

LEHTIKUVA
Äärivasemmistolaiset iskivät junaliikenteeseen – Berliinin punavihreä senaatti ei tuomitse iskuja
Berliinissä tehtiin alkuviikosta kaksi tuhopolttoiskua junaliikenteen ohjauskeskuksia vastaan. Kaupunkijuna oli poissa toiminnasta 12 tuntia ja lähijunayhteyksissä oli häiriöitä jopa 36 tunnin ajan. Iskut häiritsivät erityisesti junaliikennettä lentokentälle. Tuhopolttojen tekijöiksi ilmoittautui äärivasemmistolainen ryhmä, joka kertoi sabotoineensa junaliikennettä tukeakseen Fridays for Future -ilmastolakkoliikettä.
Vasemmiston ääriryhmät ovat sabotoineet junaliikennettä vuosien ajan, mutta Berliinin punavihreä osavaltiosenaatti kieltäytyy tuomitsemasta vasemmistolaisten iskuja, kirjoittaa Gunnar Schupelius BZ-lehden kolumnissaan. Schupelius on huolissaan siitä, että poliitikot vähättelevät tuhopolttoja ja pyrkivät leimaamaan ne muiden kuin äärivasemmistolaisten tekemiksi.
Esimerkiksi Friedrichshain-Kreuzbergin pormestari Monika Herrmann (vihr) kyseenalaisti iskun tekijöiden lähettämän viestin aitouden. Hänen mielestään kyseessä saattoi olla yritys mustamaalata ilmastoliikettä.
Vasemmisto iskee idässä
BZ-lehden kolumnisti toteaa, että vasemmistolaiset ääriryhmät ovat toistuvasti hyökänneet kaupunkijunan ohjausjärjestelmiä vastaan ainakin vuodesta 2010 lähtien. Silloin tekijät ilmoittivat vastustavansa ydinvoimaa. Seuraava tuhopoltto tapahtui 2011. Vuoden 2017 ison tuhopolton tekijöiksi ilmoittautuneet vastustivat G20-huippukokousta.
Iskut ovat tapahtuneet kaupunkijunareitin itäisellä osuudella pormestari Herrmannin johtaman Friedrichshainin lähellä. Kolumnisti Gunnar Schupelius vaatii Berliinin punavihreitä poliitikkoja tuomitsemaan tuhopoltot suorasanaisesti.
Samaa mieltä on Berliinissä asuva vapaa toimittaja Pertti Rönkkö, joka on kommentoinut iskuja Facebook-sivullaan.
– Jos äärioikeistolaiset ilmoittaisivat tehneensä tuhopolttoiskun junien ohjaus- ja signaalikaapeleihin, kuten äärivasemmistolaiset eilen kahdessa kohteessa Berliinissä, niin Saksassa olisi oikeutetusti ja hyvästä syystä piru irti.
– Nyt kaupungin työmatkaliikenteen sotkeneeseen ja jopa ihmishenkiä vaarantaneeseen äärivasemmistoporukan sabotaasiin suhtaudutaan olkia kohotellen kuin sattumukseen tai luonnonilmiöön, Rönkkö kirjoittaa.
Tuhopolttoisku myös Suomessa
Vantaan Rekolassa tehtiin vuonna 2011 tuhopolttoisku, jossa raideliikenteen turvalaitekoppi sytytettiin palamaan. Vasemmistolainen anarkistiryhmä ilmoitti olevansa vastuussa sabotaasi-iskusta, joka oli ilmoittajien mukaan tehty Sosiaalikeskus Sataman, Helsingin romanisiirtolaisten ja anarkistivankien tukemiseksi. Myös poliisin mukaan anarkistien nettiviestillä oli vahva yhteys Rekolan tuhopolttoon.
Rekolan tuhopolton tekijöiksi ilmoittautuneet kutsuivat tekoaan ”solidaarisuusiskuksi”. He kirjoittivat, että ”iskut rautatieverkostoja vastaan ovat yhtä vanhoja kuin itse anarkistiliike”.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ruotsidemokraattien Jimmie Åkesson tuhopoltoista: ”Ei ole kyse siitä, että muutama kundi polttaa pari autoa, koko maa on menossa säpäleiksi”

Antifa kiitti somessa saksalaispoliitikon pahoinpitelijöitä – Facebookin mielestä tämä ei loukannut yhteisönormeja

Li Andersson ei pidä Dan Koivulaakson ”taktista väkivaltaa” peräänkuuluttaneita viestejä ongelmallisina, antaa tämän jatkaa Turvallinen oikeusvaltio -työryhmän johdossa

Johan on solidaarisuutta: Laitavasemmistolainen Antifa osoitti myötätuntoa polttopulloiskulla!

Parempaa väkivaltaa? – Saksassa kysytään, onko Antifa vallanpitäjien katutappeluosasto ja käsikassara

Thüringenin osavaltiovaaleissa hallituspuolueille tappiot – AfD:lle murskavoitto

Äärivasemmiston tukikohdasta esitetään korona-viruksen tahallista levittämistä poliisiasemille ja syyttäjävirastoihin
Viikon suosituimmat

Mitta on täysi: Massamuuton vastaiset mielenosoitukset levinneet koko Britanniaan
Viime viikkoina laittomien maahanmuuttajien asuttamien hotellien ympärille on kerääntynyt mielenosoittajia muun muassa Eppingissä, Norwichissä sekä Lontoossa. Mielenosoittajat vastustavat brittihallituksen ratkaisua sijoittaa turvapaikanhakijoita muun asutuksen keskelle. Mitta on monella nyt täysi.

