Espoossa pelätään Vantaaksi muuttumista – vieraskielisten osuus väestönkasvusta on yli 90 prosenttia

Maahanmuutto ja maahanmuuttajaperheisiin syntyneet lapset ovat muuttaneet Espoon väestörakennetta nopeasti. Muutoksen ennakoidaan jatkuvan ja väestöennusteiden mukaan vieraskielisiä espoolaisia on jo 30 prosenttia kaupunkilaisista vuonna 2034. Espoon kaupungin asiantuntijoiden mukaan väestörakenteen nopea ja voimakas muutos haastaa monin tavoin kaupungin palveluntuotantoa. Samaan aikaan ihmetellään, miksi Espoo on pääkaupunkiseudun suurin häviäjä muuttoliikkeessä.

Espoon väestö kasvaa, mutta hitaammin kuin viime vuonna. Asukkaiden määrän kasvua merkittävämpi muutos on väestörakenteen nopea muuttuminen.

Vieraskielisiä asukkaita oli syyskuun lopussa 55 800, eli 19 prosenttia Espoon väestöstä. Vieraskielisten osuus vuoden 2020 tammi-syyskuun väestönkasvusta oli yli 90 prosenttia, kirjoittaa tutkija Teija Jokiranta Espoon kaupungin Eetvartti 4/2020 -tutkimusjulkaisussa.

Espoon väestö oli lokakuun lopussa 292 100 asukasta. Eniten väkilukua lisäsi maahanmuutto. Suurin osa (71 prosenttia) Espoon ulkomailta saamasta muuttovoitosta tulee Pohjoismaiden ja EU-maiden ulkopuolelta.

Väestörakenteen muutos on nopea

Väestörakenteen muutos on ollut nopea, sillä vuosituhannen vaihteessa vain 3,8 prosenttia espoolaisista eli yhteensä 7 900 asukasta puhui äidinkielenään jotain muuta kuin suomea tai ruotsia. Nyt vieraskielisten osuus Espoon väestöstä on jo 19 prosenttia ja kasvaa nopeasti. Ennusteen mukaan viidentoista vuoden kuluttua 30 prosenttia espoolaisista on vieraskielisiä, kirjoittaa Espoon maahanmuuttoasioiden päällikkö Teemu Haapalehto.

Mikäli väestöennuste toteutuu, Espoossa on vuonna 2034 vieraskielisiä asukkaita yhteensä 105 400. Vuoden 2017 lopussa Espoossa oli vieraskielisiä 44 655, joten ennustekaudella vieraskielinen väestö kasvaa yli 60 700 asukkaalla. Kaikkien vieraskielisten kieliryhmien ennustetaan kasvavan. Eniten kasvavat Muu Aasia -kieliryhmä (mm. kiina, vietnam, thai, nepali, bengali) ja Lähi-Itä, Pohjois-Afrikka -kieliryhmä (mm. arabia, kurdi, persia, turkki).

Joka neljäs ekaluokkalainen on vieraskielinen

Erityisen selkeästi väestörakenteen muutos näkyy kouluissa: joka neljäs ensimmäisen luokan oppilas on vieraskielinen. Koko suomenkielisessä perusopetuksessa vieraskielisten osuus on nyt 22 prosenttia ja sen ennustetaan nousevan vuoteen 2035 mennessä 34 prosenttiin.

Espoon puhutuimmat vieraat kielet ovat venäjä, viro, arabia, englanti, kiina ja somali. Vieraskielisten oman äidinkielen opetuksen osallistujamäärät ovat kasvaneet joka vuosi. Vuonna 2012 oman äidinkielen opetukseen osallistui 2400 lasta ja vuonna 2020 lähes 4800 lasta. Opetettavien kielten määrä on kasvanut 40:een.

Monikielisyys tuo haasteita palvelujen järjestämiseen, mutta Espoossa se halutaan nähdä voimavarana. Espoon sivistystoimen asiantuntijat ovat kuitenkin huolissaan siitä, miten Espoon oppimistulokset jatkossa ylläpidetään vieraskielisten oppilaiden määrän kasvaessa.

Huolta herättävää on esimerkiksi se, että alakoululaisten lukutaito heikkenee. PISA-tutkimuksessa on käynyt ilmi, että Suomeen lapsena muuttaneiden nuorten matematiikan osaaminen oli 15-vuotiaana yli kaksi vuotta jäljessä kantaväestön ikätovereihin verrattuna. Haasteita tulee siis riittämään.

Espoossa pelätään Vantaaksi muuttumista

”Espoossa on nyt pelko, että se on muuttumassa Vantaaksi”, otsikoi Helsingin Sanomat äskettäisen juttunsa. Artikkelin mukaan asukkaat pakenevat Espoosta ennätyksellistä tahtia, joka on yllättänyt tutkijatkin. Helsingin Sanomien jutussa Espoon asukkaiden pakenemisen selitykseksi tarjotaan muun muassa koronavirusta.

Espoon väestörakenteen muuttumisesta uutisoi ensimmäisenä paikallislehti Länsiväylä. Suomen Uutiset kertoi äskettäin Alankomaiden tilanteesta. Siellä kantaväestön määrä on ollut selvässä laskussa jo vuodesta 2015 lähtien. Alankomaiden väestönkasvusta peräti 96 prosenttia on koostunut ensimmäisen ja toisen polven maahanmuuttajista. Espoo kulkee samaa polkua, koska vieraskielisten osuus väestönkasvusta on nyt yli 90 prosenttia.