
Keskuspankit varoittaneet vuosia velka-ansasta – nyt ne suorastaan usuttavat velkaantumaan
Keskuspankit ovat vuosia varoittaneet yritysten raskaasta velkataakasta. Koronapandemian edessä samat keskuspankit ovat suorastaan ruokkineet lisävelkaantumista aina vain keveämmällä rahapolitiikallaan. Näin kirjoittaa Financial Timesin toimittaja Joe Rennison artikkelissaan.
Joe Rennison kirjoittaa keskuspankkien olevan tiukassa paikassa. Höyhenen kevyt rahapolitiikka tekee lainarahasta huokeaa ja se ruokkii lisävelkaa aiempien velkataakkojen päälle. Toisaalta keskuspankit eivät haluaisi katsoa yritysten konkurssiaaltoa ja siitä seuraavaa massatyöttömyyttä sivusta.
Alati kasvavien velkamäärien vuoksi seuraavat talouskriisit ovat aina vain vaikeampia ratkaista. Keskuspankit vastasivat finanssikriisiin ja nyt pandemiakriisiin samalla tavalla. Ne löysäsivät rahapolitiikkaansa.
Tarvitaan hurjaa talouskasvua
Jättipankki Bank of American luotto-osaston strategisti Hans Mikkelsenin mukaan keskuspankkien ratkaisu velkakriisiin on lapata lisää velkaa yrityksille. Oikotietä pois velkakriisistä ei ole.
– Velkataakkaa ei voida kutistaa ilman mittavaa talouskasvua. Keskuspankit eivät voi tälle mitään, hän toteaa.
Koronaviruksen myötä talouskasvu on vaarassa. Yritykset ovat toivoneet pikaista toipumista eristystoimien jälkeen, mutta pandemia on osoittanut merkkejä paluusta rajoitustoimien purkujen jälkeen.
Yritykset ovat keskimäärin velkaantuneempia kuin ennen pandemian vuoksi toteutettuja rajoituksia. Kaikki yritykset eivät välttämättä suoriudu veloistaan varsinkaan, jos rajoitustoimiin joudutaan uudelleen.
Yhdysvalloissa yritykset ovat nostaneet tänä vuonna enemmän kuin koko viime vuonna yhteensä.
– Keskuspankkiirit tulevat myöhemmin uudelleen esittämään huoliaan yritysten raskaista velkamääristä, mutta he ovat luoneet itse tämän ongelman, Mikkelsen sanoo.
Tuotonhaku ohjaa riskipapereihin
Keskuspankkien aloittamat vähäriskisten valtiolainojen ostot pakottivat sijoittajat hakeutumaan riskipitoisempiin kohteisiin kuten yrityslainoihin. Yritysten lainojen kasvanut kysyntä on pudottanut myös yrityslainojen korkotasoa. Velkaantuminen on tullut siten huokeammaksi.
Yhdysvaltain yritysten lainakanta on kaksinkertaistunut yli 12 000 miljardiin dollariin sitten finanssikriisin.
Arvopaperiostoja laajennetaan
Maan keskuspankki Federal Reserve on varoittanut yritysten olevan vaarassa ajautua inhaan kierteeseen uusien talouskriisien myötä. Varoja ei ole investointeihin tuottojen vähentyessä ja velkojen hoito syö tulosta enemmän. Se voi aiheuttaa yritysten velkakirjojen kysynnän lopahtamista, lainakorkojen kasvuun ja sitä myöden yhä tukalampaan ahdinkoon.
Näin oli tapahtumassa maaliskuussa. Fed ei voinut juuri muuta kuin kertoa laajentavansa arvopaperiostojaan yritysten velkapapereihin. Pelkkä ilmoitus avasi velkakirjojen kysynnän ennennäkemättömälle tasolle – ja yhdysvaltalaiset yritykset käyttivät tilaisuuden hyväkseen. Ne velkaantuivat lisää huimaa vauhtia.
Fed joutunee siten huolehtimaan yritystenkin lainanhoidon mahdollisuuksista. Muussa tapauksessa koko maan talous voi ajautua lamaan konkurssiaallon myötä.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


EKP sähläämässä Euroopan deflaatioon – huono rahapolitiikka voi tuhota kokonaisia yhteiskuntia

EU-elvytysrahastosta jopa 2 000 euron lisälasku joka ainoalle työssäkäyvälle suomalaiselle – tutkimuksen mukaan kansalaiset olisivat valmiita maksamaan korkeintaan 50 euroa

Yhdysvaltain 10-vuotisen lainan korko putoaa kuin kivi

Taloustieteen dosentti Tuomas Malinen Neuvottelija-kanavalla: Kaikki ainekset suureen lamaan – ”EKP:tä ei ole viiden vuoden päästä”

Fed laittoi ”kaikki peliin” – pörssit jatkavat luisujaan

GnS Economics: Pandemian taltuttamisnopeus ratkaisee, vajoaako maailmantalous mustaan aukkoon

Korot ovat laskeneet 40 vuoden ajan – onko se hyödyllistä?

