

Yhdysvaltain teräs- ja alumiinitullit satuttavat EU:ta – viime hetken neuvotteluissa vain vähäistä toivoa
Yhdysvaltojen antama lisäaika EU:n teräs- ja alumiinitulleille päättyy torstaina. EU on vaatinut pysyvää poikkeusta Yhdysvaltojen tullimaksuihin. EU:lle nämä tullit iskisivät kipeästi mantereen talousstrategiaan, joka tähtää talouskasvuun vahvan viennin siivittämänä. Tällä kasvulla olisi määrä kaventaa monen jäsenmaan paisuneita velkavuoria.
Yhdysvaltain kauppaministeri Wilbur Ross torjui EU:n toistuvan vaatimuksen päästä pysyvästi tullimaksujen ulkopuolelle. Ross kertoi OECD:n vuotuisessa seminaarissa Pariisissa, että tullimaksuista voi neuvotella vielä siinäkin vaiheessa, kun ne ovat jo käytössä.
Ross muistutti, että esimerkiksi Kiinakin käy neuvotteluja Yhdysvaltojen kanssa, vaikka Kiina ei ole saanut EU:n tapaan lisäaikaa.
– Kiina on mielenkiintoinen tapaus tässä tapauksessa. Kiina maksaa tullimaksuja, jotka astuivat voimaan jo maaliskuussa. Maa ei ole kuitenkaan käyttänyt tullimaksuja tekosyynä sille, etteikö se voisi neuvotella. Vain EU väittää, ettei se voi neuvotella tullimaksujen ollessa voimassa, Ross kertoi.
Ross muistutti, että tullit ovat luoneet lukuisia työpaikkoja Yhdysvaltoihin.
Kauppakomissaari: Epärealistista odottaa pysyvää poikkeusta
EU:n kauppakomissaari Cecilia Malmström kertoi Euroopan parlamentille tiistaina, ettei unionilla voi olla realistisia toiveita välttää pysyvästi Yhdysvaltain tulleja.
Malmströmin mukaan viime hetken neuvotteluissa voidaan saavuttaa jokin tietty tullimaksuton raja niin teräkselle kuin alumiinillekin. Yhdysvallat alkaa periä EU:sta tulevasta teräksestä 25 prosentin tullimaksua. Alumiinin tullimaksu on 10 prosenttia.
Vientivetoinen strategia vaarassa
Eurokriisin aikana EU:ssa tähdättiin velkavuorien sulattamiseen kasvavan viennin avulla. Monet maat pyrkivät vaihtotaseiden ylijäämiin.
Jos kauppaa käytäisiin EU:n sisällä, niin kukaan ei voisi saavuttaa yhtäaikaisesti vaihtotaseen ylijäämää. Jonkun on pakko kuitata vaihtotaseen alijäämällä toisten ylijäämät.
EU:n vientistrategia kohdistuukin unionin ulkopuolelle ja merkittävissä määrin Yhdysvaltoihin. Samaan aikaan Yhdysvallatkin pyrkii edes hieman kaunistelemaan vaihtotaseensa lukemia.
Vientivetoinen strategia on siksi riippuvainen viennin kohdemaista. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on politiikallaan viestittänyt moneen kertaan, että Yhdysvaltoja harmittaa Euroopan jatkuva riippuvuus Yhdysvalloista.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Eurooppa on yksi suurimmista riskialueista maailman taloudelle – kiitos yhteisvaluutan

Halla-aho: Kiinasta tulossa talousmahti, USA reagoi heti – ”Uusi aikakausi alkamassa”
Viikon suosituimmat

Vihreistä kovaa kritiikkiä Ylelle – Vigelius: ”Nytkö Ylen politisoiminen sopiikin oppositiolle?”
Ylen päätös Suomen osallistumisesta Euroviisuihin on herättänyt kovaa kritiikkiä. Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta sekä varapuheenjohtaja Jenni Pitko vaativat nyt Yleä perumaan päätöksen osallistumisesta. Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius kummeksuu vihreiden ulostuloa.

