
Teemu Keskisarjan kolumni: Ylen tanskalainen roskapönttö
Miksi Tanskan hömppä valloittaa Suomessa julkisen palvelun median, ihmettelee Teemu Keskisarja.

Boston, Harvardin yliopistoalue. Kuvituskuvaa.
Toimitus suosittelee
Yliopistojen kyky luoda uutta on aina perustunut omituisten persoonallisuuksien hyväksymiseen sellaisena kuin he ovat. Monella eriskummallisella akateemikolla on autismikirjon häiriö, joka ei kuitenkaan akateemisessa ympäristössä ole estänyt heitä kehittämästä tiedettä ja teknologiaa eteenpäin. Nykyisen akateemisen maailman tiukat puhekoodit ja poliittinen korrektius ajavat tällaiset luovat persoonallisuudet ulos yliopistolta, väittää psykologian professori Geoffrey Miller Quillette-verkkolehdessä.
Kuvittele tilanne, jossa nuori Isaac Newton tulisi aikakoneella 1670-luvun Englannista opettamaan Harvardin yliopiston opiskelijoita syyslukukaudella 2017, professori Miller ehdottaa. Newtonilla olisi edelleen pakkomielteinen, paranoidinen persoonallisuus, Aspergerin oireyhtymä, paha änkytys, epävakaa mieliala ja ajoittaisia manian ja depression vaiheita.
Newtonin sosiaalinen kömpelyys olisi ajanut hänet ulos akateemisesta maailmasta ja sosiaalisesta mediasta
Newton olisi tänä päivänä alistettu Harvardin yliopiston puhekoodeille, jotka kieltävät kaiken ”epäkunnioittavuuden muiden arvokkuutta kohtaan”. Koodirikkomukset veisivät Newtonin Harvardin omaan inkvisitiojärjestelmään, jonka virallinen nimi on tasa-arvon, erilaisuuden ja inkluusion toimisto.
Newton ei olisi pitkään kestänyt julkisena intellektuellina modernissa amerikkalaisessa kulttuurissa, Miller uskoo. Ennemmin tai myöhemmin hän olisi sanonut jotakin ”loukkaavaa”, josta olisi kanneltu Harvardin yliopistoon, ja josta valtamedia olisi pöyristynyt. Newtonin sosiaalinen kömpelyys olisi ajanut hänet ulos akateemisesta maailmasta ja sosiaalisesta mediasta, eikä meillä olisi mekaniikan peruslakeja, Miller kärjistää.
Millerin mukaan Yhdysvalloissa nyt vallitsevat puhenormit, jotka määräävät mitä saamme sanoa ja mitä emme, on luotu ”normaaleille” aivoille. Samoin Yhdysvaltain yliopistojen muodolliset puhekoodit on kirjoitettu ”neurotyypillisten” toimesta ja heitä varten.
Puhekoodien epämääräisyys, epäsysteemaattisuus, kaksoisstandardit ja loogiset epäjohdonmukaisuudet saavat systematisointiin taipuvaiset ihmiset menettämään hermonsa.
Neurotyypillisillä tarkoitetaan ihmisiä, joilla ei ole neurologista poikkeavuutta, kuten esimerkiksi autismikirjon ihmisillä.
Autismin kirjon lievä pää, Aspergerin syndroomalla diagnosoidut eli aspit ovat yliedustettuna varsinkin kovien luonnontieteiden, insinööritieteiden ja matematiikan alueilla. Tällaiset ihmiset ovat ylikorostuneesti systematisoijia. Nämä ’nörtit’ ajattelevat loogisesti, mutta he ovat huonoja lukemaan ja ennakoimaan toisten tunteita.
Puhekoodin laatijat kuitenkin Millerin mukaan olettavat, että jokainen yksilö yliopistokampuksella on täysin kykenevä kaiken aikaa..
a) käyttämään verbaalista älykkyyttään ja kulttuuritaustaansa ymmärtääkseen puhekoodeja, jotka ovat tarkoituksella epämääräisiä, äärimmäisen laveita ja kiertoilmaisuin määriteltyjä, ja jotka rajaavat, kuka saa sanoa kenelle missäkin asiayhteydessä mitä ja millä sanoin;
