Halla-aho esittää työllisyyden vahvistamiseksi veronalennuksia sekä vientiä ja kauppaa tukevia uudistuksia: ”Oleellista on se, että työpaikkoja syntyy yksityissektorille”

Perussuomalaisten työllisyyspolitiikan keskeisenä tavoitteena on, että Suomessa työntekijä – myös pienipalkkaisilla aloilla – tulisi omalla palkallaan toimeen. Se edellyttää, että yksityissektorille syntyy uusia työpaikkoja. – Yritykset kyllä palkkaavat työntekijöitä, jos se on liiketoiminnan kannalta taloudellisesti järkevää ja kannustavaa, perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi tänään Iltalehden puheenjohtajatentissä.

Miten kuntiin saadaan lisää työpaikkoja ja sitä kautta kunnille verotuloja? Eduskuntapuolueiden puheenjohtajat Sanna Marin (sd), Petteri Orpo (kok), Annika Saarikko (kesk), Maria Ohisalo (vihr), Li Andersson (vas) ja perussuomalaisten Jussi Halla-aho ottivat tänään kantaa työllisystilanteeseen ja työllisyystoimiin Iltalehden puheenjohtajatentissä.

Halla-aho oli nostanut aiheen esille jo viime viikolla linjapuheessaan, jossa hän jakoi kritiikkiä molemmille työmarkkinaosapuolille. Halla-aho toisaalta kehotti sekä elinkeinoelämää että ay-liikettä rakentamaan luottamusta ja hakemaan ratkaisuja, jotka olisivat molemmille siedettäviä. Kummassakaan leirissä Halla-ahon puhetta ei koettu kovin miellyttävänä.

– Reaktiot osoittavat vain sen, miten vaikeaa Suomessa on käydä analyyttistä keskustelua työmarkkinoiden ongelmista, kun osapuolet ovat kaivautuneet poteroihin ja kaikilla on suuri kiusaus pelotella omia äänestäjiään saavutettujen etujen menettämisellä. Se on lyhytnäköistä toimintaa, Halla-aho sanoi.

Vientiteollisuus on Suomen talouden selkäranka

Pääministeri Marinin hallitus on esittänyt usein tavoitteekseen työllisyysasteen nostamisen 75 prosenttiin, mutta konkreettisia tekoja ja työllisyystoimia on toistaiseksi nähty niukasti. Halla-aho totesi, että työllisyysastetta oleellisempaa olisi tarkastella, mitä työllisten määrä pitää sisällään, eli onko työllisyys julkista taloutta vahvistavaa vai ei.

Työllisyysasteen nostamiseen Halla-aho esittää vientiä ja kauppaa tukevia rakenteellisia uudistuksia, kuten energian ja kuljetuksen hintoihin ja työn sivukuluihin puuttumisen.

– Oleellista on se, että työpaikkoja syntyy yksityissektorille. Vientiteollisuuden asema on olennainen, koska se on Suomen talouden selkäranka. Yritykset kyllä palkkaavat työntekijöitä, jos se on liiketoiminnan kannalta taloudellisesti järkevää ja kannustavaa.

Paikallinen sopiminen tai ansiosidonnaisen porrastaminen ovat Halla-ahon mukaan nyansseja kokonaisuudessa.

– Maailmassa on erilaisia työmarkkinajärjestelmiä – jopa Pohjoismaiden sisällä. Se itsessään osoittaa, että paikallinen sopiminen tai ansiosidonnaisen porrastaminen eivät ole ratkaisuja ongelmiin, kun katsotaan isoa kuvaa. Toki ansiosidonnaisen porrastamisella voidaan todennäköisesti aikaistaa jälkimmäistä työllistymispiikkiä, siitä on olemassa dataakin. Kuitenkaan työttömyysturvan heikentäminen itsessään ei auta, jos työpaikkoja ei synny.

Työllisyystoimia lykätty, vaikka ongelmat ovat käsillä nyt

Perussuomalaiset esittää myös pieni- ja keskituloisten työssäkäyvien palkan sivukulujen karsimista ja yritysverotuksen keventämistä. Halla-aho korosti, että oleellista on se, että yritysten toimintakyky säilyy yksityissektorilla.

– Tällä hetkellä yritykset joutuvat kilpailemaan armottomilla globaaleilla markkinoilla. Jos vielä nostamme esimerkiksi korkealla kokonaisveroasteella, korkeilla palkan sivukuluilla tai ylettömän kunnianhimoisella ilmastopolitiikalla yritysten kustannuksia, niin näiden kokonaisvaikutus yhdessä saattaa ratkaista sen, rakennetaanko tuotantolaitos Suomeen vai Kiinaan.

Suomen työmarkkinoita hiertää myös kohtaanto-ongelma eli useisiin avoimiin työpaikkoihin ei useinkaan löydy tekijöitä, vaikka Suomessa on satoja tuhansia ihmisiä työtä vailla.

Vasemmiston Anderssonin mukaan hallitus olisi jo tehnyt useita työllisyystoimia. Pääministeri Marinin mukaan kohtaanto-ongelmaan ratkaisu löytyisi osaamisen ja koulutuksen vahvistamisella. Tentin juontaja, toimittaja Susanne Päivärinta tosin huomautti Marinia siitä, että ongelmat ovat käsillä juuri nyt ja että monien mielestä hallitus lykkää konkreettisia työllisyystoimia.

– Me olemme jo tehneet ja teemme tulevaisuudessakin julkista taloutta vahvistavia työllisyystoimia, Marin esitti.

Kokoomuksen Orpo ei ollut samaa mieltä.

– Te olette tekevinänne työllisyystoimia, mutta todellisuudessa ne toimet huutavat poissaolollaan, mitkä saavat yritykset uskomaan, että Suomeen kannattaa investoida ja täällä kannattaa palkata ihmisiä.

Asumisen ja liikkumisen kulut alas

Halla-ahon mukaan perussuomalaiset lähtee siitä, että työtä tekevän ihmisen – sekä palkansaajan että yrittäjän – yhteinen etu on se, että Suomeen syntyy uusia työpaikkoja ja samalla omalla työllä tulee toimeen.

– Tällä hetkellä palkkaleikkaus tapahtuu harjoitetun politiikan tuloksena siten, että työntekijöitä korvataan tuomalla ulkomailta halpatyövoimaa suorittavan työn sektoreille, joille töille löytyisi tekijöitä myös Suomessa jo olevien työttömien joukosta, jos vain työn vastaanottaminen olisi kannattavaa, Halla-aho sanoi.

Työn vastaanottavuuden kannattavuuteen voidaan Halla-ahon mukaan vaikuttaa erityisesti pieni- ja keskituloisten ansiotuloverotuksen keventämisellä.

– Toisaalta työn vastaanottavuuden kannattavuuteen voidaan vaikuttaa myös sillä, että verotuksellisin ja muilla toimilla liikkumisen hintaa tuodaan alas. Tämä on oleellista pitkien etäisyyksien Suomessa, etenkin maakunnissa. Myös asumisen hintaa olisi saatava alas, koska asumisen kustannukset kaupungeissa vaikuttavat merkittävästi työn vastaanottamisen kannustavuuteen.

Andersson väitti, että perussuomalaiset muka pyrkisi alentamaan työntekijöiden palkkoja. Halla-aho osoitti, että väite ei pidä paikkaansa.

– Meidän tavoitteemme on nimenomaan se, että Suomessa työntekijä – myös pienipalkkaisilla aloilla – tulisi omalla palkallaan toimeen. Se edellyttää työn verotuksen keventämistä ja tietysti myös sitä, että yksityissektorille syntyy uusia työpaikkoja.