Etla haluaa Suomeen 44 000 maahanmuuttajaa joka vuosi julkisen talouden rahoituksen ja työvoiman turvaamiseksi – laskelmat ovat täysin tuulesta temmattuja

Tämän päivän ”Maahanmuutto pelastaa Suomen” -puheenvuoron esittäjä on Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla, jonka mukaan Suomi tarvitsisi vuosittain 44 000 maahanmuuttajaa, jotta julkisen talouden rahoitus ja työvoiman tarjonta pysyisivät kunnossa. Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos kirjoittaa Facebookissa, miksi Etlan väitteet ovat jälleen kerran täysin tuulesta temmattuja.

Ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroosin mukaan maahanmuutto ei paranna Suomen julkisen talouden kestävyyttä vaan heikentää sitä, sillä vuosien ajalta kerätyt rekisteriaineistot kertovat, että vain erittäin harvan maahanmuuttajaryhmän edustajat maksavat enemmän veroja kuin käyttävät julkisia palveluita ja saavat tulonsiirtoja.

– Elinkeinoelämän lobbausjärjestöjen röyhkeys on siis sanoinkuvaamatonta, kun ne esittävät julkisen talouden rahoituksen parantamiseksi toimenpiteitä, jotka todellisuudessa rasittavat julkista taloutta, Grönroos kirjoittaa.

Työvoimaa löytyisi Suomestakin

Grönroosin mukaan työvoimaa löytyy kyllä kotimaasta, kunhan vain palkat ja työehdot ovat työn vaativuuteen nähden kunnossa. Suomessa on satoja tuhansia työttömiä ja osa-aikatyötä tekeviä, jotka haluaisivat työllistyä täyspäiväisesti. Moni suomalainen suuntaa myös ulkomaille parempien palkkojen perässä.

– Toki elinkeinoelämä haluaisi palkankorotusten sijaan helpottaa maahanmuuttoa, koska kehitysmaissa on käytännössä loputon määrä ihmisiä, jotka ovat valmiita palkkaan kun palkkaan, kunhan pääsevät asumaan länsimaahan – varsin tyypillistä on jopa ilmiö, jossa halpatyöntekijät maksavat päästäkseen töihin esimerkiksi etnisiin ravintoloihin, jotta saavat jalan oven väliin hyvinvointivaltioon, Grönroos huomauttaa.

Tulijoiden iällä jopa negatiivinen vaikutus

Laskelmat, joilla maahanmuuton lisäämistä perustellaan, ovat tyypillisesti sellaisia, joissa ei oteta huomioon olemassa olevaa tietoa maahanmuuttajaryhmien julkisen talouden vaikutusten eroista ja lasketaan ainoastaan sitä, miten maahanmuutolla voidaan vaikuttaa maan ikärakenteeseen. Etla seuraa samaan linjaa.

– Ihmisen ikä ei kuitenkaan kerro sitä, onko hän nettopositiivinen julkisen talouden näkökulmasta, Grönroos kirjoittaa.

– Itse asiassa iällä voi olla jopa täysin päinvastainen vaikutus julkiselle taloudelle, sillä jos maahanmuuttajaryhmän keskimääräinen julkisen talouden vaikutus on negatiivinen, niin tämä tarkoittaa sitä, että mitä nuorempana tällainen ihminen muuttaa Suomeen, niin sitä pitempään hän ehtii aiheuttaa negatiivista vaikutusta – tämä seikka on nostettu esiin Suomen Perustan tutkimuksessa, jossa tarkasteltiin Irakista ja Somaliasta tulevien maahanmuuttajien elinkaarivaikutuksia.

Etla ei piittaa tutkitusta tiedosta

Etla ja vastaavat samanlaisia ”selvityksiä” tekevät tahot pesevät usein kätensä toteamalla, että selvityksissä oletetut maahanmuuttajien julkisen talouden vaikutukset ovat samanlaiset kuin kantaväestöllä välittämättä kaikesta siitä tiedosta, joka kertoo, että asia ei ole näin.

– Väitteet ovat siis pohjimmiltaan tasoa: ”JOS maahanmuuttajat pärjäävät hyvin, niin he pärjäävät hyvin – maahanmuuton määrä on siis kolminkertaistettava”.

Tilastokeskuksen aineistoihin perustuvaa oikeaa tietoa maahanmuuton julkisen talouden vaikutuksista löytyy Suomen Perustan verkkosivuilta.