b) ymmärtämään mitkä ajatukset kulloinkin vallitsevien sosiaalisten normien mukaan kuuluvat niin sanotun Overtonin ikkunan sisälle eli hyväksyttävien ajatusten piiriin, ja mitkä ajatukset ovat ’loukkaavia’, ’epäsopivia’, ’seksistisiä’, ’rasistisia’, ’islamofobisia’ tai ’transfobisia’;
c) käyttämään mielen teoriaa ennustamaan sataprosenttisella tarkkuudella, mitkä puheaktit saattavat olla loukkaavia jollekin, joka edustaa toista sukupuolta, ikää, rotua, etnisyyttä, kansallista alkuperää, sukupuolista suuntautumista, uskontoa tai poliittista käsitystä;
d) torjumaan ’epäsopiva’ puhe sataprosentisen luotettavasti kaikissa sosiaalisissa tilanteissa jotka joku voi raportoida tai tallentaa;
e) ennustamaan sataprosenttisella tarkkuudella, mikä saattaa pöyristyttää vertaisia, opiskelija-aktivisteja, sosiaalista mediaa tai valtamediaa – joista mikä tahansa voi synnyttää negatiivista julkisuutta yliopistoa ja sen puhekoodi-inkvisitiota kohtaan – ilman oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä tai valitusoikeutta.
Millerin mukaan puhekoodien epämääräisyys, epäsysteemaattisuus, kaksoisstandardit ja loogiset epäjohdonmukaisuudet saavat systematisointiin taipuvaiset ihmiset menettämään hermonsa.
Koodeja sovelletaan hyvin valikoivasti.
– Useimmat puhekoodit esimerkiksi kieltävät kaikki loukkaukset, jotka perustuvat henkilön sukupuoleen, rotuun, uskontoon tai poliittisiin asenteisiin. Mutta aspiopiskelijat usein huomaavat, että näitä koodeja sovelletaan hyvin valikoivasti: on OK loukata ’toksista maskuliinisuutta’ ja ’patriarkaattia’, mutta ei ole sopivaa kyseenalaistaa ’palkkakuilua’ tai ’raiskauskulttuuria’; on OK loukata ’valkoisia erioikeuksia’ ja ’Alt-Rightia’, mutta ei positiivista erityiskohteua tai ’Black Lives Matteria’; on OK loukata aborttia vastustavia katolilaisia mutta ei shariaa kannattavia muslimeja, Miller kirjoittaa.
Millerin mukaan useimmat puhekoodit liittyvät oikeudenmukaisuusteorioihin, jotka perustuvat gender-ideologiseen feminismiin, kriittiseen rotuteoriaan ja sosiaaliseen konstruktionismiin, jotka kaikki hylkäävät parhaan tieteellisen näytön sukupuolieroista, rotueroista ja käyttäytymisgenetiikasta.
– Se että aspeja vaaditaan tunnustamaan nämä puhekoodit, jotka perustuvat räikeisiin valheisiin, loukkaa systematisoijien syvimpiä arvoja: logiikkaa, rationaalisuutta ja realismia, Miller kirjoittaa.
Millerin mukaan akateeminen maailma on vuosisadat ollut turvallinen paikka, safe space, neurologisesti epätyypillisille ihmisille kuten autismin kirjoon kuuluville ja muuten erikoisille persoonallisuuksille, joihin hän lukee myös itsensä.
– Me teemme siitä tuon turvasataman uudestaan, eivätkä yliopistojen hallintobyrokraatit mahda meille mitään. Miller kirjoittaa.
– Kaikki on meidän puolellamme: käyttäytymistiede, intellektuaalinen historia, liittovaltion laki, julkinen mielipide ja liberaalin tiedeyhteisön omat pyhät arvot diversiteetti ja inklusiivisuus. Neurodiversiteetti on tullut jäädäkseen, eikä meitä tulla enää vaientamaan.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat

Miksi Tanskan hömppä valloittaa Suomessa julkisen palvelun median, ihmettelee Teemu Keskisarja.

