
PS ARKISTO
Elinkeinoministeri Wille Rydmanilta iloisia uutisia: Av-tuotantojen kannustinrahoitus jatkuu
Työ- ja elinkeinoministeriö on varmistanut audiovisuaalisten tuotantojen kannustinrahoituksen valtion vuoden 2024 talousarvioesityksen puitteissa. Rahoitus on enintään 10 miljoonaa euroa. Elinkeinoministeri Wille Rydman iloitsee siitä, että onnistui varmistamaan kannustinrahoitukselle jatkon kovan väännön jälkeen.
Av-tuotantokannustin auttaa suomalaisia pk-yrityksiä luomaan laadukasta kotimaista sisältöä. Yhteiskunnalle se on ensisijaisesti yritystoiminnan kasvua luova instrumentti.
Kannustimen avulla houkutellaan ulkomaisia tuotantoyhtiöitä kuvaamaan elokuvia ja sarjoja Suomessa sekä edistetään kotimaisten elokuvien kansainvälistä rahoitusta ja jakelua. Elinkeinoministeri Wille Rydman kertoi asiasta viestipalvelu X:ssä:
– Iloisia uutisia: olen onnistunut varmistamaan av-tuotantokannustimen rahoitukselle jatkon. Olin kovin pahoillani siitä, että av-kannustin ei budjettiriihessä mahtunut valtion ensi vuoden talousarvioesitykseen. Talousraami on tietysti tiukka ja säästää pitää, mutta tämä kyseinen tuki on tutkitusti tuottava investointi, ei pelkkä kuluerä. En kuitenkaan luovuttanut, vaan pyysin virkamiehiämme etsimään tarvittavia rahoja esimerkiksi Business Finlandin varoista.
Kymmenen miljoonaa euroa tulossa
– Melkoisen vaivannäön jälkeen sieltä saatiinkin puristettua ensi vuodelle 10 miljoonan euron potti, jonka olen tänään saanut vahvistettua ensi vuoden av-kannustimen toteuttamiseksi. Kiitos TEMin ja BF:n väelle työstänne tämän suhteen.
Rahaa on tulossa ainakin kymmenen miljoonaa euroa. Koko av-alan pyytämää 20 miljoonaa euroa ei kuitenkaan ole vielä varmistettu, kertoo Rydman.
– Kiitos myös Riikan johtamalle valtiovarainministeriölle ymmärtämyksestä asiaa kohtaan. VM:ssä on valmistelussa vielä toinen 10 miljoonan euron varaus av-kannustimeen osaksi täydentävää talousarviota, jolloin av-kannustimen koko ensi vuodelle olisi yhteensä se 20 miljoonaa euroa, mitä alun perin tavoiteltiinkin. Toivottavasti se toteutuu.
Kaiken takana on kilpailu katsojista
Kannustimen tarve alalle syntyy kiristyneestä kansainvälisestä kilpailusta eri striimipalvelujen kesken. Tämä kilpailu käyttäjistä on kasvattanut panostuksia palveluiden sisältöihin, minkä myötä myös kiinnostus eri kieli- ja kulttuurialueiden paikallisiin sisältöihin on kasvanut. Samalla kilpailu osaavasta työvoimasta ja luotettavasta toimintaympäristöstä on kasvanut. Av-kannustimen tarve on kasvanut kahtena viime vuotena merkittävästi erityisesti ulkomaisten asiakkaiden löydettyä Suomen.
– On hienoa, että Suomi voi jatkaa kotimaisten elokuvien ja sarjojen kansainvälisen menestyksen edistämistä nyt, kun olemme päässeet siinä hyvään vauhtiin. Kansainvälisen näkyvyyden kautta viesti korkeasta osaamisesta sekä luotettavasta toimintaympäristöstä leviää. Myös muut toimialat hyötyvät tästä, Rydman sanoo.
Erityisesti kotimainen draamatuotanto on kasvanut kannustimen myötä. Kun kannustin edellyttää ulkomaista rahoitusta, varmistuu tällöin myös tuotantojen kansainvälinen jakelu. Muun muassa rikossarjat Sorjonen, Kaikki synnit ja Ivalo ovat levinneet laajalti maailmalla. Elokuvista Jalmari Helanderin ohjaama Sisu on saanut miljoonien yleisön, ja sen innoittamana Utsjoelle tulee myös uudenlaisia matkailijoita.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Jalmari Helander av-tuotannot kulttuuriala yritystoiminta kannustimet työ- ja elinkeinoministeriö Valtiovarainministeriö Business Finland Wille Rydman Riikka Purra
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ylen aamuohjelmassa taas sakea väite: ”Perussuomalaiset vihaa taidetta”

Hallitus vahvistaa perusopetusta vaalikauden aikana 200 miljoonalla – korkeakoulutukseen tulossa lisää aloituspaikkoja

Hallitus laskee autoilun kustannuksia ja kannustaa työhön veronalennuksilla – ”Tavoitteena työhön kannustava sosiaaliturvajärjestelmä”

Hallitukselta pelastajakoulutukselle 3,5 miljoonaa euroa lisärahoitusta

Elomaa: Av-tuotantokannustin on sijoitus, joka maksaa itsensä takaisin
Viikon suosituimmat

Emeritusprofessori Vesa Kanniainen: ”Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen väitteet maahanmuuton hyödyistä harhaanjohtavia”
Maahanmuutto rasittaa julkista taloutta, vaikka maahanmuuton hyödyt olisi huomioitu laskelmissa, toteaa kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen Leevi Leivon haastattelussa.

