnalliset näkemykset.

Suomessa saa yhä sosiaaliturvaa pelkän asumisen perusteella – malli alkaa olla jo aikansa elänyt
Suomeen on ajan kuluessa vähitellen rakentunut sosiaalivaltio, jonka menot on mitoitettu Nokia-klusterin huumavuosien mukaisiksi. Budjettivaje on nyt luokkaa 13 miljardia euroa, eli valtion ja kuntien rahat eivät riitä kaikkiin saavutettujen etujen ja tukien kattamiseen. Korjausliike on nyt menossa ja päämäärä on kansalaisuusperusteinen sosiaaliturva.

Ruotsissa 4 000 jengirikollista elää leveästi myös sosiaalietuuksilla – tukia maksettu roistoille 3,6 miljardia kruunua
Noin 4 000 jengirikollista saa Ruotsissa perustoimeentulonsa sairauspäivärahasta, työkyvyttömyyseläkkeestä tai työttömyyskorvauksesta, käy ilmi paikallisen Kelan uudesta raportista. Yhteensä heille on maksettu etuuksia arviolta 3,6 miljardia kruunua.

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton
Perussuomalaiset kritisoi voimakkaasti kaupungin vuoden 2026 talousarviota, joka nojaa epärealistisiin oletuksiin ja ideologisiin painotuksiin. Talousarvion valmistelijat ovat sivuuttaneet kasvavan velkataakan, muuttuvan väestörakenteen ja kaupungin ydintehtävien priorisoinnin.