Purra: Toimeentulotuki on pakko korjata – ”Ei kannusta töihin”
-Toimeentulotuki eli sosiaalijärjestelmän viimesijainen turva on menettänyt tarkoituksensa ja karannut käsistä. Siitä on tullut monille pääasiallinen tulonlähde, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kirjoittaa.

Tiiliskivi poliisia päin ja ”Kuole poliisi!” -huutoja Helsingissä – Antikainen: Kasvojen peittäminen julkisella paikalla kiellettävä
Kuten aiempinakin vuosina, myös tämän vuoden itsenäisyyspäivänä Helsinki ilman natseja -mielenosoituksessa esiintyi väkivaltaisuuksia. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen katsoo, että tapaukset osoittavat äärivasemmistolaisten mielenosoitusten muodostavan vuosittaisen, ennakoitavissa olevan uhan viranomaisille ja muille mielenosoittajille.

PS-tunnelmia Linnan juhlista
Perussuomalaiset juhlistivat Suomen itsenäisyyttä Presidentinlinnassa.

Sisäministeri Mari Rantanen: Suomi on meidän maamme – ja tätä maata me haluamme puolustaa
Tänään kunnioitetaan menneiden sukupolvien työtä, mutta itsenäisyyspäivä on myös tulevaisuuden rakentamista, korosti sisäministeri Mari Rantanen puheessaan itsenäisyyspäivän valtakunnallisessa lipunnostotilaisuudessa Helsingin Tähtitorninmäellä. Suomen Uutiset julkaisee ministerin puheen kokonaisuudessaan.

Maa- ja metsätalousvaliokunta muuttaa metsästyslakia – susijahti alkaa ja suurpetopolitiikka kiristyy
Suden kannanhoidollinen metsästys on pian todellisuutta Suomessa. Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta sai tiistaina 9. joulukuuta valmiiksi mietintönsä metsästyslain muuttamisesta. Valiokunta ehdottaa säännöstä suden ympärivuotisesta rauhoituksesta poistettavaksi metsästyslaista. Valiokunnan perussuomalaiset pitävät muutosta välttämättömänä.

Myös Marinin hallituksessa työministerinä toiminut Tuula Haatainen haluaa nyt korjata ulkomaalaisia opiskelijoita koskevaa lakia
Sanna Marinin hallituksessa työministerinä toiminut Tuula Haatainen myöntää nyt, että edellisen hallituksen laatima laki on korjauksen tarpeessa.

Koponen: Marinin hallitus loi maahanmuuttomonsterin, joka johti ulkomaalaisiin opiskelijoihin ruokajonoissa
Agenttitoimistot rekrytoivat osin valheellisin perustein Suomeen massamäärin ulkomaalaisia opiskelijoita. - Lopputuloksena suurten kaupunkien ruokajonot ovat täyttyneet näistä kansainvälisistä osaajista, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen.

Eduskunta hyväksyi lukuvuosimaksut ulkomaisille toisen asteen opiskelijoille – Vigelius: ”Suomalainen koulutus ei voi olla maksuton koko maailmalle”
Tänään eduskunta hyväksyi äänin 131-42 lakiesityksen lukuvuosimaksuista toisen asteen ulkomaalaisille opiskelijoille. Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius pitää lakimuutosta onnistuneena ja kohtuullisena, sillä suomalainen koulutus ei voi olla maksuton koko maailmalle. Keskustan vastahakoisuus maahanmuuton järkevöittämiseen sen sijaan ihmetyttää Vigeliusta.

Kansanedustaja lyttää komission ja Henna Virkkusen jättisakot X-alustalle
Kansanedustaja Onni Rostila pitää komission asettamia X:n sakkoja epäilyttävinä ja vaarallisina. Rostila kirjoittaa X:ssä, etteivät väitetyt syyt vakuuta häntä
