Suomalaistenkin suosikkilomakohde Kreeta on helisemässä laittomien maahantulijoiden kanssa. Kun turistikausi päättyi, saarelle rantautui Afrikasta peräti 862 tulijaa yhden päivän aikana.

Oikeusministeri Leena Meri toi keskiviikkona eduskunnan lähetekeskusteluun esityksen, jolla ulosotossa perityt varat kohdennettaisiin ensin velan pääomalle ja sopimuskorolle ja vasta sen jälkeen viivästyskoroille. Uudistus puuttuu tilanteeseen, jossa velallinen maksaa velkaansa säännöllisesti ulosoton kautta, mutta maksut kuluvat pelkkiin korkoihin eikä itse velka lyhene.

Vieraskielisten osuus helsinkiläisissä kouluissa jatkaa kasvuaan. Kantaväestö hakeutuu omiensa pariin puoluekannasta riippumatta ja valitsee asuinpaikkansa sen perusteella, missä on vähiten vieraskielisiä.

Yhdysvalloissa nähtiin siirtymä vasemmalle. Monet läpi päässeistä ehdokkaista edustavat demokraattipuolueen vasemmistolaisinta äärilaitaa. Äärivasemmiston ohella myös muslimiehdokkaat pärjäsivät hyvin. Alaskassa demokraattien Mary Peltola voitti molemmat Dan Sullivanit: sen, joka on istuva republikaanisenaattori ja sen toisen, jonka hänen kampanjatiiminsä väitetään asettaneen hämäysehdokkaaksi.

Suomenruotsalaisten nuorten suhtautuminen maahanmuuttoon on muuttunut kielteisemmäksi, ilmenee Ajatushautomo Magman tuoreesta nuorisobarometrista. Muutos näkyy tyttöjen ja poikien keskuudessa. Yli puolet nuorista arvioi, että maahanmuuton lisääntyminen johtaa yhä vaikeampiin konflikteihin yhteiskunnassa.

Ruotsin kuukausia jatkunut hallituskriisi sai perjantaina yllättävän täyskäänteen. Ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson ilmoitti puolueen luopuvan ministerivaatimuksistaan ja olevansa valmis hyväksymään Ulf Kristerssonin pääministeriksi ilman vastapalveluksia.

Perussuomalainen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio ei myöntänyt rahaa kansalaisjärjestöjen kehitysapuhankkeille Somaliaan. Ulkoministeriö järjesti taannoin hanketuen hakukierroksen, jossa järjestöt hakivat Somaliaan yhteensä noin 4,2 miljoonan euron rahoituksia. Ministeri Tavion päätöksellä rahat säästetään.

Helsingin Kaivopuistossa tapahtui vakava väkivallanteko elokuussa 2025 koulujen alkamiseen liittyvän nuorten juhlinnan yhteydessä. Joukkopahoinpitelyn kohteeksi päätynyttä 15-vuotiasta epäilty puukotti vatsaan vielä sen jälkeen, kun vartija oli puuttunut tilanteeseen. Käräjäoikeus tuomitsi puukottajan toukokuussa 2026 myös törkeästä huumausainerikoksesta osana laajaa rikoskokonaisuutta, jolla oli poliisin mukaan yhteyksiä kansainväliseen Foxtrot-rikollisverkostoon.

Koneen Säätiön rahoittama Metsäliike pakotti keskeyttämään metsätyöt Pieksämäellä laittomasti. Samalla se todisti omaa ympäristöalarmismiaan vastaan. Metsätalous ja luonnon monimuotoisuus mahtuvat samalle hehtaarille, painottaa Metsäammattilaiset tiedotteessaan.

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää