

LEHTIKUVA
Göteborgin yliopiston tutkimus sen vihdoin todistaa: ”Väkivalta koskettaa tänään jokaista ruotsalaista”
Rikollisuus ja huumeet ovat ruotsalaisten suurin huoli. Toki ympäristöasiatkin huolestuttavat puolta kansaa. Lähes kaikki ovat kuitenkin samaa mieltä siitä, että jengirikoksista pitää antaa nykyistä kovempia tuomiota. Kansa on jakautunut Ruotsissa poliittisen kentän mukaan mutta suunta on nyt selvästi oikealle.
Göteborgin yliopiston Som-instituutti suoritti kansalaisten pelkoja ja asenteita luotaavan tutkimuksen viime syksynä. Kansalaisilta pyydettiin selkeätä vastausta siihen, mikä on itse kunkin suurin huolenaihe.
Nyt julkaistuissa kyselyn tuloksissa vastaajista 60 prosenttia kertoi suurimmaksi huolenaiheekseen järjestäytyneen rikollisuuden. Huumeiden käytöstä kantoi suurta murhetta 55 prosenttia kansalaisista. Lähes yhtä paljon eli 53 prosenttia ruotsalaisista tunsi erityistä huolta ympäristön tuhoamisesta ja merien saastuttamisesta.
”Kaksi tapaa tarkastelle maailmaa”
Haastatteluista nousi esiin selvä ero punavihreän ja oikealle kallistuvan ajattelun välillä. Vasemmistopuoluetta tai ympäristöpuolue vihreitä äänestävät olivat enemmän huolissaan ilmastosta ja ympäristöstä kuin järjestäytyneestä rikollisuudesta. Ruotsidemokraattien, kokoomuksen ja kristillisdemokraattien äänestäjät taas asettavat asiat päinvastaiseen järjestykseen.
– Maailmaa voidaan tarkastella kahdesta eri lähtökohdasta, muotoilee Som-instituutin tutkija Patrik Öhberg.
Ruotsidemokraattien ja allianssipuolueiden äänestäjät tuntevat vasemmistoa ja vihreitä enemmän epäluottamusta viranomaisia ja poliitikkoja kohtaan. Luottamus poliisiin puolestaan on korkealla.
Ruotsi halutaan takaisin
Vastaajia pyydettiin myös nimeämään spontaanisti kolme tärkeätä yhteiskunnallista ongelmaa. Kolmannes vastaajista toi esille lain ja järjestyksen puutteen. Vielä vuonna 2015 vastaavassa tutkimuksessa lakia ja järjestystä kaipasi takaisin vain viisi prosenttia vastaajista.
Vastaajien itse kirjoittamissa kommenteissa huoli rikollisuuden kasvusta nousee yhä vahvemmin esiin. Uhka on tullut kaiken aikaa lähemmäksi.
– Nyt tapahtuu myös keskellä päivää ja tavallisen kansan keskellä. Ajatus siitä, että ”tämä ei koske minua” on enää toiveajattelua, Öhberg sanoo.
Huoli rikollisuuden kasvusta näkyy erityisen selvästi vastaajien kannanotoissa tutkimuksessa esitettyihin valmiisiin ratkaisuvaihtoehtoihin. Ankarampia rangaistuksia jengirikollisille vaatii kokonaista 90 prosenttia vastaajista. Mikään yksittäinen vastausvaihtoehto ei ole aiemmin saanut yhtä suurta kannatusta tässä vuosittain toistuvassa tutkimuksessa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- laki ja järjestys Patrik Öhberg. ruotsalaisten suurimmat huolenaiheet asennetutkimus Göteborgin yliopisto Som-tutkimuslaitos punavihreä hallitus vasemmistopuolue Kristillisdemokraatit järjestäytynyt rikollisuus rangaistukset Maltillinen kokoomus Ympäristöpuolue vihreät Jengirikollisuus Ilmasto Ruotsidemokraatit Ympäristö
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ruotsi ja Suomi myöntävät anteliaasti kansalaisuuksia maahanmuuttajille eurooppalaisessa vertailussa

Tuore tutkimus Ruotsissa: Puolet raiskauksista tuomituista ulkomailla syntyneitä – maahanmuuttajatausta vielä useammalla

Monikulttuurista kerrostaloelämää: Meteliä ympäri vuorokauden, naapuri hyökkäsi Hannelen kimppuun kuin hyeena, poliisit paikalle – ”Katso ensin talon nimitaulua ennen kuin vuokraat asunnon”

Maahanmuuttajataustainen pyssymies osoitteli käsiaseella parturiliikkeessä ja uhkasi tappaa – tuomittiin vuoden ja kuuden kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen

Halla-aho: Sisäisestä turvallisuudesta vastaavalla ministeri Ohisalolla ikävä tapa asemoitua laittomuuden puolelle

Ruotsissa tapettiin vuonna 2020 enemmän ihmisiä kuin koskaan mittaushistorian aikana

Vankilat tupaten täynnä Ruotsissa – rangaistusta suoritetaan nyt käytävillä ja parakeissa

Ulkomaalaistaustaisten nuorten väkivalta lisääntynyt ja raaistunut huolestuttavasti – Koponen: ”Tästä ongelmasta täytyy pystyä puhumaan”
Viikon suosituimmat

Empatiataululle kävi huonosti Tampereen valtuustossa: Demaripormestari pakitteli ja siirsi ihmisiä lokeroivan DEI-häkkyrän pois käsittelystä
Tampereen kaupunginvaltuuston kokouksessa maanantaina 19. tammikuuta käsiteltiin kaupungin uutta hyvinvointisuunnitelmaa 2026–2029, mutta siihen alun perin sisältynyt, kummallinen empatiataulu poistettiin ennen kokouksen alkua. Taulu siirrettiin jatkovalmisteluun, eikä sitä käsitelty valtuustossa.