Arno Kotro kertoo, miten pedagoginen muoti-idiotismi kouluissa romutti erään nuoren koululaisen oppimiskokemukset
Kirjailija-opettaja Arno Kotro bloggaa suomalaisen peruskoulun alennustilasta. Esimerkkitapauksena hän nostaa esille alakoulun, jonka rehtori kymmenen vuotta sitten nielaisi pureksimatta tuolloin muotiin tulleet pedagogiset päähänpistot ja villitykset. - Edistyksen ja uuden pedagogiikan hengessä piti päästä eroon menneen maailman rasitteista, kuten arvosanoista, pulpeteista, kokeista, perinteisistä luokkahuoneista, kirjoista, todistuksista, Kotro kirjoittaa, ja kertoo samalla nuoresta ylioppilaasta, jonka opintielle koulukokeilu aikanaan jätti tiedollisia katvealueita.

Purra: Kotouttamisteollisuus on valtavaksi kasvanut haara sosiaalivaltiossa – ”Jos maahanmuutto laajasti toimisi, sellaista ei tarvittaisi lainkaan”
Valtiovarainministeri Riikka Purran tuoreessa budjettiesityksessä esitetään kotoutumiskorvausten leikkauksia osana taloussäästöjä. Purra muistuttaa kotouttamisesta kertyvän jo nyt valtavat summat veronmaksajan maksettavaksi.

BBC: Hamas maksaa palkkoja yhä 30 000 ”virkamiehelle” – varastettua ruoka-apua annetaan vain terroristien tukijoille
Ennen sotaa Hamas hamstrasi tunneliverkostoihinsa noin 600 miljoonaa euroa käteistä. Rahat ovat peräisin gazalaisilta kerätyistä tullimaksuista ja veroista sekä Iranin islamistihallinnolta, Qatarilta ja egyptiläiseltä Muslimiveljeskunnalta.

Hallinto-oikeus päätti: Vastaanottokeskus ei saa jatkaa Miilukorvessa
Helsingin Hallinto-oikeus piti voimassa Espoon ympäristö- ja rakennuslautakunnan päätöksen, jolla vastaanottokeskustoiminta vaadittiin lakkautettavaksi.

PS-Nuoriso: Suomalaiset ulos ja mamut tilalle – tähän johtaa kuntien punavihervalta
Perussuomalainen Nuoriso on tuohtunut Mikkelin kaupungin päätöksestä häätää kaupungin rivitalojen asukkaat pois, jotta asuntoihin voidaan asuttaa läheiseen vastaanottokeskukseen saapuvia turvapaikanhakijoita.

Halla-aho: ”Palestiinan valtio olisi puhdas illuusio, eikä tunnustaminen tätä asiaa muuksi muuttaisi”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho pohdiskelee kysymystä Palestiinan tunnustamisesta, ja pitää asiaa epärealistisena. - Palestiinan tunnustamiselle ei tällä hetkellä ole sen enempää edellytyksiä kuin tarvettakaan. Palestiina ei ole itsenäinen. Ei ole näköpiirissä, että itsenäisyyden edellytykset voisivat toteutua. Ei ole uskottavaa, että tunnustaminen edistäisi näiden edellytysten toteutumista, Halla-aho kirjoittaa.

Demarit hamuavat lisää äänestäjiä: 600 000 maahanmuuttajaa asutettava Ruotsin halutuimmille alueille
Ruotsi on edelleen luokkayhteiskunta, jossa hyvinvoivat nettoveronmaksajat asuvat omakotitaloissaan vehreillä huvila-alueilla. Sosialidemokraattien mielestä tämä on kestävän kehityksen vastaista ja väestö pitäisi sekoittaa. Muutto veden ääreen äveriäälle alueelle olisi varmasti monen kolmen miljoonan vuokralaisen mieleen ja tämä demareiden kädenojennus muistettaisiin varmasti myös vaaleissa.

Mikkeli häätää suomalaiset pois ja remontoi sitten tulijoille uudet tilat – Antikainen: ”Tässä hälyttävä esimerkki siitä, miksi kuntien kotoutumistuista pitää leikata”
Yle uutisoi 12.8.2025 Mikkelin kaupungin päätöksestä häätää suomalaisia vuokralaisia kodeistaan vastaanottokeskuksen tieltä. Rivitalot vuokraa jatkossa Luona Oy, jolla on vastaanottokeskus naapurissa. Asukkaat pitävät kaupungin ratkaisua epäoikeudenmukaisena. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää Mikkelin tapausta hälyttävänä esimerkkinä siitä, mitä on odotettavissa, ellei turvapaikkapolitiikan kiristyksistä pidetä kiinni ja kiristetä lisää.

Tyytymättömyys opetushallitukseen kasvaa – jo osa alan ammattilaisistakin näyttää vihreää valoa organisaation lakkauttamiselle
Valtiovarainministeriön ehdotus Opetushallituksen lakkauttamisesta on kansan keskuudessakin nähty aiheellisena säästötoimena hallinnon virtaviivaistamiseksi ja tehostamiseksi. Samalla Opetushallitus on kansalaiskeskusteluissa tunnistettu politisoituneena instituutiona, joka on vähitellen ajautunut kauas alkuperäisistä tavoitteistaan. Seurauksena on muun muassa oppimistuloksien heikkeneminen.