

LEHTIKUVA
Helsingin Kaivokadun läpiajokielto käsittelyssä ensi viikolla – tulisiko autottomasta kävelykadusta jopa vaarallisempi jalankulkijoille?
Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunta käsittelee Kaivokadun läpiajokieltoa 17.9. pidettävässä kokouksessaan. Keskustan läpi voisi tämän jälkeen ajaa enää Esplanadien kautta. Uutta kävelykatua vastustava Helsingin seudun kauppakamarin johtaja Markku Lahtinen pitää autottomaksi muutettua Kaivokatua jopa vaarallisempana jalankulkijoille.
Helsingin ydinkeskustan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa esitetään, että Kaivokatu suljettaisiin yksityisautoilijoilta. Helsingin kaupungin tiedotteen mukaan suunnitelma esittää, että katu varattaisiin joukko- ja saattoliikenteen, kävelijöiden sekä oleskelijoiden käyttöön.
Kaupunkiympäristölautakunta kokoustaa asiasta 17. syyskuuta.
Ehdotuksen mukaan Helsingin päärautatieaseman ympäristöstä kehitetään tulevaisuudessa nykyistä viihtyisämpää katuympäristöä, johon tulee uusia palveluita, istutuksia ja terasseja. Muutosten jälkeen rautatieaseman ympäristö liittyisi entistä selkeämmin osaksi kävelykeskustaa. Henkilöautojen läpiajo kiellettäisiin Kaivokadulla. Keskustan läpi olisi mahdollista ajaa enää Esplanadien kautta. Sekä Pohjois- että Eteläesplanadilla olisi käytössä kaksi ajokaistaa.
Kaupungin mukaan käveltävyys paranisi
Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa ehdotetaan myös laajemmin ydinkeskustan paikallisen katuverkon, julkisten tilojen viihtyisyyden ja käveltävyyden parannuksia. Kehittämisen tavoitteena on, että rauhallisilla kaduilla käveltävyys paranee ja että liiketilojen vetovoima kehittyy hyvään suuntaan.
– Helsinki kehittää ydinkeskustasta elämyksellistä perillä olon paikkaa. Jotta keskusta voi säilyä elinvoimaisena ja tarjota entistä laajemmin palveluita, sen pitää houkutella viihtymään. Haluamme olla tältäkin osin kansainvälisesti kilpailukykyinen suurkaupunki, Helsingin kaupunkiympäristön toimialajohtaja Ville Lehmuskoski kuvailee kaupungin tiedotteessa suunnitelmaa.
Hidastaa huolto- ja tavaraliikennettä
Kaupungin tiedotteen mukaan uusien liikennejärjestelyiden negatiivisimmat vaikutukset kohdistuisivat tästä huolimatta huolto- ja tavaraliikenteeseen sekä niihin, jotka haluavat ajaa ydinkeskustan läpi henkilöautolla. Näille liikkujille muutokset näkyisivät matka-aikojen pidentymisenä.
Jos kaupunkiympäristölautakunta hyväksyy ydinkeskustan liikennejärjestelmäsuunnitelman omalta osaltaan, se etenee syksyn aikana kaupunginhallituksen päätettäväksi.
Tämän jälkeen uudistukset vaativat toteutuakseen vielä runsaasti kaava-, liikenne-, katu- ja muuta yksityiskohtaista suunnittelua. Uudistukset voivat tulla voimaan pääosin 2030-luvun alkupuoliskolla. Sitä ennen Kaivokadulla on tarkoitus kunnostaa metroaseman huonokuntoinen katto ja toteuttaa alueelle suunnitteilla olevat pikaraitiotiejärjestelyt.
Onko läpiajokiellon vaikutuksia arvioitu puutteellisesti?
Helsingin seudun kauppakamarin johtaja Markku Lahtinen kirjoittaa HS:n mielipidekirjoituksessaan 11.9., että Helsingin seudun kauppakamari ja merkittävät ydinkeskustan kiinteistönomistajat vastustavat Kaivokadun muuttamista joukkoliikennekaduksi.
Lahtisen maukaan he ovat ilmaisseet vastustuksensa lausunnossaan ydinkeskustan liikennejärjestelmäluonnoksesta (YLJS). Heidän mukaansa kaupunki on arvioinut luonnoksen vaikutuksia puutteellisesti ja siksi myös johtopäätökset ovat harhaanjohtavia.
Yrittäjien ja Helsingin seudun kauppakamarin lausunnon mukaan elinvoimavaikutuksia ja liikennettä ei ole lainkaan verrattu nykytilanteeseen, vaan lähtötilanteeksi on otettu jo 1+1-kaistaiseksi muutettu Kaivokatu, jota on verrattu Kaivokadun katkaisemiseen kokonaan autoliikenteeltä.
Elinkeinoelämän pyynnöistä huolimatta Helsingin kaupunki ei ole arvioinut Kaivokadun sulkemisen vaikutuksia uudestaan eikä verrannut niitä nykytilaan. Selvää on, että muutos lisää ruuhkia ja niistä kärsivät niin henkilöauto-, huolto- ja jakelu-, taksi-, bussi- kuin pelastusliikennekin. Vaikutukset heijastuvat Esplanadien eteläpuoliseen katuverkkoon sekä laajemmin keskustaan.
Uusi kävelykatu jopa vaarallisempi jalankulkijoille
Havainnekuvissa joukkoliikennekaduksi muutettu Kaivokatu näyttää vihreältä ja houkuttelevalta.
– On hyvä muistaa, että autoliikenteen kieltämisestä huolimatta Kaivokatu säilyisi edelleen vilkkaana liikenneväylänä. Raitiotiekiskojen ja pyöräteiden määrä tuplaantuisi, mikä tarkoittaa nykyistä huomattavasti enemmän kävelyä haittaavia ja kävelijöiden turvallisuutta vaarantavia raitiovaunuja ja pyöräilijöitä.
– Kaivokadun viihtyisyyttä ja houkuttelevuutta parantavat lisärakentamismahdollisuudet ovat rajalliset, joten päätöksen hyödyt ja haitat on poliittisessa päätöksenteossa arvioitava huolellisesti, Lahtinen päättää kirjoituksensa.
Heli-Maria Wiik
Artikkeliin liittyvät aiheet
- kävelykatu Markku Lahtinen liikennejärjestelmäsuunnittelu Kaivokatu jalankulkijat Ville Lehmuskoski tavaraliikenne liikennesuunnittelu tiehankkeet autoilijat Joukkoliikenne Helsinki
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