PS-Nuoriso: Suomalaiset ulos ja mamut tilalle – tähän johtaa kuntien punavihervalta
Perussuomalainen Nuoriso on tuohtunut Mikkelin kaupungin päätöksestä häätää kaupungin rivitalojen asukkaat pois, jotta asuntoihin voidaan asuttaa läheiseen vastaanottokeskukseen saapuvia turvapaikanhakijoita.

Vasemmiston verkkomedia huolestui naispoliitikkojen häirinnästä – samaan aikaan vasemmiston puolueaktiivi lietsoo häirintää naispoliitikkoa kohtaan
Vasemmistoliiton aktiivien toimittama Vasen kaista -verkkomedia julkaisi eilen laajan kirjoituksen naispoliitikkoihin kohdistuvasta häirinnästä. Tänään valtiovarainministeri Riikka Purra on kertonut häneen kohdistuneesta häirintäaktivismista, jonka taustalla on muun muassa vasemmistoliiton kuntavaaliehdokas.

Mikkeli häätää suomalaiset pois ja remontoi sitten tulijoille uudet tilat – Antikainen: ”Tässä hälyttävä esimerkki siitä, miksi kuntien kotoutumistuista pitää leikata”
Yle uutisoi 12.8.2025 Mikkelin kaupungin päätöksestä häätää suomalaisia vuokralaisia kodeistaan vastaanottokeskuksen tieltä. Rivitalot vuokraa jatkossa Luona Oy, jolla on vastaanottokeskus naapurissa. Asukkaat pitävät kaupungin ratkaisua epäoikeudenmukaisena. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää Mikkelin tapausta hälyttävänä esimerkkinä siitä, mitä on odotettavissa, ellei turvapaikkapolitiikan kiristyksistä pidetä kiinni ja kiristetä lisää.

Espanjalaiskaupunki julisti muslimien julkiset juhlat pannaan – ”Paikallisen kristillisen perinteen vastaista”
Maahanmuutto ja monikulttuurisuus nostattavat tunteita ja ovat kiihkeiden erimielisyyksien ja jopa väkivaltaisten yhteenottojen taustalla Espanjassa. Kuten enenevässä määrin koko Euroopassa. Vieraalle vyörytykselle halutaan panna piste ja kunnioittaa omia paikallisia arvoja sekä perinteitä.

Valtamedia tutki mutta unohti uutisen: Vieraskielisten suuri lukumäärä leimaa huono-osaisimpien asuma-alueita
Pääkaupunkiseudulla asuminen eriytyy yhä voimakkaammin asukkaiden äidinkielen ja sosiaalisen aseman mukaan. Nuorimmissa ikäluokissa jo puolet joidenkin alueiden asukkaista on vieraskielisiä. Vapaarahoitteisten asuntojen keskihinta kertoo puolestaan siitä, että uudistuotanto tai remontointi saattaa näillä alueilla olla haastavaa. Segregaatio sen sijaan on pomminvarmaa.

Turvetuotannon alasajo sulkee tehtaita Suomessa – Keskisarja: Turve pitää nostaa pannasta
Jokainen valistunut ihminen tietää, että turve on uusiutuva luonnonvara ja että Suomen turvesoissa on lähes Pohjanmeren öljyn suuruinen energia hyödynnettävissä, toteaa perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja. Keskisarja pitää suurena ongelmana sitä, että turveyrittäjät ovat jo lyömässä rukkasia naulaan. Neovasta (entinen Vapo) eläkkeelle jäävä johtaja Ahti Martikainen on puolestaan jo vuosia varoittanut päättäjiä turpeen liian nopeasta alasajosta.

Purra: ”Kyllä riittää tässä maassa hommia puolueella, joka ei halua kupata veronmaksajan selkänahasta etuoikeuksia eikä totella kaiken maailman intressitahoja”
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra nostaa esille toimittaja Ari Korvolan kirjan Tuppeensahattu Nuorisosäätiö, joka kertoo keskustaa lähellä olevan Nuorisosäätiön rikosvyyhdistä. Kirjan tärkeimpänä ansiona Purra pitää kuvausta siitä, miten rakenteellinen, poliittinen korruptio Suomessa toimi.

Demarit hamuavat lisää äänestäjiä: 600 000 maahanmuuttajaa asutettava Ruotsin halutuimmille alueille
Ruotsi on edelleen luokkayhteiskunta, jossa hyvinvoivat nettoveronmaksajat asuvat omakotitaloissaan vehreillä huvila-alueilla. Sosialidemokraattien mielestä tämä on kestävän kehityksen vastaista ja väestö pitäisi sekoittaa. Muutto veden ääreen äveriäälle alueelle olisi varmasti monen kolmen miljoonan vuokralaisen mieleen ja tämä demareiden kädenojennus muistettaisiin varmasti myös vaaleissa.

Talousprofessori Matti Virén: On leikattava suomalaisten hyvinvoinnille toissijaisista menoista
Kansantaloustieteen emeritusprofessori Matti Virén kehottaa kaikkia pohtimaan valtiovarainministeriön esittämiä sopeutustoimia samanaikaisesti lakisääteisten peruspalvelujen, kuten terveydenhuollon rahoituspaineiden rinnalla. Toissijaisiin kohteisiin, kuten kotouttamiseen ja yritystukiin, ehdotettuja leikkauksia Virén pitää sopivina, ja muistuttaa, että leikkaamatta jättäminen ei ole nyt vaihtoehto.