Göteborgin poliisipäälliköltä selvät sävelet: ”Jengiampujat ovat lähtöisin Balkanilta, Lähi-idästä ja Pohjois- tai Itä-Afrikasta”

Aseellinen väkivalta lisääntyy Ruotsissa, vaikka muualla Euroopassa se vähenee. Syitä on toki useita, mutta ampujat tulevat lähes poikkeuksetta tietyistä osista maailmaa. Göteborgin poliisipäällikkö kirjoittaa mielipideartikkelissa asioista kerrankin niiden oikeilla nimillä.

Ruotsin rikostutkimuslaitos julkaisi taannoin raportin, jossa Ruotsi sijoittuu synkeälle ykköstilalle kuolemaan johtaneissa ampumisrikoksissa.

Erityisen suuri ero tilastoissa eurooppalaisten maiden välillä on 20-29-vuotiaiden kohdalla: Ruotsissa kuolee vuosittain luoteihin 18 ihmistä miljoonaa asukasta kohden. Muualla Euroopassa murheellinen suhdeluku on nollan ja neljän välillä.

– Ampujilla saattaa olla yhteisiä piirteitä, kuten yliaktiivisuus, epävakaa persoonallisuus ja puutteellinen impulssikontrolli, kirjoittaa Göteborgin poliisipäällikkö Erik Nord Göteborgs Postenin mielipideartikkelissa.

”Ampumisilla on yhteys maahanmuuttoon”

– Heidän kotiolonsa ovat usein puutteelliset johtuen hyväksikäytöstä, sairauksista tai rikollisesta perhetaustasta. Jos väkivaltaisessa kodissa kasvaneesta lapsesta tulee väkivaltainen, niin se ei ole uutinen kenellekään.

Nord sanoo, ettei ole myöskään salaisuus, että jengirikollisten ja rikollisverkostojen tekemillä ampumisilla ja räjäytyksillä on yhteys vuosikymmeniä jatkuneeseen maahanmuuttoon.

– Olen voinut seurata kehitystä yksilötasolla ja periaatteessa kaikki jengiampujat sekä ampumisten uhrit ovat lähtöisin Balkanilta, Lähi-idästä ja Pohjois- tai Itä-Afrikasta.

Kulttuurisyyt ja poliisipula taustalla

Kulttuurisyyt voivat Nordin mukaan olla osa selitystä aseväkivallan kasvulle. Konfliktien ratkaisumallit voivat muualta tulleilla johtaa kostoon, fyysisen voiman käyttöön ja yleiseen kovuuteen. Sukupuolten väliset suhteet taasen voivat perustua tiukkaan sosiaaliseen kontrolliin, joka jo itsessään saattaa johtaa konflikteihin.

Nord vertaa toisiinsa Saksan ja Ruotsin tilannetta, jossa maahanmuuton kehityskulku on ollut saman tyyppinen. Selkeänä erona on poliisien lukumäärä, joka Ruotsissa on selkeästi vähäisempi. Saksassa on kolme poliisia tuhatta asukasta ja Ruotsissa tuskin edes kahta. Vuoteen 2025 mennessä poliisien lukumäärä tosin nousee Ruotsissa 2,4 virkavallan edustajaan tuhatta asukasta kohden.

– Eräs osa selitystä synkeälle kehitykselle voi ollakin poliisivoimien niukkuus, joka on vuosien ajan pahentunut ja näkyy nyt kuolemaan johtavana aseellisena väkivaltana.

Ongelmat lakaistaan maton alle

Ampumisten syitä ruotiessaan Nord ottaa esille myös ruotsalaisten omintakeiset arvot ja arvostukset. Ruotsissa yksilönvapaus on viety äärilaitaan ja kansalaisten toimille on ominaista tiukka rationalismi.

Kyseiset arvot ovat ruotsalaisille niin luontevia ja kiinteä osa identiteettiä, että niiden suodattavaa vaikutusta käyttäytymiseen ei arjessa edes huomata.

– Arvomme voivat estää meitä keskustelemasta epämukavista asioista, vaikkapa kulttuuristen tekijöiden merkityksestä. Ongelmat sen kun kasvavat ja me katsomme muualle.

– Perustavaa laatua olevien arvojen muuttaminen ei ole helppoa, mutta jo muutoksen mahdollisuuden tiedostaminen voisi auttaa asiallisen keskustelun syntymistä sen sijaan, että lakaisemme ikävät kysymykset maton alle.