Saksa velvoittaa turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin – kieltäytyminen leikkaa avustusta
Kunnat voivat Saksassa määrätä turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin pientä korvausta vastaan. Työstä kieltäytyvä menettää osan avustuksistaan. Useat poliitikot haluavat laajentaa saman käytännön kaikkiin työkykyisiin sosiaaliavun saajiin. Vuonna 1993 säädetty laki on palaamassa aktiiviseen käyttöön poliittisten ristiriitojen aiheuttaman tauon jälkeen.

Tampere haluaa alkaa etnisen, mielipide- ja sukupuolierottelun – DEI saapuu kaupungin palveluihin
Tampereen kaupunginvaltuuston maanantain kokouksessa käsiteltävä Tampereen uusi hyvinvointisuunnitelma jakaa ihmisiä eri lokeroihin yksilöllisten ominaisuuksien ja kriteerien perusteella. DEI-politiikkaan nojaavan suunnitelman mukaan enemmistöihin kuuluville ei tarvitsisi kohdistaa yhtä paljon palveluita, kun taas vähemmistöihin kuuluville annettaisiin enemmän.

Rotat jättävät uppoavan laivan Britanniassa: Konservatiivit loikkaavat joukolla Nigel Faragen kansallismieliseen puolueeseen
Britannian perinteinen kahden puolueen poliittinen järjestelmä luhistuu kiihtyvällä vauhdilla. Konservatiivipuolueen kansanedustajat loikkaavat yksi toisensa jälkeen gallupjohdossa paistattevaan Reform UK -puolueeseen, koska äänestäjien näkemykset ja huolet on sivuutettu johdonmukaisesti aivan liian pitkään. Britannian uusi suunta on yhä selvemmin Reform UK:n johtaja Nigel Faragen käsissä.

Kuka tai ketkä ovat ideoineet Tampereen kohutun Empatiataulun? – Kokoomuslainen apulaispormestari antaa videolla ratkaisevan vihjeen
Kokoomus ja SDP kiistelevät parhaillaan sosiaalisessa mediassa siitä, kuka vastaa Tampereen kohutun Empatiataulun suunnittelusta ja ideoinnista. Hanke on miellyttänyt erityisesti demaripormestari Ilmari Nurmista, mutta myös kokoomus on osallistunut sen edistämiseen.

Yhdysvalloissa 2,6 miljoonaa laitonta maassaolijaa vähemmän kuin vuosi sitten – demokraatit yrittävät estää karkotuksia kaikin keinoin
Trumpin toisen presidenttikauden ensimmäisenä vuonna maasta poistui yli 2,6 laitonta siirtolaista. Suurin osa poistui vapaaehtoisesti, mutta pakkopalautuksiakin toimeenpantiin ennätysmäärä. Demokraatit ovat yrittäneet estää karkotuksia kaikin keinoin, jopa väkivallalla. Presidentti Obaman kaudella karkotuksiin suhtauduttiin paljon myönteisemmin, vaikka Obamakin karkotti paljon.

Kolumni: Kanariansaaret opettaa
Kanariansaarilla on verotus ja ilmasto kohdallaan, mutta silti talous ei oikein toimi. Suomessa ei ole kohdallaan verotus eikä ilmasto, kirjoittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.

Antikainen: Vasemmistoliiton kannattajista kolmannes hyväksyy poliittisen väkivallan
Vasemmistoliiton kannattajien joukossa poliittisen väkivallan hyväksyttävyys näyttää kasvaneen selvästi kahdessa vuodessa. Psykologian tohtori Oskari Lahtisen analyysin mukaan osuus niistä vasemmistoliittolaisista, jotka eivät vastusta väkivaltaa ”poliittisesti vaarallisia ihmisiä” kohtaan, nousi reilusta 20 prosentista (2022) noin 30 prosenttiin (2025). Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii kaikilta eduskuntapuolueilta - vasemmistoliitto mukaan lukien - nolletoleranssia poliittiselle väkivallalle.

Yleisradion johtajia hemmotellaan taas – ökypalkkiot uudelleen käyttöön tänä vuonna
Yleisradio on ottanut taas käyttöön johdon hulppean palkitsemisjärjestelmän tämän vuoden alusta. Tulospalkitseminen koskee myös muuta henkilökuntaa. Suurin osa Ylen työntekijöiden ammattijärjestön (YOT) kyselyyn vastanneista ei kuitenkaan pidä kannustinjärjestelmää oikeudenmukaisena. Monet työntekijät kokevat, että palkitsemisen perusteet ovat jopa mielivaltaiset.

Toimeentulotukimenot kasvussa – jo yli puolet somaliaa ja arabiaa puhuvista nostaa tukea
Perustoimeentulotuen maksatus kasvoi viidenneksellä vuonna 2025. Tukea saaneissa kotitalouksissa asui noin kuusi ja puoli prosenttia Suomen väestöstä. Koko maan tasolla somalia ja arabiaa puhuvista noin puolet nostaa perustoimeentulotukea
Uusimmat

Vigelius tyrmää empatiataulun: ”Mahdotonta hyväksyä”

Kolumni: Kallis kaksivuotinen esikoulukokeilu – laiha näyttö

Sisäministeriö julkaisi uudet väestönsuojien yleisoppaat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2025

Lue lisää