Keskuspankit tuhoamassa maailmantalouden – eivät voi uskottavuussyistä peruuttaa
Viikon suosituimmat

Purra: Toimeentulotuki on pakko korjata – ”Ei kannusta töihin”
-Toimeentulotuki eli sosiaalijärjestelmän viimesijainen turva on menettänyt tarkoituksensa ja karannut käsistä. Siitä on tullut monille pääasiallinen tulonlähde, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kirjoittaa.

Tiiliskivi poliisia päin ja ”Kuole poliisi!” -huutoja Helsingissä – Antikainen: Kasvojen peittäminen julkisella paikalla kiellettävä
Kuten aiempinakin vuosina, myös tämän vuoden itsenäisyyspäivänä Helsinki ilman natseja -mielenosoituksessa esiintyi väkivaltaisuuksia. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen katsoo, että tapaukset osoittavat äärivasemmistolaisten mielenosoitusten muodostavan vuosittaisen, ennakoitavissa olevan uhan viranomaisille ja muille mielenosoittajille.

PS-tunnelmia Linnan juhlista
Perussuomalaiset juhlistivat Suomen itsenäisyyttä Presidentinlinnassa.

Sisäministeri Mari Rantanen: Suomi on meidän maamme – ja tätä maata me haluamme puolustaa
Tänään kunnioitetaan menneiden sukupolvien työtä, mutta itsenäisyyspäivä on myös tulevaisuuden rakentamista, korosti sisäministeri Mari Rantanen puheessaan itsenäisyyspäivän valtakunnallisessa lipunnostotilaisuudessa Helsingin Tähtitorninmäellä. Suomen Uutiset julkaisee ministerin puheen kokonaisuudessaan.

Maa- ja metsätalousvaliokunta muuttaa metsästyslakia – susijahti alkaa ja suurpetopolitiikka kiristyy
Suden kannanhoidollinen metsästys on pian todellisuutta Suomessa. Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta sai tiistaina 9. joulukuuta valmiiksi mietintönsä metsästyslain muuttamisesta. Valiokunta ehdottaa säännöstä suden ympärivuotisesta rauhoituksesta poistettavaksi metsästyslaista. Valiokunnan perussuomalaiset pitävät muutosta välttämättömänä.

Myös Marinin hallituksessa työministerinä toiminut Tuula Haatainen haluaa nyt korjata ulkomaalaisia opiskelijoita koskevaa lakia
Sanna Marinin hallituksessa työministerinä toiminut Tuula Haatainen myöntää nyt, että edellisen hallituksen laatima laki on korjauksen tarpeessa.

Koponen: Marinin hallitus loi maahanmuuttomonsterin, joka johti ulkomaalaisiin opiskelijoihin ruokajonoissa
Agenttitoimistot rekrytoivat osin valheellisin perustein Suomeen massamäärin ulkomaalaisia opiskelijoita. - Lopputuloksena suurten kaupunkien ruokajonot ovat täyttyneet näistä kansainvälisistä osaajista, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen.

Eduskunta hyväksyi lukuvuosimaksut ulkomaisille toisen asteen opiskelijoille – Vigelius: ”Suomalainen koulutus ei voi olla maksuton koko maailmalle”
Tänään eduskunta hyväksyi äänin 131-42 lakiesityksen lukuvuosimaksuista toisen asteen ulkomaalaisille opiskelijoille. Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius pitää lakimuutosta onnistuneena ja kohtuullisena, sillä suomalainen koulutus ei voi olla maksuton koko maailmalle. Keskustan vastahakoisuus maahanmuuton järkevöittämiseen sen sijaan ihmetyttää Vigeliusta.

Kansanedustaja lyttää komission ja Henna Virkkusen jättisakot X-alustalle
Kansanedustaja Onni Rostila pitää komission asettamia X:n sakkoja epäilyttävinä ja vaarallisina. Rostila kirjoittaa X:ssä, etteivät väitetyt syyt vakuuta häntä

Anarkistiryhmälle potkut Helsingin yliopiston ylioppilaskunnasta – erottamisen taustalla valtiovarainministeriin kohdistuva häirintä ja uhkaava toiminta
Valtiovarainministeri Riikka Purraa häiriköimään pyrkinyt A-ryhmä on äskettäin poistettu Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan piiristä. Päätös tarkoittaa käytännössä sitä, että A-ryhmä menettää virallisen statuksensa ylioppilaskunnan hyväksymänä opiskelijajärjestönä. Samalla poistuvat järjestöasemaan liittyvät edut sekä velvoitteet.
















