Immonen: Poikien ei-lääketieteelliset ympärileikkaukset kiellettävä lailla

Eduskunnassa käydään tänään lähetekeskustelu kansalaisaloitteesta, jossa vaaditaan tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltämistä erillislailla. Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen vaatii myös poikien rituaalisten ympärileikkausten kieltämistä lailla.

Eduskunnan lakivaliokunta osoitti hiljattain mietinnössään tukensa kansalaisaloitteelle. Valiokunnan mukaan myös poikien ei-lääketieteellisin perustein suoritettaviin ympärileikkauksiin liittyy sääntelytarpeita, joita on selvitettävä ja arvioitava tarkemmin.

Perussuomalaisten kansanedustajan Olli Immosen mukaan poikien asemaa Suomessa on tässä suhteessa parannettava, sillä ei-lääketieteelliset ympärileikkaukset ovat systemaattista väkivaltaa poikia kohtaan ja toimenpiteet loukkaavat heidän oikeuksiaan.

– Kyseiset toimenpiteet voivat aiheuttaa lukuisia fyysisiä, psyykkisiä ja emotionaalisia terveyshaittoja, Immonen sanoo.

Ympärileikkausperinne loukkaa lasten oikeuksia

Rituaaliset ympärileikkaukset ovat nousseet Suomessa ajankohtaiseksi aiheeksi erityisesti kasvavan maahanmuuttajaväestön seurauksena.

– Aihe on nähty tietyissä poliittisissa piireissä arkana, koska sen on koettu loukkaavan maahanmuuttajia. Ongelmasta ei saa kuitenkaan vaieta. Maahanmuuttajien kulttuurin on muututtava – vahingollista vieraan kulttuurin perinteiden ylläpitoa ei tule sallia Suomessa, Immonen toteaa.

Immosen mukaan ympärileikkausperinne loukkaa oikeutta elämään ja fyysiseen koskemattomuuteen, oikeutta vapauteen väkivallasta sekä oikeutta terveyteen ja elämään ilman syrjintää.

– Perinne loukkaa monia lasten oikeuksia. Rituaalisissa ympärileikkauksissa on kyse vanhasta perinteestä, jonka taustalla on usein sosiaalisia, kulttuurisia tai esteettisiä syitä ja tekoa perustellaan usein myös uskonnollisilla syillä.

Ympärileikkausten kieltäminen on ihmisoikeuskysymys

Immonen näkee poikien ei-lääketieteelliset ympärileikkaukset ihmisoikeuskysymyksenä, jonka hoitamisessa Suomella on vastuu. Hän on ollut ajamassa asiaa eduskunnassa muun muassa osallistumalla vuosina 2011 ja 2015 tehtyihin lakialoitteisiin, joissa ehdotettiin poikalasten ympärileikkausten kieltämistä ilman lääketieteellistä perustetta.

– Valitettavasti aloitteet eivät tuolloin edenneet eduskunnassa lähetekeskusteluja pidemmälle. Toivon, että ilmapiiri on muuttunut noista ajoista ja että lasten oikeuksille osattaisiin antaa enemmän arvoa.

Perustuslaki takaa oikeuden ruumiilliseen koskemattomuuteen

YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen mukaan lasta on suojeltava kaikenlaiselta ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallalta, vahingoittamiselta ja pahoinpitelyltä, huonolta kohtelulta tai hyväksikäytöltä. Sopimuksen noudattamista valvovan YK:n lapsen oikeuksien komitean mukaan valtion tulee ryhtyä kaikkiin tehokkaisiin ja tarkoituksenmukaisiin toimiin, että lasten terveydelle vahingollisia perinteisiä tapoja poistetaan.

– Kansainvälisten sopimusten lisäksi juridisessa arvioinnissa on annettava painoarvoa perustuslain takaamalle oikeudelle ruumiilliseen koskemattomuuteen sekä perustuslaissa ja uskonnonvapauslaissa taatulle uskonnonvapaudelle, Immonen sanoo.

– Pienten poikien kohdalla on otettava huomioon, että kyseessä ei ole heidän tahtoonsa perustuva uskonnonvapaus, vaan heidän vanhempiensa vapaus uskonnon harjoittamiseen. Ympärileikkauskysymyksen juridisessa arvioinnissa on tehtävä valinta, painotetaanko uskonnon ja kulttuurin traditiosta nousevaa käytäntöä ympärileikkauksessa vai lääketieteen etiikasta, ihmisoikeuksista ja perustuslaista nousevaa yksilön oikeutta ruumiilliseen koskemattomuuteen.

Poikien ruumiillisen koskemattomuuden suoja ei voi olla heikonpi kuin tyttöjen

Immosen mukaan henkilökohtaisen koskemattomuuden suoja on perusoikeus, jolla on läheinen yhteys myös perustuslaissa turvattuun yksityiselämän suojaan. Tämän piiriin kuuluu oikeus määrätä itsestään ja ruumiistaan.

– Perustuslain yhdenvertaisuusvaatimus koskee itsestään selvästi myös rikosoikeudellista lainsäädäntöä. Sukuelinten silpomista koskevasta erillissääntelystä keskusteltaessa on kiinnitettävä huomiota myös siihen, että Suomen rikoslaki noudattaa sukupuolen suhteen neutraliteettiperiaatetta.

– Yhdenvertaisuusvelvoitteen mukaan poikien ruumiillisen koskemattomuuden suoja ei voi olla heikompi kuin tyttöjen. Puuttumista ruumiilliseen koskemattomuuteen ei voida pitää vähäisenä. Kyseessä on pysyvään muutokseen johtava kirurginen toimenpide, jota ei voi perua, Immonen painottaa.

Lasten vahingoittaminen ei kuulu länsimaiseen arvokulttuuriin

Nykyisessä tilanteessa pojille tehtävät ei-lääketieteelliset ympärileikkaukset ovat laillisia huolimatta siitä, että tunnusmerkistöltään teko rikkoo Suomen perustuslakia, rikoslakia ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen artiklaa henkilökohtaisesta koskemattomuudesta.

– On käsittämätöntä, että lainsäätäjämme ovat antaneet hyväksyntänsä rituaalisille ympärileikkauksille. Nykypäivän länsimaiseen arvokulttuuriin lasten vahingoittaminen ei kuulu, Immonen sanoo.

Rituaalinen ympärileikkaus suoritetaan yleensä vauvalle, joka ei ole kykenevä antamaan suostumustaan.

– Suostumukseen kykenemättömien pienten poikalasten ympärileikkaukset ilman lääketieteellistä perustetta ovat oikeudelliselta kannalta erittäin kyseenalaisia. Toimenpidettä ei tulisi tehdä, ennen kuin henkilö itse pystyy antamaan tietoon perustuvan suostumuksensa, Immonen sanoo.

On aika asettaa lapsen etu etusijalle

Immonen painottaa, että Suomessa tulee pikimmiten turvata lailla myös poikien koskemattomuus kulttuurisia ja uskonnollisia väkivaltaperinteitä vastaan.

– On välttämätöntä nostaa etusijalle lapsen oikeus fyysiseen koskemattomuuteen. Hallituksen on ryhdyttävä nopeasti toimenpiteisiin poikien ei-lääketieteellisten ympärileikkausten kieltämiseksi. Poikien ympärileikkaus on säädettävä rikoslaissa rangaistavaksi, ja hallituksen on annettava tarvittavat lakiehdotukset eduskunnan käsiteltäviksi kuluvan vaalikauden aikana.

– Suomen on näytettävä asiassa mallia muille maille ja oltava kerrankin edelläkävijä ihmisoikeuksien puolustamisessa väkivaltaperinteitä vastaan. On aika asettaa lapsen etu etusijalle, Immonen toteaa.