

LEHTIKUVA
Kiihtyykö laiton maahantulo Italiaan hallituksen vaihtuessa?
Yksi Italian meneillään olevien hallitusneuvotteluiden mielenkiintoisimmista kysymyksistä on, millaista maahanmuuttopolitiikkaa seuraava hallitus aikoo harjoittaa. Matteo Salvinin sisäministerikaudella Italia pyrki rajoittamaan laitonta maahantuloa ja karkottamaan rikoksiin syyllistyneitä ulkomaalaisia. Seuraavan hallituksen aikana laiton muuttoliike Välimeren yli saattaa hyvinkin kiihtyä, mikä heijastuisi koko EU-alueelle.
Kesäkuun lopussa tänä vuonna Italian vastaanottojärjestelmässä oli yli 82 000 sellaista turvapaikanhakijaa, joiden hakemusten käsittely on kesken, kirjoittaa tutkija Anna Bono italialaisessa, politiikkaan keskittyneessä Atlantico-nettilehdessä.
Italiassa vastaanottokeskuksessa vietetyn vuorokauden keskikustannus veronmaksajille on 35 euroa, mikä on Suomeen verrattuna huokeaa, mutta näitäkin kustannuksia on pyritty Matteo Salvinin kaudella alentamaan.
Tutkija: Ei pakolaisia vaan siirtolaisia
Kansalaisjärjestöt ovat huolissaan siitä, että leikkausten jälkeen ”kaikki turvapaikanhakijoiden kotouttamispalvelut katoavat”, kirjoittaa Bono. Aiemmin Torinon yliopistossa Afrikan historian tutkijana toiminut Bono on kuitenkin sitä mieltä, että italian opetukseen tai harrastustoimintaan kohdistuvat leikkaukset ovat sivuseikka. Tutkijan mukaan laiton maahantulo on se ongelma, johon pitäisi kiinnittää enemmän huomiota.
– Nämä ihmiset perustelevat laitonta maahantuloaan Italiaan väittäen olevansa pakolaisia, tutkija Bono kirjoittaa.
Monien turvapaikanhakijoiden tavoite on vain saada ilmainen ylläpito hakemuksen käsittelyn ajaksi, mikä Italiassakin kestää vähintään useita kuukausia.
Vain murto-osa saa turvapaikan
Tutkija Bono huomauttaa, että useimmat maailman kymmenistä miljoonista pakolaisista pakenevat naapurimaahan: rohingat lähtevät Bangladeshiin, burundilaiset Tansaniaan. Useimmat haluavat palata takaisin kotiin mahdollisimman pian. Ei heille tarjota kohdemaan kielikursseja tai muutakaan koulutusta, viihteestä tai harrastuksista puhumattakaan.
Bono viittaa tilastoihin, joiden mukaan vain 5-10 prosenttia hakijoista saa turvapaikan Italiasta. Jos vastaanottokeskuksissa olevista 82 000 hakijasta noin 70 000 ei todennäköisesti saa oikeutta asua Italiassa, heille on turha opettaa italiaa, Bono kirjoittaa.
Italiaan on alkuvuoden aikana tullut 3 186 turvapaikanhakijaa. Salvinin ansiosta luku on huomattavan alhainen aiempiin vuosiin verrattuna. Tulijoiden tärkeimmät lähtömaat ovat Tunisia, Pakistan, Norsunluurannikko, Algeria, Irak, Bangladesh, Sudan, Guinea, Iran ja Kamerun.
Köyhät eivät tule veneissä Eurooppaan
Torinon yliopiston Afrikan tutkimuksen dosentti Bono on jo aiemmin kritisoinut vahvasti sitä, että Saharan eteläpuolisesta Afrikasta tulevat siirtolaiset halutaan nähdä ”sotaa ja pommeja” pakenevina pakolaisina.
– Sotaa pakenevat muuttavat turvallisemmalle alueelle samassa maassa tai naapurimaahan, tutkija Bono toteaa Il Giornale -lehdessä.
– Jos joku päättää muuttaa Eurooppaan, hän lähtee matkalle ottaen huomioon kaikki siihen liittyvät riskit ja mahdollisuudet, ei siksi, että hän on hengenvaarassa eikä edes äärimmäisen köyhyyden vuoksi. Veneissä olevat eivät kuulu afrikkalaisen yhteiskunnan köyhimpiin, Bono sanoo.
Tulijat ovat Bonon mukaan enimmäkseen nuoria miehiä, joista monilla on keskiasteen koulutus. He tulevat kaupunkikeskuksista, joissa he olisivat voineet jatkaa asumistaan afrikkalaisittain katsoen hyvissä oloissa.
– Tulijoita houkuttelee propaganda, joka maalaa Italian ja muut Euroopan maat Eldoradon kaltaisiksi kultamaiksi, joissa kaikki heidän ongelmansa ratkeavat ja joissa he löytävät työtä ja hyvinvointia.
Matka maksaa tuhansia euroja
Tutkija kertoo monien Afrikan maiden tehneen vastakampanjoita, joissa varoitetaan ihmiskauppiaiden houkutuksista. Esimerkiksi Malin hallitus on kampanjoinut teemalla ”Mali on meidän Eldoradomme!”
Laittomat siirtolaiset maksavat ihmissalakuljettajille tuhansia euroa päästäkseen Eurooppaan. Heidän kotimaissaan tällaisella summalla on valtava ostovoima. Dosentti Bono korostaa, että Eurooppaan lähtijät eivät todellakaan ole afrikkalaisen yhteiskunnan köyhiä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- tutkija Anna Bono Lähi-itä Laiton maahantulo kustannukset Matteo Salvini Afrikka Turvapaikanhakijat Köyhyys Italia maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Antikainen: EU-puheenjohtajan ei pidä kannustaa laittomaan siirtolaisuuteen

Peiteoperaatio paljasti: Välimeren ihmissalakuljettajat ja vapaaehtoisjärjestöt yhteistyössä

Huhtasaari, Mäkelä ja Tavio ihmissalakuljettajien ja vapaaehtoisjärjestöjen yhteistoiminnasta: ”Rikollista”, ”Vastuutonta”, ”Ei yllätä”

Italian Salvini pitää Eurooppaa pystyssä – Ranskan ja Saksan sisäministerien aloite turvapaikanhakijoiden taakanjaosta ei saanut riittävää tukea

Italian sosiaalidemokraatit repesi kahteen osaan

Italian Umbrian vaaleissa voitto oikeistokoalitiolle – hallituspuolueille nöyryyttävä tulos
Viikon suosituimmat

Ylen selvitys: Turvapaikanhakijaperheen ateriakustannukset jopa 36 000 euroa vuodessa – Lehtinen: Miten joku voi pitää tätä reiluna?
Yle julkaisi 12.11. uutisen, jonka mukaan Helsingin Punavuoren vastaanottokeskuksessa nelihenkisen perheen ateriat voivat olla jopa 36 000 euroa vuodessa. Perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtinen kritisoi verovarojen tarpeetonta tuhlaamista.

Päivän Pointti: Vasemmistonuorilta putosi antisemitistinen somepommi, josta Helsingin Sanomat ja Yle eivät suostu kertomaan mitään

JSN:lta langettava päätös Kalevalle jutussa, jossa lehti väitti PS-kansanedustajien olevan läheisessä suhteessa
Julkisen sanan neuvoston tuoreen päätöksen mukaan Kaleva ei avannut riittävästi nimettömien lähteiden käyttöä jutussa, joka käsitteli kahden kansanedustajan väitettyä suhdetta.

Yhdysvallat luokitteli Li Anderssonin tukeman Antifa-ryhmän terroristijärjestöksi
Yhdysvaltain ulkoministeriö on luokitellut neljä eurooppalaista Antifa-ryhmää terroristijärjestöiksi. Yksi näistä ryhmistä on sellainen, jota vasemmiston meppi Li Andersson on näkyvästi tukenut. Vasemmiston antama tuki äärivasemmistolaiselle väkivallalle ei kuitenkaan Suomen valtamediaa kiinnosta.

Antikainen: Vasemmistonuoret radikalisoituvat – Minja Koskelan hiljaisuus on jo kannanotto
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela ei ole vieläkään suostunut kommentoimaan Vasemmistonuorten ympärillä paisuvia kohuja.

Yle vieraili Al Jazeeran mediainstituutissa – matka toteutettiin Ylen hakemalla apurahalla
Ylen arabian- ja somalinkielisten uutisten toimitus vieraili huhtikuussa Qatarissa Al Jazeeran mediainstituutissa koulutusrahasto Kouran apurahan turvin. Vierailun käytännön järjestelyistä vastasi Al Jazeera.

Dosentti Arto Selkälä: Feministiseen politiikkaan siirtyminen oli virhe Suomelle
Dosentti ja yliopistonlehtori Arto Selkälä väittää, että feministisen yhteiskuntapolitiikan vakiintuminen on Suomen suurin yhteiskuntapoliittinen virhe. Tämä näkyy Selkälän mukaan muun muassa siinä, että nuorten miesten syrjäytyminen on kasvanut tyttöjen ja naisten aseman parantamisen kustannuksella.

Suomi säästää yli sata miljoonaa euroa Afrikkaan suuntautuvasta kehitysavusta – Tavio: Yhteensä kehitysapu pienenee tällä vaalikaudella 1 305 miljoonaa euroa
Suomen hallitus hyväksyi esityksen, joka pienentää Afrikan kehitysrahaston lahjaosuuden 45 miljoonaan euroon ja lopettaa lainarahoituksen kokonaan. Perussuomalainen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio painottaa, että ratkaisu tuo Suomelle 112 miljoonan euron säästön ja linjaa kehitysavun uudelleen hallituksen strategisten painopisteiden mukaisesti. Afrikan kehitysrahaston rahoittamisen pienentäminen on osa laajaa kokonaisuutta, jossa Suomi säästää kehitysavusta tällä vaalikaudella yhteensä 1 305 miljoonaa euroa.

Kokenut opettaja pohtii: Kaunistelevatko koulut maahanmuuttajatietojaan?
Mistä on kyse, kun koulun luokkahuoneissa näyttää olevan yli puolet maahanmuuttajia, mutta koulun tietojen mukaan heitä on vain kolmannes oppilaista?

SAK:n pääekonomistilla napit vastakkain kansanedustaja Vigeliuksen kanssa: ”Paljonko ehdottaisit veroja vielä korotettavaksi?”
SAK:n pääekonomisti Patrizio Lainàn mielestä korkea verotus ei vaikuta työmotivaatioon ollenkaan. Perussuomalaisten kansanedustaja ja puolueen 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius on asiasta eri mieltä.
