PS-valtuutetut videohaastattelussa: Helsingin kehitys on todella huolestuttavaa

Helsingin viherkokeilut aiheuttavat haittaa autoilijoille ja keskustan yrittäjille

Helsingin Kaivokadun sulkeminen suututtaa – Marimekon Ihamuotila: ”Aivan mielipuolista”, ”aivan sairaan tyhmää”

Helsingin kaupungin Munkkiniemenbaanan siltahanke herättää vastustusta – ”Helsinki haluaa tasamaapyöräilyä merta tuhoamalla”
Helsingin keskustasta Töölön ja Munkkiniemen kautta Espoon rajalle kulkevaa pyöräliikenteen runkoyhteyttä käsiteltiin 27.8. Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunnassa. Siltahankkeen vastustajien mielestä hanke tuhoaisi Helsingin kantakaupungin arvokkaan kulttuuri- ja luonnonympäristön sekä rantakalliomaiseman.
Viikon suosituimmat

Antikainen: Irakilaiselle perheelle henkivartijat 2,5 miljoonalla – ”Ei voi olla hyväksyttävää missään”
Irakilaiselle perheelle ostettiin kilpailuttamatta 2,5 miljoonalla turvallisuuspalveluita avohuollon tukitoimenpiteenä ja täydentävänä toimeentulotukena, kertoi Yle. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää päätöstä käsittämättömänä.

Saksa on häviämässä taistelun rikollisuutta vastaan – poliisit paljastavat uutuusteoksessa, mistä asioista virallinen Saksa vaikenee
Me menetämme tämän maan on nimeltään saksalaisen tutkivan toimittajan Liv von Boetticherin ajankohtainen kirja, johon hän on haastatellut laajalla otannalla saksalaisia poliiseja heidän kokemuksistaan Saksassa vallitsevasta rikollisuudesta ja sisäisestä turvallisuudesta. Hän avaa kirjassaan asioita, jotka saksalainen politiikka haluaisi lakaista mieluiten maton alle. Rikollisuuden kasvun keskeisiä tekijöitä ovat olleet kontrolloimaton maahantulo, puuttuva integraatio, järjestäytynyt rikollisuus sekä valtion kyvyttömyys ja haluttomuus puuttua tapahtumien kulkuun.

Helsingin Sanomat julistaa Wille Rydmanin epäonnistujaksi, kommentoijat eri mieltä: ”Äänestäjät aivan erityisen tyytyväisiä”
Valtamedian kuplan ja sosiaalisen median keskenään erilaiset todellisuudet ajautuvat törmäyskurssille Helsingin Sanomien juttukokonaisuudessa, jossa Hesari julistaa ministeri Wille Rydmanin epäonnistujaksi. Jutun kommenttiketjun perusteella tällainen kehystys ei lukijoille maistu.

Kuka hyötyy järjestöavustuksista – selvitys paljastaa varakkaat STEA-tuensaajat ja identiteettityön puuhastelijat
Suomen Uutiset selvitti, miltä STEA-avustuksia saavien järjestöjen kenttä näyttää – ja miksi sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin avustusten jakoprioriteetit ovat perusteltuja.

Ruotsalaispoliisi pahoinpideltiin hengiltä MM-kisakatsomossa – Tanskan ulkoministeri ”täynnä surua ja raivoa”
Ruotsalaispoliisi oli kaikessa rauhassa seuraamassa jalkapallo-ottelua televisiosta MM-kisakatsomossa Kööpenhaminassa, kunnes hänet hakattiin ja potkittiin hengiltä. Poliisi on pidättänyt rankan rikoshistorian omaavan päätekijäksi epäillyn. Somessa ihmetellään jälleen, miten tämä oli mahdollista.

Pääkaupunkiseudun katuturvallisuus vaihtelee alueittain – Vantaan kaduilla pitää olla valppaana ja varuillaan, kun liikkuu yksin
Vantaa on keikkunut poliisin turvattomuustilastoissa kärkipaikoilla jo pitkään. Poliisin käyttämän häiriöindeksin mukaan Vantaa on Suomen turvattomin kaupunki. Katja Pirhonen kertoo omista kokemuksistaan, millaista on asua Myyrmäessä.

Rasisminvastaisia työpajoja nelivuotiaille ja lomarahaa palkansaajille – näihin STEA-avustuksiin veronmaksajan rahat menevät
STEA jakaa vuosittain satoja miljoonia euroja sosiaali- ja terveysjärjestöille. Avustusaineiston läpikäynti paljastaa joukon kohteita, joilla ei ole selvää yhteyttä heikoimmassa asemassa olevien auttamiseen tai terveyden edistämiseen.

Bangkokista lähes 32 kiloa kannabista kuljettanut malesialaismies tuomittiin vankeuteen – vetosi oikeudessa ”ladyboy”-identiteettiinsä
Itä-Uudenmaan käräjäoikeus on tuominnut Malesiassa asuvan Fortanias Ignatius Anak Sitenin kahden vuoden ja kuuden kuukauden ehdottomaan vankeuteen törkeästä huumausainerikoksesta. Hänen matkalaukuistaan löytyi Helsinki-Vantaan lentoasemalla lähes 32 kiloa kannabista.

Antikainen vastaa Virralle: ”Vaarallista on vihreiden maahanmuuttopolitiikka”
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vastaa vihreiden puheenjohtajan Sofia Virran väitteeseen, jonka mukaan sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin toiminta olisi vaarallista. Virta syytti Rydmanin järjestörälssileikkausten olevan vaarallista instagram päivityksessään.

Sisäministeri Rantanen raiskausrikoksista: ”Nämä ovat kuvottavia uutisia, niistä tulee ihan fyysisesti paha olo”
Maahanmuuttopolitiikassa on tehty kuluvalla hallituskaudella historiallinen suunnanmuutos. Maasta poistamiset ovat kasvaneet yli 30 prosenttia, ja lisätalousarviossa palautuksiin jouduttiin varaamaan lisää rahaa. Sisäministeri Mari Rantasen mukaan työ on kuitenkin vasta alussa: laivan nokka on vähän kääntynyt ja nyt pitäisi painaa seuraavalla hallituskaudella kaasua.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää










